Energiatehokkuus
Lämmitys (maalämpö)
Maasta lämpöä myös taloyhtiöille
Yleisesti ottaen maalämpö soveltuu kaikentyyppisten kiinteistöjen lämmitysjärjestelmäksi. Rakennuksen sijainti voi kuitenkin vaikuttaa siihen, onko maalämpö oikea vaihtoehto. Monesti maalämpöjärjestelmä on sekä taloudellinen että ympäristöystävällinen investointi.
Suomessa maalämpöpumppujen asennukset taloyhtiöihin
ovat Motivan tietojen mukaan yleistyneet viime vuosina.
”Esimerkiksi kerrostaloissa kiinteistön kokonaisenergiankulutusta
on mahdollista pienentää maalämpöpumppujen
avulla”, arvioi Motivan asiantuntija Teemu Kettunen.
”Lämmöntuotannossa tarvittava kilowattituntimäärä ja kaukolämmön
kulutus vähenevät silloin merkittävästi. Tosin lämpöpumput
toimivat sähköllä, joten sähkönkulutus kasvaa. On
myös mahdollista tukea maalämpöjärjestelmää sähkökattilalla
ja jättää kaukolämpö kokonaan pois. Toisaalta kaukolämpö
pohjaa yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin,
joten päästövähennyksiä maalämpöön siirtymisellä ei välttämättä
saada.”
Kustannustehokkuutta oikeilla toimenpiteillä
Kun kiinteistössä siirrytään kaukolämmöstä maalämpöön, patterijärjestelmää
ei yleensä tarvitse vaihtaa.
”Lämpöpumpun hyötysuhteeseen kuitenkin vaikuttaa se,
miten tehokkaiksi patterit on mitoitettu. Parempi hyöty saavutetaan
silloin, kun pattereissa kiertää matalampilämpöinen vesi.”
”Ennen kuin ryhdytään uuden lämmitysjärjestelmän hankintaan,
kiinteistössä kannattaa selvittää, millaiset toimenpiteet
tai niiden yhdistelmät olisivat kustannustehokkaimpia. Energiatehokkuudesta
kannattaa ottaa ensin ’löysät pois’. Lämmöntalteenotto
poistoilmasta on tästä yksi hyvä esimerkki. Selvityksissä
kannattaa tarkastella myös elinkaarikustannuksia”, Kettunen
suosittaa.
”Muun muassa Aalto-yliopiston tutkimusten mukaan maalämpö
voi olla kustannustehokas vaihtoehto myös kerrostaloissa.
Asiat ovat kuitenkin paljolti kohdekohtaisia, joten eri
vaihtoehtoja on hyvä selvittää.”
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Kaikissa tilanteissa maalämpöjärjestelmän asentaminen ei ole
mahdollista. Tarvittavien lämpökaivojen poraukselle ei kenties
saada kunnalta toimenpidelupaa, jos kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella
tai jos sen alapuolella on esimerkiksi kalliosuojia
tai tunneleita.
”Lisäksi jos lämpökaivot porataan kovin lähelle toisiaan,
ne ’syövät’ toistensa tehokkuutta”, muistuttaa Kettunen.
”Vaikka kaivojen etäisyydet toisistaan olisivat 20 metriä,
kannattaa tehdä simulointitarkastelu siitä, riittääkö porakaivojen
lämmöntuotantokapasiteetti pitkällä aikavälillä. Lämpökaivojen
lämmöntuottokykyä voidaan analysoida TRT-mittauksilla
eli termisillä vastetesteillä.”
Kettunen huomauttaa, että maalämpöjärjestelmän kannattavuus
voi johtua monesta eri tekijästä.
Muun muassa kallion syvyys maanpinnasta vaikuttaa jonkin
verran kaivojen poraamisen kustannuksiin. Toisaalta kalliosyvyydet
voivat vaihdella myös saman tontin eri kohdissa.
