Kiinteistöhuolto
Uudet vesimittarisäädökset tuovat päänvaivaa taloyhtiölle
Huoneistokohtaiset vesimittarit ja kulutukseen perustava laskutus tulevat EU-maissa pakollisiksi lokakuussa 2020. Lähivuosina putkiremontti voi siis olla edessä noin miljoonalla suomalaisella – ellei Euroopan Unioni myönnä mittareiden asentamiselle pitempää siirtymäaikaa.
Vesimittareiden huoneistokohtaista asennusta koskevan uuden EU-direktiivin on määrä tulla jäsenmaissa kansallisesti voimaan 25.10.2020. Direktiiviin pohjautuva Suomen hallituksen lakiesitysluonnos on ollut lausuntokierroksella ja se on lähiaikoina odotettavissa eduskunnan käsittelyyn.
Jo aiemmin Suomessa on ympäristöministeriön asetuksen perusteella edellytetty huoneistokohtaisia vesimittareita uusiin taloyhtiöihin vuodesta 2011 ja vanhoihinkin taloihin linjasaneerausten yhteydessä vuodesta 2013.
Keskeisin muutos uudessa laissa on, että huoneistokohtaisia vesimittareita olisi jatkossa pakko käyttää laskuttamisen perusteena. Tähän mennessä taloyhtiöt ovat voineet laskuttaa vedenkulutuksesta esimerkiksi asuntojen henkilöluvun mukaan, vaikka huoneistokohtaiset mittarit olisikin asennettu.
Lakimuutos myös edellyttää, että asennettavat vesimittarit ovat etäluettavia.
Mittariasennukset voivat olla hankalia
Uusilla määräyksillä EU pyrkii veden ja energian säästöön. Toisena tavoitteena on, että kuluttajat saisivat mittarilukemat vedenkulutuksestaan tietoonsa aiempaa nopeammin.
EU:ssa arvioidaan, että asuntokohtaiset vesilaskut kannustaisivat asukkaita säästämään vettä. Direktiivin mukaan vesimittarit pitäisi vaihtaa etäluettaviksi huoneistokohtaisiksi mittareiksi vuoteen 2027 mennessä.
”Mittareiden asentaminen vanhoihin kiinteistöihin voi kuitenkin monesti olla teknisesti hankalaa. Lisäksi huoneistokohtaisia vesimittareita ei kannata teknisten asiantuntijoiden mukaan asentaa ilman putkiremonttia, koska asennus tulisi kohtuuttoman kalliiksi”, toteaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius.
”Jos jossakin kiinteistössä tehtiin linjasaneeraus esimerkiksi vuonna 2012 – jolloin mittareiden asentaminen ei ollut vielä pakollista – tulisi mittarien asentamiseksi tehdä uusi linjasaneeraus, jos siirtymäaikaa koskevaa poikkeusmahdollisuutta ei kansallisesti saada hyödyntää.”
Jopa linjasaneerausten yhteydessä vesimittarien asentaminen huoneistoihin voi olla etenkin vanhoissa kerrostaloissa työlästä, koska toisinaan samaan huoneistoon voi johtaa useampiakin erillisiä nousulinjoja. Keittiöllä ja pesutiloilla on kenties erilliset nousulinjat.
Vesiputket saattavat lisäksi sijaita betonivalun sisällä – ja myös eri puolilla huoneistoa. Tällöin samaan huoneistoon pitäisi mahdollisesti asentaa useita mittareita.
Litheniuksen mukaan Isännöintiliitossa toivotaankin, että säädösten voimaantulolle myönnettäisiin ehdotettua pitempi siirtymäkausi ainakin Suomessa.
”Myös Isännöintiliitto on antanut lausuntonsa hallituksen lakiesitysluonnoksesta. Mittareiden asentamiselle tarvitaan ehdottomasti pitkä siirtymäaika. Suomi on hakemassa Euroopan Unionilta siirtymäaikoihin kansallista poikkeamaa, jotta vesimittareiden vaihto voitaisiin tehdä vasta seuraavan linjasaneerauksen yhteydessä.”
”Poikkeamaa hakee lainsäätäjä eli käytännössä hallitus. Tiettävästi hakemus on lähdössä EU:lle melko pian. Työ- ja elinkeinoministeriö laatii parhaillaan perusteluja poikkeamamenettelyä varten.”
Erityisesti lisäaikaa tarvitaan sellaisissa vanhoissa kiinteistöissä, joissa putkiremontti on tehty melko hiljattain eikä uudelle remontille ole teknistä tarvetta ehkä vielä kymmeniin vuosiin.
Vanhoissa mittareissa havaittu puutteita
Käytännössä uudet määräykset otetaan Suomessa sekä asunto-osakeyhtiölakiin että huoneenvuokralakiin. Myös ympäristöministeriön asetukseen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista tehtäneen tarkennuksia.
”Muutoksen jälkeen vedenkulutuksesta on laskutettava huoneistokohtaisen kulutuksen mukaan sekä omistus- että vuokraasunnoissa. EU:n direktiivi oikeastaan edellyttää vain lämpimän käyttöveden huoneistokohtaista laskutusta, mutta Suomessa lakiin on tulossa sama vaatimus myös kylmän veden osalta”, Lithenius mainitsee.
”Varsinaisen lain lisäksi hallitus on antamassa erillisen asetuksen vedenkäytön laskutus- ja kulutustietojen informointivelvollisuudesta huoneistojen asukkaille. Tämän asetuksen sisällöstä ei toistaiseksi ole ollut saatavilla tarkkoja tietoja.”
Litheniuksen mukaansa joissakin taloyhtiöissä voi nykyisin olla asennettuna huoneistokohtaisia vesimittareita, jotka eivät toimi luotettavasti.
”Kun huoneistokohtaiset mittarit tulivat 2010-luvun alussa pakollisiksi, monet taloyhtiöt valitsivat halvimmat mahdolliset mittarit.”
Suomessa myös Tukes on hiljattain kiinnittänyt huomiota siihen, että kaikki huoneistokohtaiset vesimittarit eivät ole täyttäneet mittauslaitelain vaatimuksia. Ongelmat ovat johtuneet joko itse mittareista tai niiden virheellisestä asennuksesta.
Vesivuotojen valvonta vähentää vahinkoriskejä
Saint-Gobain Finland Oy / PAM:n mittaustekniikan myyntipäällikkö Anneli Kuusisto toteaa, että huoneistokohtaiset vesimittarit kannattaa tyypillisesti asentaa paikoilleen linjasaneerausten yhteydessä.
”Uusista määräyksistä huolimatta huoneistokohtaisten etäluettavien mittareiden asennuksella ei vielä ole Suomessa kiirettä, koska siirtymäaikaa tulee vähintään vuoteen 2027 saakka.”
”Nykyaikaisten etäluettavien vesimittareiden avulla isännöitsijä voi saada huoneistojen vedenkulutuslukemat suoraan laskutusohjelmiin, mikä vähentää virhemahdollisuuksia. Turha työ vähenee, kun lukemia ei enää tarvitse naputella koneelle käsityönä”, Kuusisto sanoo.
Uudet vesimittarisäädökset koskevat asuinkerrostalojen lisäksi myös rivi- ja paritaloja.
Kuusisto muistuttaa, että vuonna 2007 valmistuneisiin tai niitä uudempiin taloyhtiöihin on jo tehty varaus huoneistokohtaista vesimittauslaitteistoa varten, joten ainakin tätä uudempiin taloyhtiöihin mittarin asennus todennäköisesti onnistuu myös jälkikäteen. Vastaavasti linjasaneerauksen yhteydessä on pitänyt tehdä varaus vesimittareille jo vuodesta 2007.
”Jos huoneistokohtainen vesimittari on jo asennettu, se voidaan ehkä saada etäluettavaksi ilman että koko mittaria tarvitsisi vaihtaa. Mittariin voidaan kytkeä tietynlainen lisämoduuli, joka mahdollistaa etäluettavuuden”, kertoo Kuusisto.
”Kehittyneissä vesimittareissa voi olla mukana myös mahdollisuus tarkkailla vesivuotoja, joko itse mittarista tai automaation kautta. Taloautomaatioalan yritykset ovat suunnitelleet tämäntyyppisiä ratkaisuja.”
Myös päävesijohtoon on mahdollista kytkeä vesimittariin yhdistetty etäluentalaite, joka hälyttää havaituista vesivuodoista esimerkiksi kiinteistöhuollon valvomoon.
”Monesti taloyhtiöihin on hankittu vuotohälyttimiä vasta siinä vaiheessa, kun vuoto on jo tapahtunut ja aiheuttanut vesivahinkoja. Vesimittariin yhdistetty vuotohälytin voisi parantaa tilannetta tässä suhteessa”, Kuusisto arvioi.
Teksti: Ari Mononen
Kuva: Saint-Gobain PAM
