Kokonaistoimitukset
Laivanrakennus / Telakat (uusrakennus)
Meyer Turku rakentaa tulevaisuuden menestystä
Ilman investointeja telakka ei pysy tilauskirjan tahdissa - Mutta myös yhteistyökumppaneiden odotetaan petraavan vauhtiaan
Meyer Turku jatkaa investointien tiellä. Varatoimitusjohtaja Tapani Pulli kertoo, että telakan tämän hetken julkinen investointiohjelma on noin 200 miljoonaa euroa. Mittavimpia tähänastisista hankinnoista ovat Goliath-pukkinosturin hankinta (n. 40 miljoonaa euroa) ja teräshallin uudet linjastot, teräsvarasto ja esikäsittelylaitos (n. 120 miljoonaa euroa).
"Tällä hetkellä on meneillään useitakin investointeja, mutta merkittävimpiä ovat investoinnit tuotantohalleihimme, joihin rakennetaan tällä hetkellä esimerkiksi uutta paneelilinjaa. Tämän linjaston laitteiden asennustyöt ovat juuri meneillään ja päättyvät talven aikana", kertoo Pulli.
Pullin mukaan investointiohjelma mahdollistaa tuotannon kasvun aikaisemmasta noin 100 000 GT:n vuositasosta yli 300 000 GT:hen. "Ilman investointeja telakka ei pysty kasvamaan edes tämän hetkisen tilauskirjan vaatimiin tuotantomääriin", hän lisää.
"Samalla meidän ja verkostomme täytyy rekrytoida uusia laivanrakentajia. Rekrytoimme viime vuonna noin 250 uutta työntekijää ja tahti jatkuu lähes samana myös lähivuosina."
Vuosikymmenen isoin toimitus
Tällä hetkellä työn alla on bruttovetoisuudeltaan 182 700 tonnin Costa Smeralda, joka on telakan suurin laiva kymmeneen vuoteen. Telakalla työskentelee päivittäin noin 4 000 ihmistä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vielä 2014.
Costa Smeraldan 140 metriä pitkä FERU-yksikkö (floating engine room unit eli kelluva konehuoneyksikkö) tuotiin Turun telakalle Meyerin omistamalta Neptun Werftiltä Saksasta kesällä.
"FERUn tuominen Neptun Werftiltä on osa Meyerin telakkaryhmän strategiaa, jossa synergiaa telakoiden välillä halutaan lisätä entisestään. Samalla tämä mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön ja auttaa läpimenoaikojen lyhentämisessä", kuvailee Pulli.
Telakkayhteistyötä on myös kotimaassa. Rauman telakka teki Costa Smeraldaan ensin kaksi lohkoa ja sai sitten tilauksen kahdesta uudesta lohkosta. Pullin mukaan lohkojen tilaaminen ulkopuolelta on Turun telakalle varsin tyypillistä toimintaa:
"Esimerkiksi Puolasta ja Liettuasta on tullut lohkoja Turkuun jo pitkään. Lohkojen tilaaminen ulkopuolelta helpottaa myös oman tuotantomme kuormaa nyt tuotannon ylösajovaiheessa. Meidän kannaltamme on käytännöllistä, että saimme nyt uuden toimittajan näinkin läheltä", hän toteaa.
Verkosto uuden haasteen edessä
Vahva alihankintaverkosto on Turun telakan perinteinen valtti. Pullin mukaan vaatimukset verkoston kasvulle ovat lähivuosina isoja.
"Telakan suora työllistämisvaikutus on tällä hetkellä noin 8 000 ihmistä, ja tämä luku kasvaa 2020-luvun alkuvuosina lähes 20 000:een. Valtaosan tästä kasvusta tulee tulla verkostosta", Pulli pohtii.
Hänen mukaansa verkostoyrityksissä kasvuhaasteeseen on vastattu vaihtelevasti – osa on ymmärtänyt tilauskirjan tarjoamat tilaisuudet kasvuun erittäin hyvin, mutta kaikkialle viesti ei ole oikein vielä kantautunut.
