Suomen viileä ilmasto, vakaa sähköverkko, sähkön edullisuus ja runsas uusiutuvan energian tarjonta ovat tehneet Suomesta houkuttelevan kohteen datakeskusinvestoinneille. Miten hankkeiden käy jatkoissa, mikäli sähköveroluokan muutos toteutuu?
Suomen energia-alalla eletään parhaillaan murroskautta, jossa siirtymä fossiilisista polttoaineista kohti puhtaita ja kestäviä energiaratkaisuja näkyy voimalaitosrakentamisessa. Valmistuneet ja valmistumassa olevat voimalaitokset heijastavat paitsi kansallisia ilmastotavoitteita, myös teollisuuden tarpeita varmistaa energian saatavuus, toimitusvarmuus ja kilpailukyky.
Suomen teollisuus kohtaa energiamurroksen keskellä kasvavia vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Datan määrän kasvu, vihreän siirtymän paineet ja kansainvälisten teknologiayritysten kiinnostus haastavat energiajärjestelmän rakenteita. Keskustelu sähköntuotannon riittävyydestä on siirtynyt marginaalista poliittisen päätöksenteon ytimeen – eikä suotta. Energiapolitiikka määrittää nyt entistä suoremmin teollisuuden elinvoimaa, investointien suuntaa ja kansallista huoltovarmuutta.
Kriittistä infrastruktuuria, kuten datakeskuksia, ajatellaan usein vasta, kun jokin menee pieleen. Tämän vuoksi monet suuret datakeskukset pyrkivät jopa 99,999 prosentin käytettävyysaikaan. Ilmanvaihdon optimointi on keskeinen osa prosessia, jolla varmistetaan datakeskuksen toimintavarmuus.
Solarvoima on saanut valmiiksi akkupohjaisen energian varastointijärjestelmän asennuksen pintakäsittely-yritys Alu-Relecon tiloihin Riihimäellä. Projektin aggregaattorina toimii ruotsalainen CheckWatt. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on hyväksynyt CheckWattin sähkön reservitoimittajaksi Suomessa ja projekti on ruotsalaisyrityksen ensimmäinen energian varastointiprojekti Suomen markkinoilla.
Valmet toimittaa Valmet DNAe -automaatiojärjestelmän ESE-Energian Pursialan yhteistuotantolaitokselle (CHP) Mikkeliin. Uusi järjestelmä korvaa laitoksen nykyisen, käyttöikänsä päähän tulleen järjestelmän.
Sähköverkkoyhtiö Kajave otti pari vuotta sitten rohkean askeleen käynnistämällä allianssimalliin pohjautuvan sähköverkkojen kunnossapito- ja investointitöiden kilpailutuksen itäisellä verkkoalueella. Perustetussa Sisu-allianssissa verkkoyhtiö Kajaven rinnalla toimivat pääurakoitsija Enerke, Despro ja Kuhmon Rakennuspojat. Allianssin vuoden 2024 lopussa valmistuneesta ensimmäisestä toteutusvaiheesta otetaan nyt oppia toiseen toteutusvaiheeseen.
Oilonin LN30-poltin on alittanut NOx-päästötason 20 mg/Nm³ saksalaisessa kaukolämpölaitoksessa. NOx-päästöt vähenivät vanhaan polttimeen verrattuna lähes 90 prosenttia. Oilon näkee vähäpäästöisille polttimille laajat markkinat Euroopassa.
Suomen teollisuus on voimakkaasti riippuvainen luotettavasta ja kilpailukykyisestä sähköntuotannosta. Erityisesti raskas prosessiteollisuus, kuten metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, toimii energiavaltaisessa ympäristössä, jossa pienetkin häiriöt sähkönsaannissa voivat aiheuttaa merkittäviä tuotantokatkoksia, taloudellisia tappioita ja jopa turvallisuusriskejä. Tässä kontekstissa sähkön riittävyys ei ole vain taloudellinen kysymys – se on olennainen osa kansallista huoltovarmuutta.
Kaukolämpölaitoksilla käytetään yhä useammin sektoripalloventtiilejä ja ultraäänivirtausmittareita. Oikein mitoitetut säätöventtiilit ja virtausmittarit mahdollistavat helpommin hallittavan laitoksen sekä joustavan ja energiatehokkaan toiminnan kaikissa käyttötilanteissa.
Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.
Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.
Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain sellaista, jota pitää välttää. Arkikielessä ja ajattelussa konfliktista puhutaan ristiriidan, erimielisyyden ja jopa riidan synonyyminä. Tämän takia konfliktia pyritäänkin välttämään kaikin tavoin, niin töissä kuin kotona.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).
Työhyvinvoinnin uudet ulottuvuudet
Valinnanvapaus ja vastuullisuus työsuhde-etujen ytimessä
Mielenterveys ei saa jäädä esihenkilön varaan
Pyöräedun poistuminen voi kaataa viestikuorman HR:n niskaan
"Pelko hiljentää – luottamus kasvattaa tulosta" – Psykologinen turvallisuus näkyy viivan alla
Unohtumaton työhyvinvointipäivä pyöräilyn ja metsän makujen äärellä
Työhyvinvoinnin tila: kenen vastuulla ja missä kunnossa?
Merkityksellisyyden tuhoaminen on yllättävän helppoa
Kolmasosa eläkeläisistä jatkaisi työntekoa – työnantajien passiivisuus jarruttaa
Häirintä ja kuormitus puhuttavat työelämässä – yhteydenottojen määrä kasvoi ennätyksellisesti
Uudet vaatimukset yhdenvertaisuussuunnitelmille – siirtymäaika päättyi
Poissaolot paljastavat johtamisen puutteita – Etla: kunnissa reagoitava aiemmin
Asiantuntijatyön kuormitus hälyttävällä tasolla
Lahjakortti on yhä suositumpi henkilöstölahja
Miksi jaettu johtajuus on elintärkeää pirstaleisessa maailmassa?
Ulkoistettu HR-palvelu
PAROC CGL 20cy kivivillalamellit Tamarinden-projektissa
Läsnäolon merkitys työpaikalla täytyy tehdä näkyväksi
Eläkkeelle siirtyminen kaipaa uusia käytäntöjä
Kokemusosaaminen nousee työelämän uudeksi voimavaraksi
Väitös: Lasten saamisella on huomattavasti suurempi negatiivinen vaikutus naisten kuin miesten tuloihin
Arvojohtajuus valokeilaan – Value Summit nostaa esiin esimerkillistä johtamista ja arvopohjaisia tekoja
Henkilöstöedut sitouttavat tehokkaammin kuin palkankorotukset
Nuorten usko työelämään vahvistunut – NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2025 kertoo myönteisistä muutoksista
Digitaaliset kollegat astuvat remmiin: tekoälyagentit muuttavat HR-työn arkea
Tulevaisuuden organisaatiot rakennetaan tänään
Hoplaxskolan – 1950-luvun koulurakennus nykypäivän oppimisympäristöksi
Puu arkipäiväisenä valintana – pieni teko, suuri vaikutus
Hippos-hankkeen rahoitus on koossa – rakentaminen käynnistyy harjoitusjäistä kesäkuussa 2025
Autamme asiakkaitamme rakentamaan merkityksellisiä sisältöjä ja kohdentamaan ne oikeille päätöksentekijöille. Toimialakohtaisesti ja mitattavasti!
Tutustu ratkaisuihin ja varaa ILMAINEN MEDIAESITTELY