Kiinteistöhuolto
Turvallisuus
Lisää turvallisuutta kiinteistöjen huoltotöihin
Lain mukaan kiinteistöjen omistajat vastaavat siitä, että vaikkapa talojen katoilla on mahdollista tehdä huoltotöitä turvallisesti. Toisaalta huoltoyhtiöillä pitää olla oikeaa osaamista turvavälineiden valintaan ja asianmukaiseen käyttöön. Työturvallisuusongelmat johtuvat paljolti tietämättömyydestä ja koulutuksen puutteista.
Lainsäädäntö Suomessa edellyttää, että muun
muassa rakennusten korjaus- ja huoltotöiden tekeminen on
mahdollisimman turvallista. Silti vakaviakin työtapaturmia sattuu
aika ajoin.
”Suomessa kattojen turvallisuus on vielä aika lailla lapsenkengissä”,
sanoo kattotöitä urakoivan Vesivek Oy:n myyntipäällikkö
ja kattoturvallisuusasiantuntija Marko Puumalainen.
”Työturvallisuutta katoilla säädellään kahdeksassa eri
laissa, joita on säädetty täällä ja EU:ssa. Jotta turvallisuusasiat
saataisiin kuntoon, tarvittavista toimenpiteistä pitäisi kuitenkin
toteuttaa vielä loputkin 80 prosenttia.”
Puumalaisen mukaan Vesivek Oy:llä on erillinen kattoturvaosasto,
joka laatii rakennuksista kattoturvaraportteja. Niissä
käydään läpi reitit eri katoilla liikkumiseen ja selvitetään turvavaljaiden
ja -köysien kiinnityspisteet.
”Raportit turvallisuuspuutteista toimitetaan kiinteistöjen
omistajille. Aivan liian usein tulee vastaan se tilanne, että turvallisia
kiinnityspisteitä ei ole.”
”Vuosien mittaan asioissa on saatu aikaan merkittävää
edistystä, mutta tehtävää on vielä paljon”, Puumalainen
arvioi.
Turvatuotteissa vikoja ja puutteita
Katoille tarvitaan muun muassa hyviä kulkusiltoja sekä oikein
asennettuja ja sijoitettuja turvavaljaiden kiinnityspisteitä.
”Kaikissa kunnissa tai suurissakaan huoltoyhtiöissä ei aina
ole tarpeeksi tietoa lainsäädännön vaatimuksista”, Puumalainen
ihmettelee.
”Monet uskovat, että kattoturva-asiat ovat kunnossa, mutta
silti niissä on puutteita – katon tyypistä riippumatta.”
Aina ei esimerkiksi tiedetä, että luokan 2 kattoturvatuotteet
pitäisi tarkastaa kiinteistöissä vuosittain ja myös laatia tästä
tarkastuspöytäkirja.
”Katselmuksissa on myös havaittu paljon turvatuotteiden
asennusvirheitä. Mikäli esimerkiksi kiinnike on asennettu vastoin
valmistajan ohjeita, se ei ehkä kestä sellaista kuormaa
kuin sen pitäisi”, varoittaa Puumalainen.
”Tyypillisesti katolla on turvaköysien kiinnityspisteitä liian
vähän. Ne voivat myös olla vääränlaista materiaalia tai muutoin
puutteellisia.”
”Lisäksi talviolosuhteet ovat voineet vaurioittaa katoille
asennettuja turvavarusteita. Siksikin ne olisi tarkistettava määräajoin.”
Lumenpudotuksessa paljon riskitekijöitä
Puumalaisen mukaan noin puolet tilastoiduista kattotapaturmista
sattuu lumenpudotuksen yhteydessä.
”Kun lunta pudotetaan 2–3 metrin korkeudelta, sitä ei
usein pidetä vaarallisena, mutta useimmat tapaturmat tapahtuvat
juuri tuolta korkeudelta.”
”Samaten työturvallisuus olisi muistettava tasakatoilla työskenneltäessä.
Sielläkin tarvitaan valjaat, jos toimitaan alle
kahden metrin etäisyydellä katon reunasta.”
Viime vuosina asenteet työturvallisuutta kohtaan ovat kuitenkin
muuttuneet myönteisempään suuntaan.
”Vielä muutamia vuosia sitten sekä työntekijät että työnjohto
saattoivat usein suhtautua varsin välinpitämättömästi asioihin,
mutta nyt vastuut ymmärretään jo paremmin. Samaan
aikaan myös turvatuotteiden työergonomia on parantunut,
joten turvatuotteet ovat nyt aiempaa kevyempiä ja helppokäyttöisempiä”,
Puumalainen toteaa.
”Lisäksi nykyajan tikkaissa saattaa olla karhennetut puolat,
mikä vähentää liukastumisriskiä.”
Suojavarusteet käyttöön
Katot eivät kuitenkaan ole kiinteistötöiden ainoita vaaranpaikkoja.
”Aina kun on kyse rakennustyöstä, työmaalla on asetuksen
mukaan käytettävä henkilökohtaisia suojavälineitä”, muistuttaa
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä.
”Rakennustyössä kypärä on pakollinen, mutta siitä voi olla
hyötyä myös kunnostustöissä.”
Työn luonne ratkaisee, tarvitaanko työkohteessa esimerkiksi
liukuesteitä vai mikrobisuojausta – vai kenties useita suojavarusteita
samanaikaisesti. Jokaiseen työhön on sopivia suojaimia,
mutta ensisijaisesti suojaudutaan muilla toimilla kuin
suojaimin.
