Julkisivut
Katot
Kiinteistöhuolto (kunnossapito)
Julkisivu- ja kattotöihin tarvitaan osaavimmat ammattilaiset
KUVA: TREUTHARDT OY
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Vanha sananlasku kannattaa pitää mielessä varsinkin niissä kiinteistöissä, joissa harkitaan julkisivu- tai kattoprojekteihin ryhtymistä. Huolella valmisteltujenkin hankkeiden toteutuksessa tulee usein vastaan tilanteita, joiden ratkaiseminen vaatii vankkaa ammattitaitoa, todella taitavia käsiä, paljon pohjatietoa sekä oikeaa asennetta.
Korjaussuunnittelu oleellista kiinteistöjen ylläpidossa
Taloyhtiön korjaushankkeen alkuvaiheessa on selvitettävä ja
tunnistettava kiinteistön ominaispiirteet.
”Aluksi on myös syytä käydä läpi kohteen korjaushistoria
ja selvittää aikaisemmin suoritetut remontit, sekä mahdolliset
vanhat suunnitelmat, alkuperäiset rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmat
jos ne ovat tallella”, tähdentää Rakennuskonsultointi
Treuthardt Oy:n toimitusjohtaja Markus Treuthardt.
”Vanhan kiinteistön koko korjaushistoriaa ei aina ole mahdollista
saada selvitettyä. Kuntotutkimus on joka tapauksessa
tehtävä ennen suunnittelua.”
Kun korjaustoimia suunnitellaan, kaikkia rakenteita ei välttämättä
tarvitse uusia.
”Monesti korjaava toiminta on hyvä vaihtoehto. Vanhoja
rakennuksia voidaan mahdollisuuksien mukaan korjata alkuperäistä
vastaavilla menetelmillä”, Treuthardt toteaa.
Käsityötä ja kokemusta entisöintihankkeisiin
Talon julkisivussa on kenties vanhoja koristerakenteita, jotka
on korjattava käsityönä.
”Jotkut urakoitsijat ovat erikoistuneet juuri tällaisiin vaativiin
entisöintitöihin. Kaikkea ei aina pysty tekemään koneellisesti.
Toisaalta käsityö vaatii paljon kokemusta ja osaamista.”
Usein myös vanhan rakennuksen ikkunat ovat varsin haasteellisia
korjauskohteita.
”Aina tulee selvittää, onko vanhat ikkunat kunnostettavissa.
Useasti jos ikkunat ovat alkuperäisiä, on niillä myös ns.
museaalista arvoa varsinkin vanhemmissa arvorakennuksissa.
Jos ikkunoita ei ole kunnostettu säännöllisesti, eikä
museaalista
arvoa ole, on taas uusiminen usein järkevämpää”,
sanoo Treuthardt.
Monesti rakennusvalvonta edellyttää, että historiallisen
rakennuksen ikkunat ovat korjausten jälkeenkin alkuperäisiä –
tai vähintään alkuperäisen näköisiä.
”Uudetkin ikkunat saattavat olla tyyliltään vanhan näköisiä,
mutta ne voivat silti toimia nykyaikaisten ikkunoiden
tapaan. Vuosien mittaan ikkunoiden tekniset ratkaisut ja lämmönpitävyys
ovat kehittyneet”, Treuthardt kertoo.
Myös vanhat peltikatot vaativat erikoisosaamista, joka
korostuu sen mukaan mitä monimuotoisempi vesikatto on.
”Vanhoissa kiinteistöissä saattaa olla esim. torniosuuksia ja
kupoleita, jotka jatkavat julkisivua vesikatolle ja tuovat haasteet
myös vesikattotyölle ja vanhoissa kiinteistöissä piippujen
ja hormistojen määrät aiheuttavat katkoja lappeille, jotka jo
itsessään vaativat perinteistä peltisepäntyötä.”
”Asiat on osattava tehdä oikein. Tietyt urakoitsijat ovat erikoistuneet
tällaisiin kohteisiin.”
Energiatehokkuutta ikkunaratkaisuihin
Kuva: LAMMIN IKKUNA OY
Lammin Ikkuna Oy:n tekninen tuotepäällikkö Tommi Aulin
muistuttaa, että korjausvelan osuus Suomen asuinkiinteistöissä
kasvaa koko ajan.
”Remontteihin olisi saatavissa ARA-avustusta vielä kahden
vuoden ajan. Kiinteistön energiatehokkuutta olisi mahdollista
parantaa esimerkiksi energiatehokkaiden ikkunoiden avulla.”
”Uusien ikkunamallien lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot
ovat merkittävästi parantuneet viime vuosien aikana. Rakentamismääräykset
edellyttävät ikkunoiden U-arvoksi 1,0 W/m2K,
mutta nykyajan ikkunat pitävät lämpöä selvästi paremmin.”
Perinteisillä kolmilasisilla puu-alumiini-ikkunoilla tai puuikkunoilla
päästään jo huomattavasti parempiin U-arvoihin.
”Kuitenkin nelilasisten ikkunoiden kysyntä kasvaa koko
ajan, koska niiden lämmöneristävyys on vielä parempi. Esimerkiksi
noin vuosi sitten markkinoille tulleessa Watti-ikkunan
uudessa mallissa eristävyys on jo luokkaa 0,6 W/m2K”, Aulin
mainitsee.
Erikoisikkuna auttaa monenlaisissa kohteissa
Monesti puuikkunat soveltuvat entisten ikkunoiden tilalle muun
muassa vanhoissa korjattavissa taloissa, joissa halutaan säilyttää
ikkunoiden perinteinen ulkonäkö ja tyyli.
”Esimerkiksi Lammin Ikkuna toimittaa usein tällaisia ikkunoita
perinteisiin museokohteisiin, hieman kohteen mukaan
räätälöityinä. Erikoisikkunoiden puiteprofiilit ovat erilaisia kuin
tavallisissa ikkunoissa.”
”Tämäntapaisilla ikkunoilla, jotka ulko- ja sisäpuolelta
näyttävät perinteisiltä mutta toimivat silti teknisesti paremmin,
on jatkuvasti kysyntää. Myös rakennusvalvonta vaatii tämäntyyppisiä
ikkunaratkaisuja vaikkapa Helsingin kantakaupungin
suojeltuihin rakennuksiin”, kertoo Aulin.
Hänen mukaansa suosituin ikkunamalli juuri nyt on kuitenkin
avattava puu-alumiini-ikkuna.
”Se on hyvä perustuote, joka soveltuu sekä korjausrakentamiseen
että uudiskohteisiin.”
Uudempana ikkunaratkaisuna markkinoille on tullut myös
erikoisikkunoita, jotka helpottavat matkapuhelimien radiosignaalien
kulkeutumista sisätiloihin.
”Näillä signaali-ikkunoilla voidaan varmistaa hyvät mobiiliyhteydet
sekä uudis- että saneerauskohteissa. Puhelinkuuluvuutta
parantavista ikkunoista on hyötyä esimerkiksi tiiviissä
passiivitaloissa, paksuseinäisissä kivitaloissa ja ahtaasti asutetuilla
asuinalueilla”, toteaa Aulin.
Erikoisikkunoiden laseja ja muita rakenteita on kehitetty
radiosignaaleja tehokkaasti läpäiseviksi. Radiopuhelintaajuudet
kulkevat ikkunan läpi moninkertaisesti tavallista ikkunaa
paremmin.
Huolto pidentää katon käyttöikää
Kuva: KATTOTUTKA OY
”Katon tarkastus on tärkeä kysymys”, korostaa Kattotutka
Oy:n markkinointijohtaja Jouni Ahvenvaara.
”Kattojen asennuksessa on monta kohtaa, joissa asiat voivat
mennä pieleen. Ensiksikin virheitä voi syntyä jo suunnitteluvaiheessa,
jos vaikkapa valitaan väärä kattomateriaali. Kenties
kattorakenne ei sitten toimi käytännössä niin kuin pitäisi.”
Riskejä voi syntyä myös silloin, jos kattoremontin suunnittelija
toimii myös urakan valvojana.
”Tilaajan kannalta ei ole optimaalisin tilanne, jos suunnittelija
toimii myös urakan valvojana. Tällöin valvoja valvoo
myös omaa työsuoritustaan ja suunnitelmia ei käytännössä
valvo kukaan”, Ahvenvaara huomauttaa.
”Lisäksi toteutusvirheet ovat mahdollisia. Jos esimerkiksi tiilikattoa
tehtäessä asennetaan korotusruoteet aluskaton väärälle
puolelle, katon tuuletus ei toimi oikealla tavalla.”
Läpivienneissä on riskinsä
Katot tulisi Ahvenvaaran mukaan tarkastaa ennen kahden vuoden
takuuajan päättymistä.
”Siinä vaiheessa mahdolliset rakennusvirheet voidaan
vielä saada korjattua”, hän toteaa.
”Myöhemmin katto olisi hyvä tarkastaa ja huoltaa ainakin
vuosittain. Rakenteisiin on voinut jäädä piileviä vikoja, jotka
tulevat ajan mittaan näkyville.”
”Katon oikea huolto ratkaisee sen, kestääkö katto koko
laskennallisen käyttöikänsä ajan. Tästä syystä kiinteistöissä
kannattaisi harkita vesikaton huoltosopimusta. Kaikki kattomateriaalit
vaativat joka tapauksessa huoltoa, ja vikoihin kannattaa
puuttua jo ennen kuin ne pahenevat.”
