Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Modernin ja vanhan arkkitehtuurin yhdistäminen luo karaktääriä Telakkarantaan

Helsingin Telakkarantaan vuoden 2019 lopulla valmistuneessa toimistotalohankkeessa yhdistyvät moderni arkkitehtuuri ja alueen historia teollisuusalueena. Tiloissa toimii Euroopan kemikaalivirasto ECHA.

Geometrinen muotokieli toistuu julkisivussa ja sisätiloissa

Telakkarannan toimistotaloprojektissa vanha ulkovaipaltaan museoviraston suojelema punatiilinen puutyöpajarakennus on osana uutta toimistorakennusta. Viereinen suojeltu konepajarakennus kunnostettiin konferenssi- ja tapahtumakeskukseksi, jossa sijaitsee myös henkilöstöravintola.

”Uudisrakennuksen osana olevan puutyöpajan punatiiliset seinät näkyvät sekä julkisivussa että sisätiloissa. Toimistorakennuksen ruostuvasta Corten-teräksestä valmistettu julkisivu jatkaa puutyöpajan värimaailmaa”, sanoo rakennusprojektin pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti SAFA Robert Trapp L Arkkitehdit Oy:stä.

Uudisrakennuksen julkisivun muotokieltä tehostettiin geometrisellä teräkseen rei’itetyllä kuviolla. Kuviointina käytettiin asymmetristä viisikulmiota, joka jäljittelee toimistorakennuksen plastista ja viistettyä profiilia tuoden muotokieleen toistuvuutta ja pysyvyyttä. Kuviota varioidaan eri puolilla rakennusten ulko- ja sisätiloja.

”Materiaaleiksi valittiin Corten-teräksen lisäksi muun muassa kylmävalssattua terästä, betonia ja betonin väristä kuivapuristelaattaa. Materiaali- ja värivalinnoilla pyrittiin säilyttämään teollisuusalueen henki erityisesti konepajarakennuksessa”, Trapp kertoo.

Alueen asemakaava ohjasi osaltaan toimistorakennuksen muotoilua ja materiaalivalintoja. Uudisrakennus kapenee kerros kerrokselta ylöspäin, minkä vuoksi kaikki kerrokset ovat erilaisia.

”Rakennuksen keskellä oleva lasikattoinen atrium yltää ensimmäisestä kerroksesta ylimpään saakka. Rakennuksen meren puoleisessa päädyssä sijaitsevan puutyöpajan punatiilinen seinä nostettiin atriumin hallitsevaksi elementiksi”, sanoo Trapp.

Puutyöpajan tiiliseinään haettiin voimaa valaistuksella ja materiaalivalinnoilla

”Tiiliseinä otettiin teemaksi, jota korostettiin valaistuksella ja materiaalivalinnoilla. Valitsimme tilaan moderneja materiaaleja ja vaaleita pintoja, joita vasten tiiliseinä ja mustanharmaalla korostettu pilarilinjasto nousevat esiin. Yläkerroksista alas atriumiin katsoessa kokonaisuus on houkuttelevan ja hillityn vaalea”, kuvailee sisustusarkkitehti SIO Elina Törmänen L Arkkitehdeiltä.

Törmänen vastasi toimistotalohankkeen sisustussuunnittelusta yhdessä työryhmän kanssa, johon kuuluivat myös sisustusarkkitehdit Tiina Lipponen ja Kaisa Mäkinen. Eläköitynyt sisustusarkkitehti Leena Valkamo auttoi projektin käynnistämisessä.

Toimistorakennuksen sisääntulossa on tumma, matala alakatto, jonka jälkeen saavutaan korkeaan, vaaleaan ja valoisaan atriumtilaan. Lattiamateriaaliksi valittiin munankuorenvalkoinen laatoitus, jossa on lisäksi punatiilen ja okran sävyjä. Vaaleat lattiat ja koivupinnat yhdistyvät tummiin sävyihin.

”Atriumiin saapuessa tila avautuu ja väreissä on vahvoja graafisia nostoja”, Törmänen sanoo.

Ensimmäisen kerroksen teemat jatkuvat portaikossa ja hissikuilussa yhdistäen ylemmät kerrokset atriumtilaan. Maisemahissien lasiseinissä toistuu julkisivun kuviointi silkkipainatuksena.

Konferenssirakennuksessa säilytettiin koneteollisuushenki

Konepajarakennuksen uudistus tehtiin yhteistyössä museoviraston kanssa. Rakennuksen ikkunat toteutettiin moderneilla tekniikoilla huolehtien alkuperäisen ulkonäön säilymisestä. Rakennuksen ulkovaippa kunnostettiin ja hallitilaan rakennettiin black boxiksi nimetty tila, joka on visuaalisesti irrallinen hallin seinistä ja katosta. Black boxissa sijaitseviin konferenssi- ja neuvottelutiloihin siirrytään siltojen kautta.

”Näin ratkaisimme asemakaavaan merkityn vaatimuksen konepajahallin avonaisen tilan luonteen säilyttämisestä. Black boxin suunnittelussa käytettiin apuna vanhoja museoviraston hallussa olevia valokuvia konepajarakennuksesta. Luonnonvaloa siivilöityy sisään black boxin yläpuolella olevan valoikkunan kautta”, Trapp kertoo.

Black boxin materiaalina käytettiin kylmävalssattua rei’itettyä mustaa metallilevyä ja muotoilussa jatkuvat uudisrakennuksen plastisuus, viisteet ja vinot linjat.

”Materiaalivalinnoissa leikiteltiin uudisrakennuksen julkisivun ruostuneella Corten-teräksisellä ulkoasulla ja konepajarakennuksen sisätilojen ruostumattomalla ulkonäöllä”, Trapp sanoo.