”Kiinteistön huoltotöitä tehtäessä voi tulla vastaan esimerkiksi
monenlaisia haitallisia pölyjä. Silloin voidaan tarvita hengityssuojaimia
– mahdollisesti FFP2-luokitettuja – tai pölyltä
suojaavia suojahaalareita. Viemäritöissä saatetaan tarvita
hiukkas- tai kaasunsuodattimia, jos joudutaan tekemisiin haitallisten
mikrobien ja epämiellyttävien hajujen kanssa.”
”Kiinteistötöissä turvajalkineet ovat tärkeitä suojavarusteita
monessa paikassa”, korostaa Mäkelä.
Jalkineet suojaavat naulaan astumiselta, jos niissä on naulaanastumissuoja.
Tarvitaan myös varvassuoja sekä kantapään
iskunvaimennus. Edelleen jalkine voi suojata liukastumisilta,
mutta talvikaudella tarvitaan lisäksi liukuesteitä.
Asbestityö on luvanvaraista
Kiinteistöjen ilmanvaihtohormeissa voi usein olla haittaaineita,
jopa asbestia.
”Tyypillisesti asbestikartoitus tehdään ennen korjaustöihin
ryhtymistä. Asbestipurkutyötä tekevät luvanvaraisten yritysten
erikoiskoulutetut henkilöt, ja työssä tarvitaan TM3P-luokiteltuja
erikoissuojaimia: tehokkaimman luokan puhallinsuojainta,
jossa on kokonaamari”, Mäkelä tähdentää.
Suojanaamarin on oltava kasvoilla tiiviisti, jotta ilmaa ei
vuoda naamarin reunasta. Tiiviystestaus on lakisääteistä.
Asbestipurkutöissä myös suojapuvun on oltava hiukkasilta
suojaava. Mikäli käsitellään terveydelle erityisen vaarallista
krokidoliittia eli sinistä asbestia, työssä on käytettävä
kompressoriin yhdistettyjä paineilmahengityslaitteita.
Esimies tekee jokaista työtehtävää varten riskiarvioinnin.
Siinä myös päätetään työssä tarvittavista suojaimista, kuten
kuulosuojaimista meluisiin töihin.
”Usein melua on liikaa, kun kaverille metrin päähän on
jatkuvasti huudettava, jotta tämä kuulisi. Työkalujen meluarvot
voivat myös kertoa kuulonsuojauksen tarpeesta”,
Mäkelä muistuttaa. Työpäivän melualtistumisen keskiarvo ei
saa ylittää 85 dB(A). Jos melualtistuminen on enemmän kuin
80 dB(A), työnantajan on annettava käyttöön kuulonsuojaimet.
”Arvion melun määrästä tekee siihen erikoistunut ammattilainen.
Suojalasit sen sijaan ovat huoltotöissä yleensä vakituisessa
käytössä.”
”Työnantajan on lisäksi varmistettava, että oikeanlaisia
suojaimia on saatavilla ja että valitut suojaimet sopivat työntekijän
ylle yhtä aikaa käytettäviksi”, Mäkelä sanoo.
Suojakäsineitä moneen lähtöön
Vaikkapa erilaiset kemikaalit tai liuottimet edellyttävät suojakäsineiden
huolellista valintaa. On myös selvitettävä käsiteltävien
kemikaalien eri ominaisuudet.
”Suojakäsineen on suojattava myös mekaanisilta vaaroilta,
kuten hankaukselta, viilloilta, pistoilta ja repäisyiltä.
”Suojakäsineen on suojattava myös mekaanisilta vaaroilta,
kuten hankaukselta, viilloilta, pistoilta ja repäisyiltä.
”On myös varmistettava, että käsine ei ole ylisuojaava, jotta
paksut ja jäykät käsineet eivät rasita käsiä turhaan.”
Ellei huoltotyössä käsitellä tai synny haitallisia aineita eikä
tehdä tulitöitä, voidaan käyttää melko tavanomaisia työvaatteita.
”Yleensä huoltomiehen asu on kuitenkin heijastimilla varustettu
’näkyvä suojavaatetus’, jonka tarkoitus on suojata käyttäjää
lisäämällä tämän näkyvyyttä. Polvisuojat työhousujen polvitaskuissa
voivat parantaa työergonomiaa”, suosittaa Mäkelä.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Vesivek
1) Kemikaalinsuojakäsineissä tämä merkintä kertoo, että kyseessä on
tiiviit kemikaalinsuojakäsineet. Käsineiden käyttöohjeista ja kemikaalin
käyttöturvallisuustiedotteesta saa tietoa siitä, miltä kemikaaleilta kyseinen
käsine suojaa. Kaikki kemikaalinsuojakäsineet eivät suojaa kaikilta
kemikaaleilta. Kuva: TTL
2) Mekaanisilta vaaroilta suojaavien käsineiden vasaramerkinnän
vieressä on neljän numeron sarja. Mitä suurempi numero on, sitä lujempi
käsine on hankaus-, viilto-, repäisy- ja pisto-ominaisuuksiensa osalta
(tässä järjestyksessä). Viiltosuojauksen osalta käsineessä voi olla myös
lisämerkintöjä, joiden merkitys selviää käyttöohjeesta. Kuva: TTL
3) Kun suojaimessa on tämä i-kirjaimella varustetun vihon kuva, tutustu
käyttöohjeisiin. Kuva: TTL
