Kohdennettua ja mitattavaa B2B markkinointia vuodesta 1992
Rajaa mediaan:
Uusia lasituotteita kehitetään älykkäiksi ja toiminnallisiksi
Turun Yliopistollinen Keskussairaala, TYKS 3 ja kuvassa ääneneristys ovet ja ikkunat Rw30. Kuva: Kenset Oy Lasiteknologian ja ohjausjärjestelmien kehitys on tuonut markkinoille monenlaisia erikoisia ikkunoita ja muita lasituotteita. Vaikkapa niin sanotuilla älylaseilla on paljon käyttökohteita, mutta myös muuntyyppisillä toiminnallisilla laseilla voidaan saada aikaan monenlaista – esimerkiksi kohentaa asumisen mukavuutta ja energiatehokkuutta.
Ikkunat parantavat paloturvallisuuttaToiminnallisia lasiratkaisuja tarvitaan usein muun muassa rakenteelliseen palosuojaukseen, ääneneristykseen, säteilysuojaukseen ja puhdastilakäyttöön. Tilojen palosuojauksessa käytetään myös esimerkiksi palolasiseiniä. Ne voidaan toteuttaa joko yhdistämällä erillisiä elementtejä tai pystyprofiilittomana yhtenäisenä lasiseinänä. ”Olemme viime aikoina toimittaneet esimerkiksi Kotkan Carea-Sairaalat Oy:n uuteen sairaalaan lasiratkaisuja paloeristyksellä sekä äänisuojauksella, samoin kuin monentyyppisiä ovia. Sairaala valmistui keväällä 2020”, kertoo lasiratkaisuja toimittavan Kensetin toimitusjohtaja Markku Virtanen. Kotkassa sairaalaan asennettiin ääntäeristäviä lasiovia ja lasiliukuovia sekä E30- ja E60-luokitettuja paloikkunoita. ”Niin ikään toimituksessa oli mukana RV35-ääneneristysliukuovia, joissa käytettiin tavallista vahvempaa lasia sekä tehostettua tiivistystä. Sama ovimalli toimii silloin myös ilmanpitävänä ja paloturvallisena ovena, joka soveltuu toimenpide-, synnytys- ja potilashuoneiden oveksi”, Virtanen täsmentää. Paloikkunoita sijoitettiin palo-osastojen rajoille ympäri sairaalaa, muun muassa korkeaan aulatilaan. Sairaaloiden lasit säteilysuojinaKaikkiaan Kotkan Carea-sairaalaan on asennettu noin sata erikoisliukuovea sekä 350 äänen- ja paloneristysikkunaa. ”Muihin hoitolaitoksiin – kuten Helsingin Siltasairaalaan sekä Päijät- Hämeen uuteen sairaalaan – olemme hiljattain toimittaneet myös säteilysuojaikkunoita ja -ovia”, toteaa Virtanen. ”Kuvantaminen yleistyy, joten röntgenhuoneisiin tarvitaan turvallisuussyistä tällaisia rakenteita. Niissä käytetään tyypillisesti 3–6 mm:n paksuisia lyijylaseja.” ”Erilaisia lasirakenteita olemme valmistaneet ja toimittaneet jo yli 20 vuotta. Tyyppihyväksytyt palolasiratkaisut tulivat tuotevalikoimaamme vuonna 2003. Niistä ensimmäiset toimitettiin Viikin yrityshautomoon Helsingissä.” Erikoisliukuovet tulivat mukaan kuvioihin vuonna 2013. ”Paras ikkunallinen liukuovi vaimentaa ääntä jopa 53 dB”, Virtanen mainitsee. ”Tyyppihyväksyttyjen palo- ja ääneneristyslasituotteiden kysyntä kasvaa koko ajan. Niinpä jatkamme myös tuotekehitystä”, vakuuttaa Virtanen.
Älylasilla yksityisyyttä – älypeileillä sisustustaYksi päätään nostava tuote lasialalla ovat niin sanotut älylasit. ”Näitä niin sanottuja on/off-laseja pystytään sähkövirran avulla himmentämään ja taas kirkastamaan läpinäkyviksi. Tämäntyyppiset lasit ovat alkaneet viime aikoina yleistyä rakennuslaseina, koska niiden hinnat ovat laskeneet”, sanoo Seloy Oy:n kaupallinen päällikkö Harri Korpela. Tähän mennessä älylaseja on Suomessa asennettu muun muassa sairaaloiden lasiseiniin. ”Sähköllä himmennettävät lasit voisivat toimia myös asunnoissa, vaikkapa eri tilojen välillä. Ne soveltuvat myös julkisivuihin.” Älypeiliä voidaan käyttää myös sisustuksessa sekä informaatioalustana. ”Peilipintoja voidaan jopa ’räätälöidä’ asennuskohteen mukaan. Esimerkiksi Seloy Liven SHINE-monikäyttölasi voi toimia osaksi näyttöruutuna ja osaksi peilinä, ja kun virta katkaistaan, koko lasi on pelkkää peililasia”, Korpela selittää.
