Suomen teollisuus kohtaa energiamurroksen keskellä kasvavia vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Datan määrän kasvu, vihreän siirtymän paineet ja kansainvälisten teknologiayritysten kiinnostus haastavat energiajärjestelmän rakenteita. Keskustelu sähköntuotannon riittävyydestä on siirtynyt marginaalista poliittisen päätöksenteon ytimeen – eikä suotta. Energiapolitiikka määrittää nyt entistä suoremmin teollisuuden elinvoimaa, investointien suuntaa ja kansallista huoltovarmuutta.
Kriittistä infrastruktuuria, kuten datakeskuksia, ajatellaan usein vasta, kun jokin menee pieleen. Tämän vuoksi monet suuret datakeskukset pyrkivät jopa 99,999 prosentin käytettävyysaikaan. Ilmanvaihdon optimointi on keskeinen osa prosessia, jolla varmistetaan datakeskuksen toimintavarmuus.
Solarvoima on saanut valmiiksi akkupohjaisen energian varastointijärjestelmän asennuksen pintakäsittely-yritys Alu-Relecon tiloihin Riihimäellä. Projektin aggregaattorina toimii ruotsalainen CheckWatt. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on hyväksynyt CheckWattin sähkön reservitoimittajaksi Suomessa ja projekti on ruotsalaisyrityksen ensimmäinen energian varastointiprojekti Suomen markkinoilla.
Valmet toimittaa Valmet DNAe -automaatiojärjestelmän ESE-Energian Pursialan yhteistuotantolaitokselle (CHP) Mikkeliin. Uusi järjestelmä korvaa laitoksen nykyisen, käyttöikänsä päähän tulleen järjestelmän.
Sähköverkkoyhtiö Kajave otti pari vuotta sitten rohkean askeleen käynnistämällä allianssimalliin pohjautuvan sähköverkkojen kunnossapito- ja investointitöiden kilpailutuksen itäisellä verkkoalueella. Perustetussa Sisu-allianssissa verkkoyhtiö Kajaven rinnalla toimivat pääurakoitsija Enerke, Despro ja Kuhmon Rakennuspojat. Allianssin vuoden 2024 lopussa valmistuneesta ensimmäisestä toteutusvaiheesta otetaan nyt oppia toiseen toteutusvaiheeseen.
Oilonin LN30-poltin on alittanut NOx-päästötason 20 mg/Nm³ saksalaisessa kaukolämpölaitoksessa. NOx-päästöt vähenivät vanhaan polttimeen verrattuna lähes 90 prosenttia. Oilon näkee vähäpäästöisille polttimille laajat markkinat Euroopassa.
Suomen teollisuus on voimakkaasti riippuvainen luotettavasta ja kilpailukykyisestä sähköntuotannosta. Erityisesti raskas prosessiteollisuus, kuten metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, toimii energiavaltaisessa ympäristössä, jossa pienetkin häiriöt sähkönsaannissa voivat aiheuttaa merkittäviä tuotantokatkoksia, taloudellisia tappioita ja jopa turvallisuusriskejä. Tässä kontekstissa sähkön riittävyys ei ole vain taloudellinen kysymys – se on olennainen osa kansallista huoltovarmuutta.
Kaukolämpölaitoksilla käytetään yhä useammin sektoripalloventtiilejä ja ultraäänivirtausmittareita. Oikein mitoitetut säätöventtiilit ja virtausmittarit mahdollistavat helpommin hallittavan laitoksen sekä joustavan ja energiatehokkaan toiminnan kaikissa käyttötilanteissa.
Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.
Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.
Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain sellaista, jota pitää välttää. Arkikielessä ja ajattelussa konfliktista puhutaan ristiriidan, erimielisyyden ja jopa riidan synonyyminä. Tämän takia konfliktia pyritäänkin välttämään kaikin tavoin, niin töissä kuin kotona.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).
Opinnoista työelämään siirtyminen on herkkä vaihe, jossa nuori työntekijä kaipaa usein tukea. Yrityksen johtamiskulttuuri ja työelämäpuhe jättävät jälkensä nuoriin, joista kasvaa tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia, sanoo LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula. Lue seitsemän tärkeää huomiota nuorten johtamisesta.
Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta ei pysty suoriutumaan tehtävistään täydellä työpanoksella. Virallisemmin presenteismi yhdistetään sairaana työskentelyyn, mutta ilmiötä voidaan tarkastella laajemminkin: syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, stressi tai muut fyysiset ja psyykkiset haasteet.
OYSin F-rakennukselle räätälöitiin hiljainen ja etäohjattava varavoimakonttikokonaisuus
Maailman ensimmäinen moottoritesti sokeriruo'on muuntamiseksi puhtaaksi energiaksi
Viemärit kunnossa, riskit loitolla
Kohti kestävämpää rakentamiskulttuuria
Verkostojen voima: miksi menestyvä sisustussuunnittelija rakentaa ympärilleen vahvan yhteisön
Paluu toimistolle
Koti, joka varastoi hiiltä?
Uudistuva työympäristö – kestävyyttä pintaa syvemmältä
Satamatien palvelukortteli toi yhteisöllisen asumisen Oulun Asuntomessuille
Aito ja perinteitä kunnioittava käsittely havupuupinnoille
Luonnon kauneus lattian pinnassa
Akustiikkaa, estetiikkaa ja yksilöllisyyttä – tila alkaa seinistä
Kestävyyttä ja karismaa – tiilen, kiven ja laatan uudet mahdollisuudet arkkitehtisuunnittelussa
Yhdyskuntasuunnittelu muovaa tulevaisuuden elinympäristöjä
Konnevedellä avattiin Suomen ainutlaatuisin kokoushuone – taidetta, tarinaa ja elinvoimaa puusta
Tulevaisuuden asiakastilat ja työympäristöt rakennetaan todellisiin tarpeisiin
Yli puolet työttömistä on vaikeasti työllistettäviä – kolme keinoa nuorten työllistämiseen
Avoimia työpaikkoja vähemmän kuin koronapandemian pahimpina aikoina
Epävarma työllisyystilanne vaikeutti vastavalmistuneiden insinöörien työllistymistä
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät hieman kohentuneet
Nuorten ääni mukaan työelämäkeskusteluun – uusi hanke vahvistaa lukiolaisten työelämävalmiuksia
Julkisivualaa palvelevaa tutkimustoimintaa 30 vuoden ajan
Punkaliven tuotemerkki siirtynyt Interior Management Oy:lle
EPD tekee vastuullisuudesta konkreettista
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry: Talotekniikan kiertotalous otti askeleen eteenpäin
Finnfoam-konserni laajeni Saksassa yli 10 M€ liiketoimintakaupalla – lähivuosina miljoonien investoinnit kierrätyskapasiteettiin
IO-Link-enkooderit Wachendorffilta – tarkkuus kohtaa älykkään kommunikaation
Ilmarisen suhdanneindeksi: kaksivuotinen laskukierre jatkuu – elpyminen vaatii lisäpotkua
Joka viides etätyöläinen herää vain hetkeä ennen palaveria
Päättäjäbarometri 2025: Tuuli- ja aurinkovoimaa halutaan lisää
Autamme asiakkaitamme rakentamaan merkityksellisiä sisältöjä ja kohdentamaan ne oikeille päätöksentekijöille. Toimialakohtaisesti ja mitattavasti!
Tutustu ratkaisuihin ja varaa ILMAINEN MEDIAESITTELY