Energiatuotanto ja -jakelu (Kaukolämpö)
Ratkaisun päivät Salmisaaren voimalaitoksella
Kaukolämmön tuotannon Helsingissä 1950-luvulla aloittanut Salmisaaren voimalaitos aiotaan sulkea jo vuonna 2024. Muitakin kivihiilivoimalaitoksia lakkautetaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Pellettikattilan toiminta Salmisaaressa jatkuu myöhemminkin, mutta muutoin voimalaitoksen kohtalo on nyt avoin kysymys. Jonkinlaista energiantuotantoa alueelle on kuitenkin vielä tulossa.
Helsingin Salmisaaren voimalaitos Porkkalankadulla otettiin käyttöön vuonna 1953. Neljä vuotta myöhemmin laitos alkoi tuottaa sähkön lisäksi myös kaukolämpöä.
Vuonna 1984 laitosta täydennettiin uudella B-voimalaitoksella. Sittemmin kokonaisuuteen tuli mukaan vielä erillinen varavoimakattila K6, joka toimi aluksi raskaalla polttoöljyllä ja vuodesta 2014 lähtien puupelleteillä. Alueella on myös 20 000 kuution lämpöakku.
Uudempi B-voimalaitos tuottaa 300 MW (megawattia) kaukolämpöä ja 160 MW sähköä sekä lisäksi kaukojäähdytysenergiaa. Vanhempaa A-laitosta, jonka kaukolämpöteho on 180 MW, käytetään nykyisin yleensä huippukuormalaitoksena lämmitystarpeen mukaan.
Salmisaaren voimalaitoksen omistava Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen päätti joulukuussa 2021 aikaistaa kivihiilestä luopumista kaupungin energiantuotannossa viidellä vuodella. Aiemman aikataulun mukaan Salmisaaren laitos olisi lopettanut kivihiilen käytön vuonna 2029, mutta nyt sen kivihiilikattilat suljetaan jo keväällä 2024.
Niin ikään kivihiilellä toimiva Hanasaaren B-voimalaitos Helsingissä lopettaa toimintansa etuajassa ja Salmisaaren laitostakin aikaisemmin, vuonna 2023. Hanasaaren A-laitos onkin jo purettu.
Päästöjä vähennetään
Voimalaitosten lakkautuspäätös on merkittävä Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden näkökulmasta. On arvioitu, että Salmisaaren hiilikattiloiden sulkeminen vähentää CO2-päästöjä vuosina 2024–2029 noin 2,4 miljoonaa tonnia.
Koko Suomen hiilidioksidipäästöt pienenevät Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten sulkemisen myötä noin viisi prosenttia. Lisäksi vältytään laajemmin niiltä päästöiltä, joita aiheutuisi laitosten käyttämän kivihiilipolttoaineen louhinnasta ja laivakuljetuksista. Kivihiilen käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään muissakin Euroopan Unionin jäsenmaissa.
”Salmisaaren voimalaitoksella kivihiilen polttoon perustuva energiantuotanto päättyy 1.4.2024 mennessä”, täsmentää Helenin tuotannon ja omaisuuden johtaja Timo Aaltonen.
”Energiantuotanto laitosalueella kuitenkin jatkuu sen jälkeenkin. Ainakin erillinen pellettikattila K6 jatkaa toimintaansa entiseen tapaan.”
Helenin tuotannon ja omaisuuden johtaja Timo Aaltonen
Aaltosen mukaan sekä A- että B-voimalaitoksella Salmisaaressa on kivihiilipolttoaineen seassa poltettu puupellettejä jo pitkään, enimmillään jopa 15 prosentin osuus polttoaineesta.
Salmisaaren voimalaitoksen hiilipolttoainetta varastoidaan neljään kallioon louhittuun siiloon, jotka ulottuvat syvimmillään 123 metriä merenpinnan alapuolelle.
Vuonna 2004 valmistuneet sylinterimäiset siilot ovat noin 70 metrin korkuisia ja niiden halkaisija on runsaat 40 metriä.