”Käyttökohteita ovat muun muassa hotellit, hissit ja erilaiset kuluttajaratkaisut. Television tilalla voisi olla peili, joka toimii sekä sisustuselementtinä että tv-vastaanottimena. Kuntosaleilla ja myymälöissä lasia voitaisiin käyttää peilinä ja infonäyttönä.” Älypeili on myös myynnissä verkkokaupassa suoraan kuluttajille. Julkisivut digitaalisiksi mainosalustoiksiInteraktiivisella SENSE-lasiratkaisulla pystytään saamaan isojakin lasipintoja hyötykäyttöön. ”Lasi soveltuu vaikkapa näyteikkunaksi, jonka yhdessä kulmassa pyöritetään myymälän mainosfilmiä. Tosin ulkotiloissa ’näyttöruutua’ on vaikea saada kirkkaudeltaan riittäväksi, jos samalla haetaan kauttaaltaan läpinäkyvää ratkaisua”, Korpela toteaa. ”Näitä laseja on myös mahdollista himmentää sekä käyttää kosketuspintana erilaisille sovelluksille ja integraatioille.” Hygieeninen kaihdin on nykyaikaaViime aikoina markkinoille on myös yleistynyt uudenlainen ikkunatuote, jossa kaihtimet on integroitu ikkunalasien väliin. ”Kun sälekaihdin on kiinteästi lasien välissä, se on suojassa rikkoutumiselta ja likaantumiselta eikä se kerää itseensä bakteereja. Malli soveltuu hyvin sairaalakäyttöön, mutta myös yksityiskoteihin.” ”Näitä kaikkia toiminnallisia laseja yhdistää teknologia, joka on mahdollista kytkeä osaksi talotekniikan ohjausjärjestelmiä”, muistuttaa Korpela.
Sumennettava lasikalvo soveltuu jälkiasennuksiinÄlylasiratkaisu voi olla myös sähköisesti sumennettava kalvo, joka kiinnitetään tavallisen lasin pintaan. Kyseessä on niin sanottu PDLC-kalvo (Polymer Dispersed Liquid Crystal display). ”Kun tällaiseen kalvoon ohjataan sähkövirtaa, kiteet menevät järjestykseen, jolloin kalvo muuttuu läpinäkyväksi”, selittää Ostosikkuna Oy:n perustajiin kuuluva Jarkko Heiskanen. Kun taas virta katkaistaan, kiteet menevät sattumanvaraiseen asentoon ja pinta muuttuu maitomaisen sameaksi. ”Nykyaikaiset älylasikalvot saadaan heikkovirtasähköllä silmän räpäyksessä himmennettyä. Lasiratkaisujen avulla on mahdollista säästää tilaa ja muunnella tilankäyttöä tarpeen mukaan”, Heiskanen sanoo. Hänen mukaansa tällaisia SONTE-älylasikalvoja on mahdollista toteuttaa myös jälkiasennuksena olemassa oleviin lasipintoihin, kuten kiinteisiin lasiseiniin, siirtolasiseiniin, oviin ja liukulaseihin. ”Ne soveltuvat siis saneerauskohteisiin helpommin kuin älylasielementit. SONTE-älykalvolla saa olemassa olevat lasipinnat muutettua älylaseiksi. Erona on älykalvon sijainti lasin pinnassa. Himmennettävä kalvo voi peittää lasipinnan joko kokonaan tai vain osittain. Lisäksi tämä on edullisempaa, sillä laseja ei tarvitse vaihtaa. Viime aikoina varsinkin sairaalaympäristöissä on ollut mielenkiintoa tällaisia erikoislaseja kohtaan – niin lisärakentamisessa kuin peruskorjaushankkeissa. Himmennettävillä ikkunoilla saadaan esimerkiksi leikkaussaleihin lisää työrauhaa ja potilaille lisää yksityisyyttä. Rakennuksia tehdään yhä älykkäämmiksi, ja silloin lasipintoihin asennettavat älykalvot voivat olla yksi elementti”, Heiskanen visioi. Kalvo näkösuojaksi tai videonäytöksiKalvo on vakioväriltään opaalisävyinen, mutta muitakin värisävyjä on saatavilla. Haluttaessa kalvo voi olla myös auringon valon mukaan tummentuva, jolloin se antaa suojaa auringonvalon häikäisyltä. ”Himmennettävä lasi toimii nopeammin kuin perinteiset kaihtimet. Se on monesti järkevä ratkaisu myös sellaisiin tilanteisiin, joissa ikkunaan ei voida asentaa perinteistä verhoa. Neuvotteluhuoneet ovat luontevia käyttökohteita”, Heiskanen toteaa. ”Kalvon avulla on lisäksi mahdollista saada eri lasipinnoille näyttäviä valoefektejä. Älykalvo voidaan laminoida lasin pintaan, jolloin se soveltuu myös projisointipinnaksi.” Esimerkiksi Helsingin Triplan kauppakeskuksessa älykalvolla varustettuja lasiseiniä on sijoitettu suurikokoisiksi tilanjakajiksi, joihin voidaan heijastaa ”fiilispohjaista” videokuvaa – vaikkapa meren aaltoja tai tuulen liikuttamia puunlehtiä. ”Vaikka tilanjakajaseinä toimii normaalina digitaalisena mainospintana, se voi olla välillä läpinäkyvä näyttöpinta”, kuvailee Heiskanen. ”Jos älykalvoja kytketään automaatiojärjestelmiin, virta voidaan ohjelmoida kytkeytymään pois päältä työajan päätyttyä. Lisäksi liiketunnistimilla saadaan WOW -efekti, kun lasipinnat muuttuvat kirkkaaksi tai maitolasimaiseksi automaattisesti. Työaikana kalvoa voidaan ohjata kaukosäätimellä tai vaihtoehtoisesti seinäpainikkeella.” SONTE-älykalvoa on valmistettu vuodesta 2013 ja tuotu Suomeen vuodesta 2020. ”Tuotekehitys jatkuu koko ajan – haluamme olla alalla kehityksen kärjessä”, Heiskanen vakuuttaa. Aurinkosuojaus ja mobiilikuuluvuus ovat tärkeitä ominaisuuksia ikkunoissaSuomen sääolosuhteissa auringon lämmöstä ei yleensä ole talviaikaan paljonkaan haittaa. ”Sen sijaan keväällä ja kesällä aurinkosuojausta tarvitaan ikkunoihin. Varsinkin asuinkerrostalojen tyypillinen hankaluus on ylilämpö ja siihen olisi lasivalinnoilla mahdollista vaikuttaa”, arvioi Pihla Group Oy:n teknologiajohtaja Timo Nissinen. ”Olisi tietysti ideaalista, että ikkunan eri ominaisuuksia voisi säätää esimerkiksi tummentamalla lasia tarpeen mukaan. Sellaisille ratkaisuille on varmasti käyttöä ja varmaankin ne vielä lisääntyvät, mutta kaupallisesti tuotteet eivät ole vielä lyöneet läpi. Ne odottavat aikaansa”, Nissinen pohtii. Esimerkiksi kerrostaloja saneerattaessa olisi hänen mukaansa hyvä ottaa huomioon talon etelä- ja länsisivujen ikkunoihin tarvittava aurinkosuojalasitus. ”Nykyaikainen kirkas auringonsuojalasi suojaa 40 % paremmin auringon lämmöltä verrattuna uuteen ikkunaan ilman auringonsuojalasia.” ”Sopivilla lasivalinnoilla voitaisiin vähentää ylilämpenemistä ja asuntojen jäähdytystarvetta. Samalla etätyöolosuhteet paranevat oleellisesti”, Nissinen muistuttaa. Hyvät yhteydet kuuluvat kaikilleTiivis rakentaminen ja raskaat betonielementit luovat haastavan toimintaympäristön mobiiliyhteyksille. ”Monilasiset ja selektiivipinnoitetut ikkunat mahdollistavat matalan U-arvon ja hyvän aurinkosuojauksen, mutta vaimentavat mobiilisignaalia huomattavasti.” ”Huonosta mobiilikuuluvuudesta ei kuitenkaan tarvitse kärsiä, jos ikkunoissa käytetään esimerkiksi Antennilasi-ratkaisua”, vakuuttaa Nissinen. Pihla Groupin kehittämä Antennilasi on ollut markkinoilla kohta kaksi vuotta. Sitä on Nissisen mukaan asennettu paljon sekä suurten urakoitsijoiden uudisrakennuskohteisiin että kiinteistöjen saneerauksiin ja pientalorakentamiseen. Tuotteen kehitysprosessissa keskityttiin muun muassa toiminnallisuuteen ja lasin huomaamattomaan ulkonäköön. ”Tämä kannatti, sillä nyt lähes näkymättömiä antenniryhmiä voidaankin ripotella vapaasti eri puolille huonetta”, Nissinen sanoo. Antennien runsaus parantaa kuuluvuutta, mikä helpottaa sekä etätyötä asunnoissa että nykyisin yleistyvän 5G-verkon toimivuutta. ”Tällainen lasiratkaisu mahdollistaa vakaammat ja nopeammat yhteydet”, korostaa Nissinen. Terveessä talossa on toimivat ikkunatMonenlaisia ikkuna-, ovi- ja julkisivujärjestelmiä toimittava Schüco on kehittänyt uudentyyppisiä järjestelmäratkaisuja lasituotteille. Useat konsernin uusimmista innovaatioista liittyvät aurinkosuojaukseen, ikkunoiden ääneneristävyyteen ja tiiviyteen, korvausilmajärjestelmiin sekä ikkunoiden ja lasijulkisivujen älykkääseen ohjaukseen. Schüco Finland Oy on Suomessakin julkaissut esittelyvideoita, joissa tuodaan esiin terveellisen, älykkään ja turvallisen rakentamisen ratkaisuja. ”Talot on toteutettava siten, että ne saadaan terveiksi ja miellyttäviksi käyttää”, Schüco Finlandin myyntipäällikkö Tommi Laimi linjaa tuotekehitystavoitteita. Koska kaupungistuminen yleistyy, asuin- ja työympäristöjen melutasot usein lisääntyvät. Kaupunkien korkeat tornitalot myös ovat etenkin kesällä alttiina auringonsäteilyn liiallisille lämpövaikutuksille sekä häikäisylle, mutta jäähdytyksen tehostaminen heikentäisi rakennusten energiatehokkuutta. Toiminnallisten ikkunamallien kehitystyöllä haetaan ratkaisuja muun muassa näihin ongelmiin. Uutta tekniikkaa lasirakentamiseenNykyään AWS-ikkunoilla voidaan päästä 56 dB ääneneristävyyteen, mutta uudella akustiikkaikkunalla saavutetaan 34 dB äänenvaimennus ikkunan ollessa samalla osittain auki. Ikkunaan voidaan korvausilman saamiseksi myös integroida VentoFrame- ikkunatuuletin, joka ei pidä ääntä eikä aiheuta vetoa. Kyseessä on passiivinen tuuletin, joka ei vaadi sähköä, mutta ohjausjärjestelmään kytkettynä se ohjaa sisätilaan oikean määrän ilmavirtaa ikkunakarmiin sijoitettujen akustiikkakasettien kautta. Schücon ikkunoita voidaan käyttää myös etäohjattuina, ja ne voidaan liittää rakennuksen omaan automatiikkaan. Järjestelmään voidaan lisäksi yhdistää tuulisensoreita, joiden avulla ikkuna sulkeutuu automaattisesti tuulen voimistuessa liikaa. Jos taas käytetään perinteisiä avauskahvoja, ne voidaan pinnoittaa antibakteerisiksi. Tällaisessa pinnoitteessa on mikrohopeapartikkeleita, jotka poistavat bakteereja. Ikkunoiden ja lasijulkisivujen aurinkosuojaus voidaan toteuttaa monella tavalla. Ratkaisuja on sähkö- sekä käsikäyttöisinä joko tuotteen sisä- tai ulkopuolella. Läpinäkyvyyteenkin on useita vaihtoehtoja, ja esimerkiksi ZDS-tekstiiliaurinkosuojan avulla voidaan tehdä joko hyvin pimentäviä tai vain häikäisyä estäviä toteutuksia. Sisäpuolisena aurinkosuojana voidaan käyttää integroituja kaihtimia, jotka auki ollessaan ovat piilossa ikkunarakenteen sisällä. Jatkossa ikkunoihin on mahdollista saada Schücon kehittämät langattomat sensorit, joiden avulla voidaan etäyhteydellä seurata, onko ikkuna auki. Sensoreiden avulla voidaan myös valvoa mahdollista huollon tarvetta. ”Tuotekehitys tuo uusia ratkaisuja lasirakentamisen maailmaan”, Schüco Finlandin projektipäällikkö Niko Krasi vakuuttaa. Teksti: Ari Mononen LUE MYÖSSeuraa PublicomediaPublicomedia uutiskirje |
PUBLICO - TOIMIALAMEDIAT HR viesti
|
