Energialähteet ja polttoaineet
Energiamarkkinat
Ympäristöteknologia
EU:n elvytyspaketista huomattava osa aiotaan käyttää energiantuotannon vihreään siirtymään
- mitä se voi tarkoittaa kansallisella tasolla?
Kuva: Pixabay
Elvytyspaketin taustalla on linjaus ilmastoneutraalista Euroopan Unioinista vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut kansallisen tavoitteen jo vuoteen 2035.
ST1:N VASTUULLISUUS ja tulevaisuuden liiketoiminta
‑yksikön johtaja Timo Huhtisaari kertoo, miten energiakonserni
näkee hallituksen asettamat kansalliset ilmastotavoitteet
sekä mitä mieltä yritys on esimerkiksi tämän hetken energiaalan
lainsäädännöstä.
”Tällä hetkellä rakennamme liiketoimintaa ilmakehän
hiilensidonnasta
luonnonmukaisin keinoin, tutkimme erilaisten
raaka-aineiden hyödyntämistä edistyksellisiksi biopolttoaineiksi,
kehitämme öljynjalostamoamme fossiilisesta kohti
uusiutuvia vaihtoehtoja, kehitämme laajamittaisia tuulivoimahankkeita
ja yritämme löytää linkkejä sektori-integraatiosta
ja energiasiirtymästä, eli siitä, miten eri energiasektorit voidaan
yhdistää toisiaan tukeviksi. Kun esimerkiksi uusiutuvaa
sähköä muutetaan vedyksi, syntyy tuotannossa lämpöä, joka
voitaisiin ohjata kaukolämpöverkkoon. Tällaisia kokonaisuuksia
on löydettävä jatkossa entistä enemmän”, Timo Huhtisaari
sanoo.
St1:n vastuullisuus ja tulevaisuuden liiketoiminta -yksikön johtaja
Timo Huhtisaari sanoo, että lainsäädännön tulisi olla pitkäjänteistä ja
mahdollisimman laajat toimet sallivaa. Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen
hillintää koskeva regulaatio jättää useita keinoja ulos valikoimasta.
Tämän vuoksi joudumme hyödyntämään vain kaikista kalleimpia
vaihtoehtoja.
Kuva: ST1
Minkälaisia “toiveita” yrityksellänne on lainsäädännön suhteen?
”Lainsäädännön tulisi olla pitkäjänteistä ja mahdollisimman
laajat toimet sallivaa. Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen hillintää
koskeva regulaatio jättää useita keinoja ulos valikoimasta.
Tämän vuoksi joudumme hyödyntämään vain kaikista
kalleimpia vaihtoehtoja. Tarvitsemme sektoreiden väliin jäävät
keinot mukaan, meidän tulee tarkastella kokonaisuutta
ilmaston kannalta. Suomessa ei kannata rajojen sisällä tehdä
kaikkia ilmastotekoja. Meidän tulee kohdentaa tekoja myös
kehittyviin maihin, sinne missä vaikutus on suurin.”
Minkälaisia visioita yrityksellänne on kiertotalouteen, jossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus?
”Meidän tulee hyödyntää kaikki mahdolliset sivuvirrat erilaisista
teollisuuden prosesseista, kuten hiilidioksidi ja vety, joita
voi olla saatavilla erilaisista prosesseista.”
EU:n elvytyspaketista huomattava osa aiotaan käyttää energiantuotannon vihreään siirtymään. Mitä mahdollisia investointeja näette tässä?
”Meillä on useita erilaisia hankkeita, joita voidaan tuoda
osaksi vihreän siirtymän kokonaisuutta. Elpymispaketissa tulisi
ottaa huomioon uudet toimet, jotka ovat skaalattavissa ja niillä
on vaikutuksia työllisyyden osalta lyhyellä aikavälillä, mutta
ilmaston kannalta pitkällä aikavälillä”, Huhtisaari kertoo.
EU-komissio julkisti heinäkuussa 2020 vetystrategian. Miten yrityksenne näkee vedyn tulevaisuuden energiatuotannossa?
”Vetyä on tarvittu ja tullaan tarvitsemaan jatkossakin valtavia
määriä. Vihreä vetyteknologia tarvitsee valtavan määrän uutta
päästötöntä sähköä. Tämän vuoksi, vetystrategian onnistumisen
osalta on oleellista uusiutuvan ja päästöttömän sähkön
tuotannon pullonkaulojen ratkominen”, Huhtisaari päättää.
Kuva: Pixabay
EU linjaa digitaalisuuden osaksi ilmastotavoitteita
Valtioneuvoston 2021 julkaisema selonteko EU-politiikasta selventää
tarkemmin EU-tason tavoitteita. Sen mukaan EU:n on
kyettävä hyödyntämään siirtymä ilmastoneutraaliin talouteen
keskeisenä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia avaavana kilpailukykytekijänä.
Digitalisaation mahdollisuudet tulee ottaa huomioon täysimääräisesti
ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Panostamalla tutkimukseen,
kehitykseen ja innovaatioihin sekä ottamalla tehokkaasti käyttöön uutta teknologiaa Suomi voi toimia edelläkävijänä.
EU:n toimien ja tavoitteiden tulee perustua luotettavaan tutkittuun
tietoon. Tiedepohjaisesti on arvioitava sekä valittavia
toimia että valittujen toimien riittävyyttä ilmastonmuutoksen ja
luontokadon pysäyttämiseksi sekä ympäristön tilan parantamiseksi.
Maapallon lämpötilan nousu tulee rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen
ilmastonmuutoksen vakavimpien seurauksien välttämiseksi.
EU:n tulee aktiivisella ilmastodiplomatialla edistää
tavoitteiden saavuttamista kansainvälisellä tasolla.
EU-tasolla on sitouduttava kunnianhimoisiin toimiin
energiajärjestelmän
laaja-alaiseksi irrottamiseksi fossiilisista
polttoaineista. Päästöjen vähentämisen on oltava ensisijainen
tavoite EU:n ilmasto- ja energiapoliittista lainsäädäntökehystä
uudistettaessa ja kustannustehokkuuden tätä työtä ohjaava
periaate.
Kuva: Pixabay
Tärkein väline vähähiilisten ratkaisuiden edistämisessä on päästökauppa
Suomi katsoo, että päästökauppadirektiivin uudistamisella
tulisi vaikuttaa siihen, että päästöoikeuksien hinta pysyy riittävän
korkeana, jotta se ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen
vähentämiseen. Samalla tulee huolehtia eurooppalaisen
teollisuuden kilpailukyvystä.
Tässä vaiheessa Suomi ei pidä kannatettavana tieliikenteen
sisällyttämistä yleiseen päästö- kauppaan, koska se ei
todennäköisesti johtaisi tieliikenteessä tarvittaviin päästövähennyksiin
ja saattaisi haitata lyhyellä aikavälillä päästökaupan
toimintaa. Mikäli tieliikenteen päästökauppa otettaisiin
käyttöön, se tulisi luoda omaksi erilliseksi järjestelmäksi ja
kohdentaa polttoaineenjalostajille tai jakelijoille. Vaihtoehtoisesti
Suomi voi tukea tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen
kattavan erillisen päästökaupan selvittämistä.
Kuva: Pexels
Kiertotalouden mahdollisuudet käyttöön
Must Read -julkaisun mukaan toisen jätteestä ei tule toisen
raaka-ainetta esimerkiksi hinnoittelun takia, jolloin kokonaisuus
saattaa hämärtyä.
Myös aluesuunnittelu vaikuttaa, sillä teollisuus ja energiantuotanto
sijaitsevat etäällä toisistaan.
Sääntely ja verotus jarruttavat yhä osin hankkeita ja tekevät
tuotteiden valmistuksesta kannattamatonta.
Kiertotalouden sektori-integraatio
Suuremmassa kuvassa kiertotalous toteutuu energiantuotannossa
kunnolla vasta sektori-integraation myötä. Se tarkoittaa
eri energiasektoreiden – sähkö-, lämpö- ja kaasuverkkojen –
kytkeytymistä yhteen älykkääksi energiajärjestelmäksi.
Näin
energiaa voidaan siirtää sektorilta toiselle, jolloin sähköä voidaan
muuttaa lämmöksi ja kaasuksi ja tarvittaessa takaisin
sähköksi. Tämän myötä energiajärjestelmä tehostuu, koska se
tasaa tuotantoa ja kulutusta.
EU:n vetystrategia kansallisella tasolla
EU-strategian ydinajatus on, että se mitä ei voida sähköistää,
ratkaistaan vetyteknologialla.
Valtioneuvoston 2021 julkaisema EU-politiikan selonteko
linjaa, että EU:n alueella tulee edistää sellaisten
teknologioiden
kehittämistä, joilla voidaan puhtaasta sähköstä
tuotetulla vedyllä tai synteettisillä poltto- aineilla korvata fossiilisia
polttoaineita ja tuotteita (niin sanotut sähköstä tuotteiksi
eli PowertoX-
ratkaisut).
EU-tason toimilla voidaan myös edistää eurooppalaisen
akkuteollisuuden kehitystä.
Liikenteen päästöjen vähentämiseksi EU:ssa on edistettävä
erityisesti sähköistymistä sekä kestävien vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden
tuotantoa ja kehitettävä jakelu-infrastruktuuria
sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja käyttövoimien
hyödyntämistä
kaikissa liikennemuodoissa.
Julkaisu pitää tärkeänä, että EU-tasolla uusiutuvia polttoaineita
ohjataan erityisesti lento- ja meriliikenteen sekä
raskaan liikenteen käyttöön. Lisäksi on parannettava
vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen saatavuutta.
Suomi kannattaa komission suunnitelmia lentoliikenteen
uusiutuvien polttoaineiden tuotannon ja käytön lisäämiseksi.
Suomi pitää myös tärkeänä, että lentoliikenteen uusiutuvien
polttoaineiden EU-tasoisen jakeluvelvoitteen käyttöönottoa
selvitetään.
EU:n tulisi nopeuttaa siirtymää kestävämpiin kulkumuotoihin
ja edistää eri liikennevälineet yhdistäviä asiakaslähtöisiä
liikkumisen palveluita. Kevyttä liikennettä pitää edistää koko
unionin alueella.
Kuva: Pixabay
Wall Street Journal: Kolme vihreän energian jättiläistä haastaa nyt öljyalan suuryhtiöitä
Koronavirusepidemia on pienentänyt fossiilisten polttoaineiden
kysyntää tänä vuonna.
Se on laskenut Yhdysvaltain raakaöljyn hinnan lyhyeksi
ajaksi negatiiviseksi ja pakottanut öljyteollisuuden luopumaan
tuhansista työntekijöistä ja leikkaamaan kustannuksiaan. Tämä
on vienyt öljyjäteiltä ison osan niiden taloudellisesta voimasta
ja tehnyt niille entistä vaikeammaksi siirtyä toteuttamaan uusiutuvan
energian projekteja. Ne vaativat isoja alkuinvestointeja,
joiden turvin päästään nauttimaan tasaisesta tuotosta vasta
pitkän ajan kuluessa.
Vuosikymmen sitten NextEra, Iberdrola ja Enel olivat uneliaita,
pienen luokan energiayhtiöitä.
Nyt ne ovat nopeasti kasvavia jättiläisiä, joiden markkinaarvot
kilpailevat öljyalan suuryhtiöiden kuten Exxonin ja BP:n
kanssa. Tämä johtuu yhtiöiden varhain tekemistä panostuksista
tuuli- ja aurinkovoimaloihin.
Siitä huolimatta monet eivät ole ikinä edes kuulleet näistä
yhtiöistä. Varhainen johtoasema globaalissa siirtymässä pois
öljystä on antanut näille yrityksille aseman kehittyä tulevien
vuosikymmenten suuriksi energiayhtiöiksi, ”vihreiksi energiajättiläisiksi”.
Kiristyvä kilpailu kuitenkin uhkaa niitä nyt, kun jotkut energia-
alaa perinteisesti hallinneet öljytitaanit laajentavat tuotantoaan
tuuli- ja aurinkovoimaan.
Teksti: Heli-Maria Wiik
Lähteet: Valtioneuvosto, Must Read, WSJ, Wikipedia, St1
