Puhtaanapito & hygienia
Teknologiaratkaisut (Kassajärjestelmät)
Terveys
Vastuullisuus
Koronavirusta torjutaan innovatiivisilla ratkaisuilla
Korona-aika on edellyttänyt majoitus- ja ravintola-alalta monenlaisia muutoksia. Yritysten asiakasmäärät ovat tilapäisesti vähentyneet, mutta samalla asiakkaita on pitänyt suojella tehokkaasti tartuntavaaroilta. Uusi
tilanne on tuonut alalle myös uudenlaisia teknologia- ja tilaratkaisuja. Innovatiivisia käytäntöjä ja tekniikoita tarvitaan alalla varmasti vielä tulevaisuudessakin.
Suomessa Business Finland - entinen Tekes – myöntää
pandemiatilanteen takia yrityksille investointirahoitusta erilaisiin
kehityshankkeisiin, myös horeca-alalla.
Koronatukea eri alojen yrityksille on jaossa yhteensä noin
miljardi euroa. Lähes 50 prosenttia Business Finlandin tukemista
yrityksistä kehittää tukirahoilla jonkinlaisia digitaalisia
ratkaisuja. Yleensä tuen ehtona onkin, että yrityksiin hankittavat
teknologiaratkaisut ovat uudenlaisia ja innovatiivisia.
KUVA: PEXELS
”Toisaalta alan yrittäjien rahatilanne on asiakkaiden vähenemisen
myötä käynyt tiukaksi, mikä osaltaan on vähentänyt
intoa investoida uuteen teknologiaan juuri nyt”, muistuttaa
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja
Veli-Matti Aittoniemi.
Hänen mukaansa MaRa ry:llä ei vielä tässä vaiheessa ole
täysin kattavaa kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkia uusia teknisiä
ratkaisuja alalla on kokeiltu ja kehitetty. Monenlaista on
toki jo nähty, tai vähintäänkin suunniteltu.
”Kehitys vie oman aikansa, ja osa tekniikoista on vielä
kokeiluasteella.”
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi sanoo, että käteisen rahan käyttö ylipäätään on vähentynyt ja monet yritykset ovat ottaneet valikoimaansa uudenlaisia joustavia maksutapoja. Pandemian aikana käteismaksua on haluttu välttää myös hygieniasyistä.
KUVA: TIMO NIEMI
Aterioita tilataan älypuhelimilla
Matkailu- ja ravintola-alalla otettiin pandemian torjumiseksi jo
keväällä 2020 käyttöön yritysten omavalvonta.
”Valmiuslain nojalla suljettujen ravintoloiden uudelleen
avaaminen edellytti selkeitä omavalvontasuunnitelmia.
Samalla rajoitettiin asiakaspaikkoja anniskeluravintoloissa, ja
muun muassa niissä otettiin heti käyttöön uudenlaisia tilajärjestelyjä”,
Aittoniemi kertoo.
”Suurena muutoksena alalle tuli myös aterioiden tilaaminen
kotiin tai mukaan. Nyt alkuvuonna 2021 noin kolmannes
ravintola-asiakkaista vie tai tilaa ruoan kotiinsa.”
KUVA: 123RF
Nykyään aterioita tilataan monesti ravintoloista älypuhelinsovelluksilla
erilaisten palvelualustoiden – kuten Woltin tai
Foodoran – kautta. Jotkut ravintolayrittäjät myös ovat tehneet
tai ’räätälöineet’ palvelusovelluksia omien ravintoloidensa erityistarpeiden
mukaisiksi.
”On myös tullut esimerkiksi sellaisia käytäntöjä, että ateria
voidaan sekä tilata että maksaa samalla kertaa älypuhelimen
avulla. Sitten asiakas voi ottaa ravintolasta annoksen heti
mukaansa.”
Varsinkin pikaruokapaikoissa voidaan nykyisin joskus toimia
myös niin, että asiakas tekee puhelintilauksen pöydästä
ravintolakeittiöön.
”Tällaiset uudet sovellukset ja niiden ominaisuudet varmasti
kehittyvät vielä lisääkin”, Aittoniemi uskoo.
Yhtenä uutena teknisenä vaihtoehtona Suomessakin on
Aittoniemen
mukaan harkittu droonien eli kauko-ohjattavien
pienoiskoptereiden käyttöä aterioiden kotiinkuljetuksissa.
”Suomessa ei tiettävästi ole vielä käytännössä kokeiltu
drooneja ruokakuljetuksissa. Kesäkaudella ne voisivat ehkä
toimiakin.”
Kortit ja etämaksaminen yleistyivät ravintoloissa
Muutoinkin uudet maksutavat ja -tekniikat ovat yleistymässä
horeca-alalla.
Vuonna 2020 tehdyn ravintolaruokailun
trenditutkimuksen mukaan käteisen rahan merkitys maksuvälineenä
on ollut laskusuunnassa viime vuosina niin ravintoloissa kuin muillakin kassoilla. Korona-aika on lisännyt korteilla maksamista,
ja käteisen käyttö ravintolaostoissa on pandemiaaikana
laskenut 21 prosentista 10 prosenttiin. Myös lounassetelien
ja -korttien käyttö on lisääntynyt.
Nykyään esimerkiksi älypuhelinsovelluksilla maksaminen
onnistuu useissa ravintoloissa.
”Kun käteisen rahan käyttö ylipäätään on vähentynyt,
monet yritykset ovat ottaneet valikoimaansa uudenlaisia joustavia
maksutapoja. Pandemian aikana käteismaksua on
haluttu välttää myös hygieniasyistä”, Aittoniemi huomauttaa.
”Uudentyyppiset maksutavat voivat olla myös nopeita ja
turvallisia, ja siksi niiden käyttö luultavasti yleistyy myös tulevaisuudessa.”
Asiakaspaikat vähenivät – lisäpaikkoja
terasseille
Monesta ravintolasta on asiakaspaikkarajoitusten myötä siirretty
pöytiä ja tuoleja varastoon, joten tilojen sisustus näyttää
nyt aiempaa avarammalta.
”Pandemiatilanteen mahdollinen kiihtyminen voi toki johtaa
siihen, että paikkojen määrää joudutaan edelleen vähentämään”,
pohtii Aittoniemi.
Terassipaikkojen lisääminen ravintolan ulkopuolelle on
joissakin tilanteissa ollut mahdollista.
Esimerkiksi Tampereella ravintola Periscopen terassi
Ratinan
uuden kauppakeskuksen yläkerroksissa laajennettiin
koronakevään 2020 aikana noin 750-neliöiseksi. Tällöin
terassille saatiin 320 istumapaikkaa.
Rakennusvaiheessa ei ollut varmuutta, millä ehdoin ravintolat
saisivat olla kesällä avoinna. Ratkaisu kuitenkin osoittautui
taloudellisesti onnistuneeksi, ja nyt ravintolassa on jo harkittu
kattoterassin laajentamista peräti 1500-neliöiseksi.
Varsinkin ulkomailla – mikäli ravintolan edustalla on
ollut riittävästi tilaa – on kokeiltu erillisten ruokailukoppien sijoittamista piha- tai terassialueelle. Tällaiseen koppiin
mahtuu yksi perhe tai muu pöytäseurue ruokailemaan
turvallisesti keskenään.
”Tämäntyyppisiä ratkaisuja on jo Suomessakin,
esimerkiksi Kettu ja Kana -ravintolassa Heinolassa. Kopit
eivät välttämättä vaadi rakennuslupaa”, Aittoniemi
mainitsee.
”Ateriat voidaan tarjoilla koppiin esimerkiksi luukun
kautta. Tosin nykyään ravintoloiden henkilökunnalla on jo
käytössään tehokkaita ja turvallisia kasvosuojaimia.”
Eräissä ulkomaisissa sovelluksissa aterioiden tarjoilussa
koppeihin on kokeiltu myös pitkiä tarjoilulautoja, jolloin tarjoilijan
ja asiakkaiden välinen suojaetäisyys on saatu varmasti
riittäväksi.
KUVA: PEXELS
Lisää puhdistustehoa
Hygienia on ollut horeca-alalla keskeinen kysymys aiemminkin,
mutta uusi aika on tuonut mukanaan tehostettuja puhtausvaatimuksia.
Ensimmäinen tekninen ratkaisu puhtaanapidon ja hygienian
tehostamiseksi ovat olleet ravintoloiden ja hotellien oville
sekä muualle sisätiloihin sijoitetut käsidesin annostelulaitteet.
”Myös siivousta on tehostettu esimerkiksi ravintoloiden kaikissa
asiakastiloissa, ja aiempaa tehokkaampia desinfiointiaineita
on tullut käyttöön. Tällaiset toimet ovat myös osa majoitus-
ja ravintola-alan yhteistä omavalvontasuunnitelmaa.”
”Jotkut tällaisista tehokkaista siivoustavoista voivat pandemian
jälkeen jäädä pysyviksikin, varmuuden vuoksi. Myös
käsidesin tarjoaminen asiakkaille saattaa jäädä pysyväksi
käytännöksi.”
Joillakin lentokentillä ja muissa yleisötiloissa on jo otettu
käyttöön uudenlaisia desinfiointirobotteja. Ne liikkuvat tiloissa
automaattisesti samaan tapaan kuin robotti-imurit ja tuhoavat
taudinaiheuttajia voimakkaalla ultraviolettisäteilyllä. Desinfioitavassa
tilassa ei voi kuitenkaan olla ihmisiä laitteen ollessa
toiminnassa, koska voimakas uv-säteily olisi terveydelle haitallista.
Eri tiloja voidaan puhdistaa myös nykyaikaisilla ilmanpuhdistuslaitteilla,
jotka keräävät sisäilmasta pöly- ja pienhiukkasia
sekä viruksia. Kooltaan ja muodoltaan tällaiset laitteet
muistuttavat jääkaappia.
”Tehokkaita ilmanpuhdistimia on jo käytetty sairaaloissa.
Varmastikin sellaiset laitteet tekevät tuloaan myös esimerkiksi
ravintoloihin”, Aittoniemi arvioi.
”Ne ovat kuitenkin vielä melko uutta tekniikkaa. Myöhemmin
selviää, millaista hyötyä niistä voisi olla hotelli- ja ravintola-
alalla.”
Teksti: Ari Mononen