Muun muassa vesikaton läpiviennit voivat olla riskikohtia.
”Esimerkiksi antennit ja kattoturvatuotteet ovat usein
aiheuttaneet
vesivuotoja. Paljon riippuu siitä, miten huolellisesti
läpiviennit ja kiinnitykset toteutetaan.”
”Myös katolla olevat aurinkopaneelit tuovat haasteita,
koska ne muun muassa vaikeuttavat lumen poistamista vesikatoilta.”
Niin ikään kosteat sääolot aiheuttavat lisävaatimuksia kattojen
rakenteille.
”Sateiset talvet ja muu lisääntyvä kosteus vaikuttavat kattojen
toimivuuteen. Jos katto ei pääse kunnolla kuivumaan,
rakenteisiin voi tulla vuotoja aluskatteiden läpi.”
”Ammattitaitoiset tarkastukset vähentävät kattojen huoltoja
korjauskustannuksia”, Ahvenvaara muistuttaa.
Kunnolla maalattu pinta kestää auringonpaistetta
Kuva: TIKKURILA OYJ
Julkisivuja maalattaessa huoltomaali valitaan yleensä sen
mukaan, millaista sideainetta entisessä maalipinnassa on
käytetty. Tilanteen mukaan voidaan tarvita useampia maalikerroksia.
”Jos huoltomaalausta tarvitaan esimerkiksi peittomaalattuun
puiseen ulkoseinään, yksi vaihtoehto on akrylaattisideaineinen
maali, joka säilyttää värisävynsä myös auringonpaisteessa
ja toimii haastavissakin olosuhteissa”, kertoo tekninen
asiantuntija ja maalarimestari Risto Hakkarainen Tikkurila
Oyj:stä.
”Jos taas seinän vanhat maalipinnat ovat kuultokäsiteltyjä,
huoltokäsittelyn voi tehdä vastaavanlaisella kuullotteella tai
peittävällä puunsuojalla”
Usein ulkoseinämaalauksen huoltomaalausvälit ovat
10–20 vuotta, kun käytetään peittäviä maaleja. Sen sijaan
kuultokäsitellyillä tuotteilla maalausväli on 3–10 vuotta.
Myös uutta maalausta edeltävä esikäsittely on tärkeä kysymys.
”Seinän puupinta pestään tarvittaessa homeenpoistoaineella
ja pesua voidaan tehostaa harjauksella. Pesun jälkeen
tarvitaan huolellinen huuhtelu, jotta homeitiöt poistuvat
seinäpinnalta. Irtomaali poistetaan seinästä rapsuttamalla”,
Hakkarainen selittää.
”Maalatut kivijulkisivut sen sijaan voidaan huoltomaalata
silikonihartsi- tai silikaattimaaleilla riippuen aikaisemmin käytetyn
maalin sideainetyypistä. On tärkeää, että maalattava
kiviseinä on viileä, jotta maali ehtii imeytyä. Ei siis maalata
suorassa auringonpaisteessa.”
Oikeat maalit oikeaan paikkaan
Pelti-, tiili- ja huopakatoille on myös omat huoltomaalinsa.
”Alkydimaali soveltuu pohjamaalattujen sinkittyjen ja
teräksisten pintojen maalaukseen. Huopa- ja tiilikatoille käy
akrylaattisideaineinen maali, joka kestää hyvin UV-säteilyä.”
Kattojen huoltomaalausvälit riippuvat kattopinnan rakenteesta
ja kattoon kohdistuvasta rasituksesta.
Maalarimestari Hakkaraisen mukaan maalaustöissä on
keskeistä valita oikea maali oikeaan paikkaan.
”Talon eri osat voivat tarvita erilaisia maaleja, joten
suunnittelu on tärkeä työvaihe. Myös työsuunnittelu on tehtävä
huolellisesti ja pohdittava, paljonko maalia tarvitaan.”
”Niin ikään pohjatyöt on tehtävä kunnolla. Tarkistetaan,
että maalattava pinta on puhdas ja kunnossa. Käyttöohjeet
on syytä lukea ennen maalausta”, suosittaa Hakkarainen.
Jos sää on liian kostea, kylmä tai kuuma, maalin kuivuminen
häiriintyy.
”Ilman suhteellisen kosteuden pitäisi olla alle 80 prosenttia
ja ilman lämpötilan on oltava vähintään +5 °C koko
maalin kuivumisen ajan.”
”Töihin kannattaa valita osaavat maalarit ja laatia kirjallinen
sopimus, jossa sovitaan muun muassa esikäsittelyistä,
tarvittavista pohjatöistä, käytettävistä tuotteista ja aikatauluista.
Silloin vältytään turhilta riidoilta”, Hakkarainen korostaa.
Teksti: Ari Mononen