Geologian Tutkimuskeskuksella (GTK) on perusaineistoa kallioperäsyvyyksistä
eri alueilla.
”Joskus lämpökaivoja on myös alimitoitettu. Asiat kannattaa
suunnitella huolella etukäteen, jotta taloyhtiössä on helpompaa
tehdä asioista oikeita päätöksiä”, Kettunen tähdentää.
Porakaivoja piha-alueelle
Rototec Oy toteuttaa maalämpöjärjestelmiä erilaisissa kiinteistöissä.
”Meillä on pitkä kokemus maalämpöjärjestelmien suunnittelusta,
niiden oikeasta mitoituksesta ja maalämpökaivokenttien
toteutuksesta”, kertoo aluemyyjä ja geoenergian asiantuntija
Jaakko Jokitalo Rototec Oy:stä.
Lämpökaivojen poraamisessa käytetään porauskoneella
ja kompressorilla varustettua kuorma-autoa, joka on 12 metrin
pituinen ja painaa noin 30 tonnia. Maalämpökaivoihin sijoitetaan
tehdasvalmisteisia lämmönkeruuputkia.
”Maalämpö soveltuu lähtökohtaisesti kaikenlaisiin kiinteistötyyppeihin,
joissa on riittävästi piha-aluetta kaivojen poraamista
varten”, Jokitalo vakuuttaa.
”Vaikka kallio olisi syvällä maanpinnasta, se ei ole este
projektin toteuttamiselle. Silloin pehmeän maan osuutta putkitetaan
vaan syvemmälle, mikä jonkin verran nostaa järjestelmän
hankintahintaa.”
Taloyhtiöllä on vaihtoehtoja
Jokitalon mukaan kiinteistöön voidaan hankkia maalämpöjärjestelmä
kahdella tavalla.
”Taloyhtiö voi ottaa suoraan yhteyttä maalämpötoimittajaan,
joka kartoittaa tilanteen ja mitoittaa järjestelmän kiinteistön
energiankulutuksen mukaan.”
”Toinen mahdollisuus on hankkia ensiksi ulkopuolinen
suunnittelija, joka kilpailuttaa hankkeen. Varsinkin isoille taloyhtiöille
tämä voi olla kannattavampi toimintatapa.”
”Monesti taloyhtiöille tehdään useita tarjouksia, mutta niiden
vertaileminen saattaa olla hankalaa. Joskus maalämmön
kylkiäisenä tarjotaan jonkinlaista talotekniikkaa, kuten järjestelmän
etäohjausta ja valvontaa.”
Taloyhtiöiden maalämpöjärjestelmällä lämmitetään tyypillisesti
sekä käyttövesi että lämmönjakoverkoston vesi.
”Nykypäivän lämpöpumpputekniikalla maalämpö sopii
kaikille patterityypeille. Kuitenkin paras hyötysuhde saadaan
matalalla patteriveden lämpötilalla”, Jokisalo toteaa.
Uusi järjestelmä Munkkiniemeen
Kesällä 2020 Rototec toteutti maalämpöjärjestelmän esimerkiksi
Perustie 28:n taloyhtiöön Helsingin Munkkiniemessä
yhteistyössä Tom Allen Seneran kanssa. Kyseessä on
1950-luvulla rakennettu asuintalo, jossa on 43 asuntoa ja 5–6
asuinkerrosta.
Talossa oli aiemmin kaukolämpöjärjestelmä. Kiinteistön
lämmitysjärjestelmä voitiin kytkeä uuteen järjestelmään sellaisenaan.
Tontille porattiin yhdeksän maalämpökaivoa, joiden
syvyys on 400 metriä.
”Koska kohteen tontti oli ahdas, porasimme syvempiä kaivoja
tavanomaisen 300 metrin sijaan”, arvioi Jokitalo.
Yhden kaivon poraamiseen meni noin kaksi työpäivää,
joten poraukset valmistuivat kolmessa viikossa.
Investoinnin myötä taloyhtiön arvioidaan säästävän vuosittain
noin 25 000 euroa lämmityskustannuksissa.
”Kun lainanhoitokulut otetaan huomioon, investointi maksaa
itsensä takaisin noin 11 vuodessa. Maalämpöjärjestelmän
takaisinmaksuaika saattaa kohteesta riippuen olla lyhyempikin”,
Jokitalo pohtii.
Suunnitelmat lämmönjakojärjestelmän tasapainotusta ja
patteriventtiilien vaihtoja varten laati Suomen Energiainsinöörit
Oy:n Anssi Luhtamäki.
Ekologisuutta ja kustannussäästöjä
Asunto Oy Perustie 28:n puheenjohtaja Sakari Lehtinen kertoo,
että taloyhtiössä päätettiin siirtyä maalämpöön talon lämmityksen
ekologisuuden parantamiseksi ja lämmityskulujen
säästämiseksi.
”Tiedossamme oli myös onnistunut maalämpöremontti toisessa
kerrostaloyhtiössä, jossa säästöt olivat toteutuneet ennusteiden
mukaisina.”
”Selvisi, että meidän tapauksessamme yli 300 000 euron
maalämpöremontin ennustetaan maksavan itsensä takaisin
säästöinä hieman yli 10 vuodessa. Yhtiökokouksen päätös
syntyi yksimielisesti. Pitkällä tähtäimellä tällainen investointi
mahdollistaa merkittävän liikkumavaran taloyhtiön talouden
hallinnassa”, Lehtinen perustelee.
Hänen mukaansa remontti oli kokonaisuutena ongelmaton
taloyhtiön kannalta.
”Tukenamme oli heti suunnittelusta alkaen Suomen
Energiainsinöörit Oy:n Ilkka Huovari, jonka osaamisesta
ja kokemuksesta oli taloyhtiölle paljon hyötyä remontin eri
vaiheissa.”
Huovari vastasi Munkkiniemen hankkeessa töiden kilpailutuksesta
ja projektivalvonnasta.
”Kun poraukset, laiteasennukset ja jälkien korjauksetkin
sujuivat ripeästi ja siististi, remontti tuntui yllättävänkin sujuvalta.
Työmaakokouksissa asiat selitettiin ymmärrettävästi, mikä
helpotti päätöksentekoa remontin aikana”, Lehtinen kiittelee.
”Koska talon energiatehokkuus parani merkittävästi,
luvassa on toivottavasti vielä myös ARAn energia-avustus, jota
olemme hakeneet Suomen Energiainsinöörien laatimalla hakemuksella.”
Lupien saaminen entistä helpompaa
Kun lämpökaivoja porataan pihoille kaupunkien keskusta-alueiden
tuntumassa, porauksesta aiheutuviin mahdollisiin meluhaittoihin
kannattaa varautua ja tiedottaa työmaan aikatauluista
lähialueen asukkaille etukäteen.
”Perustie 28:n kiinteistössä poraukset sujuivat ilman ongelmia
ja maalämpöjärjestelmä toimii ilmeisen hyvin. Tilaajat ovat
olleet tyytyväisiä”, sanoo Jokitalo.
”Tämäntyyppiset asuintalot, joissa on aiemmin käytetty kaukolämpöä,
ovat varsin tyypillisiä maalämmön asennuskohteita.
Järjestelmän uusimisella saadaan säästöä lämmityskuluissa
ympäristöystävällisellä tavalla.”
Vuosittain Rototec Oy:llä on Jokitalon mukaan useita satoja
maalämpöprojekteja – Suomen ohella myös Ruotsissa ja Norjassa.
”Maalämmön suosio lisääntyy, ja lupien saaminen lämpökaivojen
porauksiin on vuosien mittaan helpottunut. Kunnissa jo
ymmärretään, että maalämpö vähentää ilmastopäästöjä”, Jokitalo
toteaa.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Rototec Oy