Teollinen henki näkyy myös yksinkertaistetuissa riippuvalaisimissa. Esimerkiksi henkilöstöravintola on valaistu puolipyöreillä valaisimilla, jotka muodostavat tason toisen kerroksen korkeuteen.

Industriaaliset sisustusratkaisut kunnioittavat tontin historiaa

”Black box on kuin telakalle tuotu katosta riippuva objekti, joka kuvastaa konepajahallin aiempaa käyttöä. Musta rei’itetty metalli on tilassa hallitsevana ja tuo modernin lisän vanhaan ympäristöön muistuttaen samalla tilan alkuperästä”, kuvailee Törmänen.

Rakennuksen luustoa korostettiin tuomalla esiin pilarilinjasto, joka on oleellinen osa rakennuksen identiteettiä. Vanha yleisilme säilytettiin myös lattiaratkaisuissa. Alun perin rakennuksessa on ollut betonilattioita sekä puulattioita, jossa oli lisäksi käytetty tiiltä.

”Uusittujen lattioiden tiililadonta jäljittelee vanhaa kuviointia säilyttäen alkuperäisen yleisilmeen. Betonilattian ilmettä ja karkeutta jäljittelevä laatta on yhdistetty laatoituksia erottaviin messinkilistoihin, jotka tuovat teolliseen yleisilmeeseen chic-vaikutelmaa”, Törmänen kertoo.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa henkilöstöravintolassa voi nähdä rakennuksen vanhat, suojellut keltaiset nostimet, jotka tehostavat tilan teollista henkeä. Ravintolan linjastoissa ja vastaanottotilassa perforoitu messinki yhdistyy betoninharmaaseen ja mustaan.

Virtuaalimallinnus suunnittelun apuna

Toimisto- ja konferenssirakennusta yhdistää Pursimiehenkadun ylittävä lasisilta rakennusten toisen kerroksen korkeudella.

”Toimistorakennuksessa työskentelevät voivat liikkua lasisillan kautta rakennuksesta toiseen. Sillalta on upeat näkymät kaupunkiin”, Trapp sanoo.

Tilojen suunnittelussa huomioitiin tilojen muokattavuus ja yhdistettävyys erilaisten irtokalusteiden kanssa. Tilojen sijoittelua, värimaailmaa ja materiaalivalintoja mallinnettiin kolmiulotteisesti siten, että tiloja pystyi tarkastelemaan virtuaalisesti VR-lasien avulla ennen rakennusprojektin aloittamista.

”Käytämme 3D-mallinnusta virtuaalitodellisuudessa kaikissa suurissa projekteissa”, sanoo Trapp.

ECHAn toimialan vuoksi projektissa oli tarkat vaatimukset muun muassa sisäilman laadulle ja rakennusten turvajärjestelyille. Rakennuksissa on myös ääniteknisesti ja ääneneristykseltään vaativia tiloja.

”Konepajarakennuksessa oli huomattavia määriä epäpuhtauksia rakennuksen aiemman käyttötarkoituksen vuoksi. Sekä konepajarakennuksen että puutyöpajan osalta käyttöön jätetyt osat puhdistettiin ja kunnostettiin huolellisesti”, Trapp kertoo.

Muotojoustavuutta järjestelmäseinillä

Toimistotalohanke toteutettiin rakennuttajana toimineen Skanskan hankkimalle tontille. Suunnittelu- ja rakennusprojektin aikana projektinjohtourakoitsija Skanska Talonrakennus, L Arkkitehdit ja ECHA tekivät tiivistä yhteistyötä.

”Tontilla olleet suojellut rakennukset säilytettiin ja niiden julkisivujen kunnostus suunniteltiin yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Esimerkiksi konferenssirakennuksen tiilijulkisivu on korjattu ja kunnostettu täysin, mutta lopputulos näyttää siltä kuin rakennuksen julkisivuun ei olisi koskettu”, sanoo Skanskan työpäällikkö Tuomo Jaakkola.

Teknisesti projektissa oli korkeat vaatimukset tilojen akustiikalle ja sisäilman laadulle, joiden avulla varmistettiin tilojen viihtyisyys ja toimivuus eri käyttötarkoituksiin.

”Esimerkiksi konferenssirakennuksen komiteasalit vastaavat ääneneristävyydeltään elokuvasalia. Konferenssirakennuksen tiloissa käytettiin muun muassa kattopinnoissa akustorappausta sekä seinäpinnoilla akustoivalla huovalla pinnoitettuja kinopaneeleja, joiden taustalle asennettiin vaimennusvillakerrokset”, kertoo Jaakkola.

Toimistotilojen äänimaisemaa vaimennettiin katossa käytetyllä villalevyllä sekä lattiamateriaalina käytetyllä tekstiilimatolla. Sisäilman laadusta huolehditaan muun muassa ilmankostutuksella, joka on toteutettu asentamalla ilmanvaihtokoneisiin kostutinyksiköt.

Muuntojoustavuus oli sisätilojen suunnittelussa tärkeää. Toimistotilojen muunneltavuus avokonttorista pienempiin toimistotiloihin on ratkaistu järjestelmäseinillä.

”L Arkkitehdit vastasivat pintamateriaalien sekä toimistorakennuksen moduuliverkoston suunnittelusta. KVA Arkkitehdit suunnittelivat tilojen jakamisen moduuliverkoston pohjalta. Irtokalustesuunnittelusta vastasi sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co.”, Jaakkola sanoo.

Projektissa on huomioitu kestävä kehitys suunnittelemalla rakennuksista energiatehokkaita. Uudisrakennukselle on haettu LEED Platina -sertifikaatti ja konferenssirakennukselle LEED Kulta -sertifikaatti.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: L Arkkitehdit Oy / Tuomas Uusheimo

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje