Kiinteistöhuolto
Parempaa sisäilmaa mikrobikorjauksilla
Monissa rivitaloyhtiöissä tarvitaan mikrobikorjauksia. Talojen valesokkelirakenteisiin voi kosteuden ja lämmön vaikutuksesta muodostua haitallista mikrobikasvustoa. Korjausten yhteydessä huonokuntoiset puu- ja levyrakenteet sekä eristeet poistetaan ja uusitaan huoneiston sisäpuolelta. Remontin jälkeen asuntojen huoneilman laatu paranee.
RA-Urakointi Oy:n toimitusjohtaja Rauno Asplund arvioi, että kiinteistöissä ollaan nykyisin aiempaa tietoisempia mikrobiongelmista.
”Neljän viime vuoden aikana olemme tehneet entistä enemmän mikrobientorjuntatyötä erilaisissa kiinteistöissä”, Asplund kertoo.
”Ongelmia on esiintynyt usein etenkin 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa rivitaloissa ja pienkerrostaloissa, joissa on puurunkoinen julkisivu. Mikäli puurungon alaosaan on imeytynyt kosteutta, rakenteeseen on kehittynyt mikrobivaurioita.”
”Tilanteeseen on nyt herätty, kun mikrobeista on aiheutunut myös terveysongelmia rakennusten käyttäjille.”
Vuonna 1994 perustettu RA-Urakointi Oy on erikoistunut pääkaupunkiseudun kiinteistöjen korjaustöihin, kuten julkisivusaneerauksiin, homevauriokorjauksiin, kylpyhuone- ja keittiöremontteihin sekä maalaustöihin. Yrityksen vuosittainen liikevaihto on noin yhdeksän miljoonaa euroa.
RA-Yhtiöissä on töissä noin 70 ammattilaista, muun muassa sertifioituja märkätila-asentajia. Yritykselle on myönnetty ISO 9001 -laatusertifikaatti rakennusten mikrobikorjauksiin.
Vanha kiinteistö kerralla kuntoon
Tyypillisesti RA-Urakoinnin korjausurakat taloyhtiöissä lähtevät käyntiin tarjouskilpailun jälkeen.
”Saneerattavat rakennukset ovat monesti jo sitä ikäluokkaa, että niissä alkaa olla korjattavaa myös esimerkiksi märkätiloissa.”
”Usein asukkaat haluavat lisätyönä korjauttaa myös kylpyhuoneita tai keittiöitä – tai kenties uusia parketteja – ja nämä remontit voidaan hoitaa samalla kertaa”, Asplund toteaa.
Asukkaat joutuvat yleensä muuttamaan mikrobikorjausten ajaksi evakkoon noin 2 – 3 kuukaudeksi, jos kiinteistön putkistoja ja rakenteita joudutaan korjaamaan perin pohjin.
”Mikäli sokkeli on imenyt itseensä kosteutta, joudutaan usein rakentamaan uusia salaojia. Lisäksi julkisivun alaosaan tarvitaan usein uusi runkorakenne, joka ei enää ole suoraan maata vasten”, Asplund selittää.
Vastaavanlaisia ongelmia voi esiintyä myös omakotitaloissa. Esimerkiksi rintamamiestalosta saattaa puuttua salaojitus.
”Vaikka julkisivussa olisi tiiliverhoilu, talo voi olla tehty puurungon varaan. Vuosien mittaan rungon alaosaan on sitten kehittynyt mikrobikasvustoa. Rakennusaikana tällaisiin seikkoihin ei ole välttämättä osattu kiinnittää huomiota.”
Osaamista tarvitaan
Parhaillaan RA-Urakoinnilla on työn alla viisi rivitaloa, joissa tarvitaan mikrobikorjauksia.
”Korjaustyömaalla töitä on tekemässä keskimäärin 3 – 4 yhtiön omaa asentajaa. Mukana on putki-, sähkö- ja laatta-asentajia, tarvittaessa myös esimerkiksi yhteistyökumppanimme keittiöasentajia”, mainitsee Asplund.
”Mikrobikorjauksissa tarvitaan asiantuntemusta. Olemme itse kouluttaneet omia työntekijöitämme tälle alalle.”
Urakkaan sisältyy aina mikrobikorjauksen loppusiivous, jota varten Työterveyslaitos on laatinut ohjeistuksen.
”Tässä työssä tarvitaan osastointeja ja alipaineistuksia. Työntekijöiden on myös käytettävä henkilökohtaisia suojaimia.”
”Kaikilla märkätila-asentajillamme on VTT:n myöntämä sertifikaatti. Osaaminen ja kokemus ovat tärkeitä tekijöitä myös työturvallisuuden kannalta”, tähdentää Asplund.
Lisätietoja: www.ra-yhtiot.fi
Teksti: Ari Mononen
Katso video (videon salasana on v2b)