Maan alla on myös yhteensä 4,3 kilometriä luolia, joiden kautta kivihiili tuodaan läheisestä Tammasaaren hiilisatamasta suoraan siiloihin.
”Hiiltä varastoidaan siiloihin talvikauden käyttöä varten. Kesällä hiilivarasto pidetään tyhjänä huoltotöiden ja paloturvallisuuden varmistamiseksi”, Aaltonen kertoo.
Kohti hajautettua tuotantoa
Helenin päätös lopettaa kivihiilen käyttö Salmisaaressa viisi vuotta etuajassa ei Aaltosen mukaan ole äkillisesti tehty ratkaisu, vaan pikemminkin johdonmukaista ilmastopolitiikkaa.
”Jo pitemmän aikaa Helen on panostanut hajautettuun energiantuotantoon. Esimerkiksi Katri Valan puiston lämpöpumppulaitos ottaa jo nyt lämpöä talteen kaupungin jätevesistä kaukolämmön tuotantoa varten. Lähiaikoina Mustikkamaalla otetaan entinen öljyvarasto lämpövarastokäyttöön. Myös lisää tuulivoiman tuotantoa on suunnitteilla. Hiilineutraalisuuteen on investoitu jo paljon.”
Toisaalta ratkaisu hiilenpolton lopettamisesta etuajassa on tehty osaksi taloudellisista syistä.
”Päästöoikeuksien hinnat ja fossiilisten polttoaineiden verot ovat nousseet”, Aaltonen perustelee.
”Helsingin näkökulmasta Salmisaaren voimalaitos ja kivihiili ovat pitkään olleet energiantuotannon kulmakiviä, mutta nyt on aika siirtyä hiilineutraalimpaan tulevaisuuteen.”
Voimalaitosalueelle uudenlaista käyttöä
Salmisaaren voimalaitosrakennusten purkamisesta ei ole vielä tehty lopullisia päätöksiä. Joka tapauksessa voimalaitosalue säilyy jollakin tavalla ja joiltakin osin energiantuotannon käytössä.
”Ainakin joitakin rakennuksia alueelle jää laitosten sulkemisen jälkeen – jo siksikin, että sinne tarvitaan pumppuyksikkö suunnitteilla olevaa merivesilämpöpumppua varten”, sanoo Aaltonen.
”Kyseessä on jo pitempään vireillä ollut esiselvityshanke, jossa louhitaan 25 kilometrin pituinen kalliotunneli. Sen avulla merestä otetaan +5...+6 °C:n lämpötilassa olevaa merivettä käytettäväksi kaukolämmön tuotannossa. Tunnelin on oltava pitkä, koska vettä on otettava syvältä merestä. Tämä on mittava, useiden satojen miljoonien eurojen hanke, johon mahdollisesti haetaan myös EU-rahoitusta. Juuri nyt Helen selvittää hankkeen ympäristövaikutuksia.”
Kallioluoliin ehkä kaukolämpövarastoja
Myös Salmisaaren kivihiililuolaston tuleva käyttö on vielä Helenin pohdittavana.
”Luolastoa olisi mahdollista käyttää esimerkiksi kaukolämmöntuotannon kausivarastona, jossa lämpöä varastoitaisiin kesästä talveen. Jonkinlainen energian varastointi kallioluolissa olisi luontevaa”, toteaa Aaltonen.
Hän vakuuttaa, että Salmisaaren ja Hanasaaren kivihiililaitosten sulkemisen jälkeenkään Helsingin kaukolämmön tuotantokapasiteetti ei ole uhattuna.
”Tästä on tehty laskelmia. Kaukolämpöä riittää kovillakin pakkasilla. Selvitämme kuitenkin vielä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa sitä mahdollisuutta, että jokin osa Salmisaaren laitoksesta säilytettäisiin varavoimalaitoksena kriisitilanteiden varalta. Tämä kysymys ratkeaa varmasti jo aivan lähiaikoina, hyvissä ajoin ennen laitoksen alasajoa”, Aaltonen arvioi.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Helen Oy