"Tietysti olemme koko ajan avoimia myös uusille yhteistyökumppanuuksille, joten kasvua ei tule vain olemassa olevan verkoston sisällä. Kannustamme kaikkia tarttumaan nyt tilaisuuteen ja kasvamaan kanssamme", rohkaisee Pulli. Yhden risteilyaluksen rakentamiseen osallistuu noin 1 800 yritystä, joten monentyyppiselle osaamiselle todella on tarvetta.
2020-luvun ollessa jo kulman takana telakalla mietitään jatkuvasti uusia juonia. Pullin mukaan investointeja täytyy varmasti yhä jatkaa, mutta niiden ensimmäinen kierros täytyy ensin toteuttaa ja saada täysmääräisesti käyttöön.
"Yleisesti odotamme markkinatilanteen jatkuvan myös 2020-luvun alkuvuosina hyvänä, vaikka tietysti kansainvälinen kilpailu kiristyy yhä uusien markkinoille tulijoiden ja kilpailijoiden fuusioiden myötä. Meidän täytyy jatkossakin luottaa ja panostaa laatuun, innovaatioihin ja toimitusvarmuuteen, jotta voimme pärjätä kilpailussa", hän linjaa.
Paikallista poweria
Turun telakan ja sen toimittajaverkoston aluetaloudellista vaikuttavuutta selvitettiin Turun kaupungin ja Meyer Turku Oy:n tilaamassa tutkimuksessa, jonka tulokset julkistettiin joulukuussa 2017.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen toteuttama tutkimus vahvistaa, että Turun telakalla rakennetaan laivoja vahvasti kotimaiseen verkostoon nojaten: yli kolme neljäsosaa toimittajista on suomalaisyrityksiä.
Vaikutukset ovat suurimmat Varsinais- Suomessa kaikilla mittareilla mitattuina. Neljä kymmenestä (41 %) toimittajayrityksestä sijaitsee Varsinais-Suomessa, joskin Uudellamaalla toimittajia on lähes yhtä paljon (38 %). Toimitusten arvosta Varsinais- Suomi kattaa yli puolet (51 %), kun Uusimaa jää alle kolmanneksen (31 %).
Sen lisäksi, että telakka on erittäin merkittävä paikallinen toimija Turun talousalueella ja Varsinais-Suomessa, telakan vaikutukset ulottuvat koko maahan ja liiketoiminnan globaalisuudesta johtuen myös ympäri maailmaa. Telakan ja sen suorien toimittajien telakkaan liittyvä yhteenlaskettu liikevaihto on n. 1,3 miljardia euroa.
Purjehtiva prosentti
Telakka on myös tärkeä vientitulojen lähde: yhden laivatoimituksen arvo on noin 1 % koko Suomen vuotuisen viennin arvosta.
Esimerkiksi Turun kaupunginjohtaja Minna Arve on todennut, että telakan olemassaolo on "äärimmäisen iso ja merkityksellinen asia" Turulle ja koko Suomelle. Arven mukaan telakan toiminta näkyy kaikessa ympärillämme ja vaikutukset ulottuvat matkailusta koulutukseen, asumiseen ja liikenteeseen, eivätkä jää ainoastaan Turun rajojen tai telakan aitojen sisäpuolelle.
Telakan toiminnan kasvu edellyttää tietenkin osaavaa työvoimaa. Erityisesti teknisen alan kaikkien asteiden koulutusta tarvitaan Turussa. Tapani Pullin mukaan vanha mielikuva siitä, että laivanrakennus olisi pelkästään raskasta metalliteollisuutta ei kerro enää koko totuutta.
"Tarvitsemme toki lisää myös ammattitaitoisia hitsaajia, levyseppiä ja asentajia, mutta osaamistarve on monipuolistunut entisestä", toteaa Pulli ja vertaa modernia risteilyalusta "pieneen älykkääseen kaupunkiin".
"Henkilökunnan osaamisessa esimerkiksi projektinhallintataidot ja digiosaaminen nousevat tulevaisuudessa yhä tärkeämpään rooliin", hän lisää. Osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi tulee meriteollisuusalalle soveltuvaa, erityisesti teknisen alan koulutusta olla saatavilla kaikilla asteilla Turussa.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Meyer Turku Oy
