mainos_1038

Kuljetukset

Tieverkon kunto ongelmana rekkaliikenteelle Suomessa

artikkelikuva: Tieverkon kunto ongelmana rekkaliikenteelle Suomessa

Kuva: Pixabay


Valtaosa maaliikennerahdista liikkuu rekkojen kyydissä, mutta teiden kunto heikkenee ja tiestön ylläpidon rahoitus lähivuosina näyttää jäävän riittämättömäksi. Kuljetusten sujuvuus kärsii, mutta kyse on myös liikenneturvallisuudesta. On esimerkiksi arvioitu, että Suomen synkät liikennekuolleisuusluvut Ruotsin lukuihin verrattuna selittyvät myös naapurimaata huonokuntoisemmalla ja turvattomammalla tieverkostolla.

Selkeä enemmistö – yli 80 prosenttia – maaliikenteen rahtitavarasta kuljetetaan tieverkossa. Rautateiden osuus rahtikuljetuksista on nykyään noin 12–13 prosenttia.

”Tieverkon kunto kuitenkin rapistuu, joten siihen tarvitaan tuntuvia lisäpanostuksia”, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

”Olisi sitouduttava paremmin tieverkoston korjausvelan poistamiseen ja ohjattava rahaa tiestön ylläpitoon. Nyt rahoitusta ohjataan enemmänkin ratahankkeisiin, tai niin ainakin puhutaan.”

”Nyt kun esimerkiksi Kemiin kaavaillaan uusia metsäteollisuuden investointeja, sielläkin pohditaan junakuljetuksia puutavaran viemiseksi jalostukseen – mutta varmasti uusi tehdas lisää myös puun maantiekuljetuksia.”

Lehtosen mukaan monet nyt suunniteltavat raideinvestoinnit palvelevat suurelta osin työmatka- ja muuta henkilöliikennettä.

”Esimerkiksi ’Tunnin juna’ -hankkeet nopeuttavat nimenomaan henkilöliikennettä. Ei ole tiedossa, että VR:llä olisi aikeita esimerkiksi käynnistää yhdistettyjen kuljetusten kokeilua.”

Määrärahat tiukoilla

Lehtonen on huolissaan parhaillaan käynnissä olevan valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnittelun painotuksista. Suunnitelmassa on tarkoitus päättää Suomen eri liikennemuotojen pitkäjänteisestä rahoituksesta ja kehityksestä vuosina 2021–2032.

”Alun perin suunnitelmassa kaavailtiin tieverkolle vain 39 prosentin rahoitusosuutta, kun taas raideverkolle olisi osoitettu yli puolet määrärahoista. Tähän SKAL sai sentään hiukan muutosta – nyt tieverkon osuus on nostettu 45 prosenttiin – mutta sekin on huolestuttavan vähän.”

”Tien päällä kulkee sekä ihmisiä että tavaraa. Tieverkolle olisi saatava enemmän määrärahaa kuin rautateille”, Lehtonen korostaa.

Tienhoidon määrärahoihin on hiljattain saatu jonkin verran lisäystä, samoin teiden talvikunnossapidon rahoitukseen.

”Teiden talvikunnossapito vaati yhä tehostamistoimia, mutta ainakin ongelma on tiedostettu. On saatu aikaan myös uusi urakkamalli, jossa tienhoidosta maksetaan tehdyn työn eikä varautumisen perusteella”, Lehtonen kiittelee.

Iiro Lehtonen
Iiro Lehtonen
Kuva: Kimmo Brandt / Compic

Tienpidossa haasteita

Väyläviraston loppuvuodesta 2020 julkistaman selvityksen mukaan tienkäyttäjien tyytyväisyys pääväylien päällysteiden kuntoon on jonkin verran noussut edellisvuoteen verrattuna.

”Silti on vielä paljon tehtävää, ja myös tienpidon valvonta ontuu”, toteaa Lehtonen.

”Tienpitoon tarvittaisiin automaattista valvontaa. Olisi asennettava antureita teillä liikkuvaan kalustoon, jotta saataisiin reaaliaikaista dataa tienhoidosta. Muutamissa tiepiireissä näin on jo tehtykin.”

Alemman tieverkoston kunnossapitovälit ovat pitempiä kuin päätieverkolla, joten pienet tiet ehtivät mennä huonoon kuntoon. Toisaalta alempaa tieverkkoa on kilometreinä paljon enemmän kuin pääteitä.

Vuoden 2020 lopulla Suomessa oli Väyläviraston tietojen mukaan noin 7 400 kilometriä huonokuntoisia päällystettyjä teitä.

Lehtonen arvioi, että tieliikenteen sujuvuuden parantaminen uusilla investoinneilla ja tehostetulla tienhoidolla vähentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, jopa 2 – 5 prosenttia.

Nykyistä parempikuntoiset tiet lisäisivät myös liikenteen turvallisuutta.

”Tarvittaisiin esimerkiksi parempia ja väljempiä liittymiä. Isoimmat rekat joutuvat kääntyessään monesti koukkaamaan vastaantulevan liikenteen kaistan kautta. Ahtaita liittymiä olisi parannettava korjausinvestoinneilla”, Lehtonen suosittaa.

Teksti: Ari Mononen

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje

PUBLICO - TOIMIALAMEDIAT

publico - mediat

HR viesti
www.hrviesti.fi

Henkilöstöosaamisen ammattilaisten media, jossa käsitellään henkilöstön kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita

publico - mediat

KITA - Kiinteistö & Taloustekniikka
www.kita.fi

KITA on korkeatasoinen kiinteistö, talotekniikka ja korjausrakentamisen asiantuntijoille suunnattu ammattimedia

publico - mediat

Prointerior
www.prointerior.fi

prointerior on arkkitehtuuriin, tilasuunnitteluun ja julkisrakentamiseen erikoistunut sitoutumaton ammattimedia

publico - mediat

Prologistiikka
www.prologistiikka.fi

prologistiikka on korkeatasoinen logistiikka-alan ammattimedia

publico - mediat

Proresto
www.proresto.fi

proresto on korkeatasoinen horeca-alan ammattimedia joka tarjoaa tietoa ja esittelee ratkaisuja ammatillisen osaamisen sekä liiketoiminnan kehittämiseen.

PUBLICO - TEOLLISUUSMEDIAT

Enertec on korkeatasoinen, monikanavainen energiateknologiaan ja vesihuoltoon keskittynyt, vesi- sähkö- ja energia-alan ammattimedia

publico - mediat

Prometalli
www.prometalli.fi

Prometalli on metalli- ja konepajateollisuuden ammattilaisille suunnattu ammattimedia

PUBLICO - INTERNATIONAL MEDIAS

Seatec - Finnish Marinetechnology is a media for professionals, all over the world, working within the marinetechnology industry

Nordicum, established in 1993, presents the leading Finnish companies and projects within Real Estate & Architecture

UUSIMMAT ARTIKKELIT

MAINOSTAJILLE

Autamme asiakkaitamme rakentamaan merkityksellisiä sisältöjä ja kohdentamaan ne oikeille päätöksentekijöille.

Toimialakohtaisesti ja mitattavasti!




PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »