Investoinnit & raaka-aineet (raaka-aineet)
Metallien saatavuusongelmat ovat uhka teollisuusyrityksille
Kuva: Pixabay
Eri metallien saatavuus ja materiaalien nopeat hintavaihtelut ovat aiheuttaneet jo vuosien ajan päänvaivaa etenkin metalli- ja elektroniikka-alan yrityksille. Esimerkiksi kuparin kohonneet hinnat ja teräksen kova kysyntä Kiinassa aiheuttavat teollisuudelle vakavia tuotanto-ongelmia sekä johtavat raaka-aineiden ja lopputuotteiden hintojen nopeaan nousuun.
Metallimateriaalien hinnat määräytyvät paljolti markkinatilanteen
mukaan, mutta myös metallin laatu ja määrä vaikuttavat
hintoihin.
Muun muassa kuparin hinta on ollut noususuunnassa jo
pitkään, koska kuparin kysyntä kasvaa jatkuvasti. Hintakehitys
on ollut keväästä 2020 lähtien samansuuntainen kuin vaikkapa
vuoden 2007 nopeiden hinnannousujen aikana.
Globalisaatiossa on monia riskejä
Tällaiset metallien hinnannousut ovat johtuneet esimerkiksi
siitä, että Kiinan talous on taas kasvussa ja että kupariraakaaineella
on ollut toimitushäiriöitä. Kiinan kasvava teollisuustuotanto
on tehnyt maasta maailman suurimman kuparin käyttäjän.
Myös vaikkapa teräksen hinta on kohonnut ja saatavuus
heikentynyt osin samasta syystä. Toisaalta syitä on muitakin.
Muun muassa globaalit kuljetusketjut voivat aiheuttaa tuotantolinjoilla
viivästyksiä ja pulaa materiaaleista. Kun esimerkiksi
suurikokoisen konttialuksen karilleajo tukki Suezin kanavan
useiksi viikoiksi, tuotteiden ja materiaalien kansainvälisiin
merikuljetuksiin tuli pitkäksi aikaa viivästyksiä, joista on haittaa
teollisuudelle vielä kanavan avautumisen jälkeenkin.
Lisäksi vaikkapa kierrätysmetallien saatavuudessa on ollut
paljon vaihtelua. Siksi muun muassa betoniteräksen hinta
on vuoroin noussut ja laskenut jopa kymmeniä prosentteja
lyhyessä
ajassa.
Teräksen viimeaikainen poikkeuksellinen hinnannousu
yllätti monet suomalaisyritykset, joten materiaalipula on ajanut metalliteollisuuden toimijoita vaikeaan tilanteeseen. On
arvioitu, että pahentuessaan materiaalipula voi jopa jarruttaa
koko talouden toipumista koronakriisistä.
Tehtaita suljettiin – varastot tyhjenivät
Itse asiassa koronapandemia on ollut keskeinen syy siihen, että
metallien hinnan ja saatavuuden ongelmat ovat viime aikoina
olleet ennennäkemättömiä.
”Kun koronakriisi iski, sekä metallien käyttäjät että tuottajat
sulkivat tehtaitaan. Kriisi vaikutti kaikkiin metalleihin ja
muihinkin
rakennusmateriaaleihin, joten myös rakentaminen
hidastui”, kertoo Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo
Järvinen.
”Joistakin metalleista on ollut pulaa muista syistä kuin koronan
takia. Esimerkiksi sähköautojen tuotannon nopea lisääntyminen on
voimakkaasti lisännyt litiumin ja muiden akkumetallien kysyntää”,
Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen mainitsee.
KUVA: JARI HÄRKÖNEN
Metallien kysynnän poikkeuksellisesta vähenemisestä oli Järvisen
mukaan nähty joitakin viitteitä jo vuonna 2019, ennen
pandemian alkamista.
”Nyt taas kysyntä kasvaa voimakkaasti. Kysyntää syntyi,
kun varsinkin Kiina alkoi lisätä teollisuustuotantoaan ja sen jälkeen
muutkin maat.”
”Korona-aikana varastot olivat kuitenkin tyhjentyneet ja tehtaat
ajettu alas, joten materiaaleista alkoi tulla pulaa: metallirikasteista,
mikroelektroniikan komponenteista ja raaka-aineista,
koboltista, nikkelistä ja jopa puusta”, Järvinen selittää.
”Tästä syystä hinnat nousivat, ja materiaalien ja lopputuotteiden
toimitusajat pitenivät.”
Nyt muun muassa rakennusteollisuuden aikatauluihin tulee
viivytyksiä siitä, että erilaisten alihankintana tilattujen koneiden
toimitusajat voivat tätä nykyä olla kolmin- tai nelinkertaisia
aiempaan verrattuna. Rakennuttajat joutuvat etsimään laitteille
korvaavia toimittajia, jotta talot saataisiin valmistumaan edes
jokseenkin ajallaan.
Erikoismetallit "kiven alla"
Nyttemmin markkinatilanne on jo vähitellen normalisoitumassa
monien metallimateriaalien osalta.
Silti pula muun muassa mikropiireissä tarvittavista erikoismetalleista
haittaa edelleen varsinkin elektroniikka- ja autoteollisuutta.
”Joistakin metalleista on ollut pulaa muista syistä kuin koronan
takia. Esimerkiksi sähköautojen tuotannon nopea lisääntyminen
on voimakkaasti lisännyt litiumin ja muiden akkumetallien
kysyntää”, Järvinen mainitsee.
”Tähän kysyntään on vaikea vastata, koska tiukentuneiden
säädösten takia monissa maissa on nykyään melko hankalaa
avata uusia kaivoksia. Maaperässä metalleja kyllä olisi.”
Toisaalta Kiina on viime vuosina voimakkaasti lisännyt
investointejaan muun muassa Silkkitie-hankkeensa yhteydessä
sellaisiin Afrikan maihin, joissa tuotetaan niin sanottuja harvinaisia
metalleja. Niinpä suuri osa niistä saattaa päätyä
Kiinan
teollisuuden käyttöön.
Länsimaissa on viime aikoina pyritty lisäämään metallien
kierrätystä. Euroopan maissa kierrätysraaka-aineiden osuus
metallimateriaaleista on keskimäärin 40 prosenttia, siis jo
enemmän kuin muualla maailmassa.
Kuva: Pixabay
Järvisen arvion mukaan kierrätys ei kuitenkaan riitä poistamaan
koko ongelmaa.
”Kierrätysmetallit ovat enemmänkin pitkän aikavälin ratkaisu.
Metallien tarjonta on suppeampaa kuin kysyntä.”
”Vaikka metalleille olisi tarvetta juuri nyt, kierrätyksestä
metalleja saadaan laajalti käyttöön vasta vuosien kuluttua.
On arvioitu, että esimerkiksi teräksen osalta kierrätysmetallien
kysyntä ja tarjonta saavuttavat tasapainon vasta vuoden
2070 tienoilla”, sanoo Järvinen.
Markkinaongelmia kaikissa maanosissa
Tyypillisesti maailmanlaajuiset toimitusketjut ja niiden
häiriötilanteet vaikuttavat metallien saatavuuteen. Puute
materiaaleista voi monilla aloilla vaikuttaa kaikkeen
tuotantoon, niin alihankintayrityksillä kuin lopputuotteiden
valmistajilla.
”Esimerkiksi Metallinjalostajat ry:n jäsenyritysten tuotannosta
noin 80 prosenttia menee vientiin”, Järvinen arvioi.
”Kun koronakriisi iski, sekä metallien käyttäjät että tuottajat sulkivat tehtaitaan.
”Metalliraaka-aineista näille tuottajayrityksille suunnilleen 30 prosenttia hankitaan
Suomesta ja loput ulkomailta, muun muassa metallipörsseistä.”
Metallien saatavuuden vaikutukset Suomen konepajoille ovat paljolti yrityskohtaisia.
”Saatavuusongelmat vähintäänkin pidentävät toimitusaikoja ja nostavat hintoja.
Sama kehitys näkyy Suomen ulkopuolellakin.”
Hiljattain esimerkiksi rautarikasteen hinta kaksinkertaistui parin kuukauden
aikana, ja tämä vaikutti heti teräksen myyntihintoihin. Euroopassa suljettiin useita
auto- ja terästehtaita.
Keväällä 2021 Suomessa muun muassa Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto
keskeytyi viikoksi raaka-ainepulan takia.
”Koronapandemian vaikutus markkinoihin on ollut kaiken kaikkiaan hyvin erikoinen
tilanne. En muista pitkän urani ajalta mitään vastaavaa”, Järvinen sanoo.
”Aiemmin eri maanosien metallimarkkinat toimivat hieman eri tahtiin, mutta
nyt samankaltaista teollisuustuotannon kannalta ongelmallista kehitystä tapahtui
kaikkialla lähes samanaikaisesti.”
Teksti: Ari Mononen
