Vahinkosaneeraus
Vastuullista vahinkosaneerausta
YLEISIMPIÄ ASUINKIINTEISTÖISSÄ sattuvia vahinkoja
ovat paikallisista putkivuodoista aiheutuvat kosteusvauriot ja
asunnossa tai parvekkeella sattuvat palovahingot.
”Palovahinkojen tapauksessa sammutustyöt aiheuttavat
kohteeseen vesivahingon, jonka näkökulmasta kiinteistöä hoidetaan.
Vahinko kohdistuu usein myös julkisivuun, jonka korjausrakentaminen
on säädellympää ja hitaampaa kuin asuntojen
korjausrakentaminen”, sanoo Polygon Finland Oy:n
operatiivinen
johtaja Heikki Hemmi.
Polygon Finland on auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija,
jolla on yli 45 vuoden kokemus kiinteistövahinkojen hoidosta
ja kosteudenhallinnasta. Polygonin toimintaa ohjaavat eettiset
periaatteet, vastuullisuus sekä kestävä kehitys.
”Ympäristönäkökulmien lisäksi huomioimme sosiaalisen
vastuun koko palveluketjun osalta. Turvallisuuden ja vastuullisen
toiminnan varmistamiseksi tarjoamalla henkilöstölle lisäkoulutusta”,
sanoo Hemmi.
Työ- ja asumisturvallisuuden takaamiseksi vahinkoalue tarkastetaan
asbestin ja muiden haitta-aineiden varalta. Tilat
osastoidaan ja alipaineistetaan purkutöiden ajaksi, jotta purkualueelta
ei leviä haitta-aineita ja pölyhiukkasia muihin tiloihin.
”Purkutöitä tehtäessä työtekijöillä on käytössä asianmukaiset
henkilökohtaiset suojaimet. Osastointi suojaa työntekijöiden
lisäksi muita tilan käyttäjiä. Purkutöiden jälkeen tehdään
puhtausmittaukset, ja aletaan suorittaa korjausrakentamista.”
Materiaali- ja menetelmävalinnoilla
suuri merkitys
Vahinkosaneerauksen tavoitteena on ennallistaa kohde ja
saattaa sen käyttöarvo samalle tasolle kuin ennen vahinkoa.
”Käyttöarvon varmistamiseksi saneerauksissa käytetään
runsaasti rakennusmateriaaleja, joten on tärkeää, että materiaalit
ovat ympäristösertifioituja ja niiden elinkaarivaikutukset
on laskettu huolellisesti”, Hemmi sanoo.
Materiaalivalinnoissa on huomioitava myös eettiset ja
sosiaaliset
näkökohdat kuten rakennusmateriaaleja valmistavien
yritysten toimintatavat ja työskentelyolosuhteet.
Myös menetelmien valinnassa on otettava huomioon menetelmän
ympäristövaikutukset. Esimerkiksi vesivahingon tapauksessa
mikroaaltokuivaus on nopea ja energiatehokas kuivausmenetelmä.
”Edelleen yleinen kuivaustapa on kaikkien vahinkoalueen
rakenteiden poistaminen ja uusiminen. Tämä ei ole missään
tapauksessa ekologista eikä kustannustehokasta. Alue on tutkittava
ennen purkutöitä ja tunnistettava kohteeseen sopiva
kuivaustapa”, Hemmi huomauttaa.
”Vahingon koko
määrittää kohteessa
tehtävien purkutöiden
laajuuden.
Oikean kuivaustavan ja muiden saneerausmenetelmien
valinnalla vähennetään sekä purkujätteen että uuden rakennusmateriaalin määrää sekä kohteen vaatimaa työmäärää.
Esimerkiksi vesivuodon tarkka paikantaminen auttaa minimoimaan
tarvittavien purku- ja korjaustöiden sekä materiaalien
määrää.
Kierrätys pienentää hiilijalanjälkeä
Kiinteistöissä tapahtuvien vahinkojen kokoluokka vaihtelee
paikallisista vahingoista koko rakennusta koskeviin suurvahinkoihin.
Vahingon koko määrittää kohteessa tehtävien purkutöiden
laajuuden.
”Vahinkosaneerauksissa osaa purettavasta materiaalista
voi käyttää uudelleen. Puretun materiaalin ja korjaustöissä ylijäävän
rakennusmateriaalin hyötykäyttö olisi todella tärkeää,
jotta hiilijalanjälkeä ja jätteen kokonaismäärää saataisiin pienennettyä”,
sanoo Hemmi.
Kierrätysasteen parantamiseen vahinkoalan yritykset tarvitsevat
yhteistyökumppaneita jätteenkäsittelylaitoksilla.
”Osa kunnallisista jätepalveluista ottaa vastaan kierrätettävää
ja käyttökelpoista rakennusmateriaalia, mutta osassa kunnista
tässä olisi vielä kehitettävää. Purettu materiaali tarkastetaan
huolellisesti haitta-aineiden ja vaurioiden varalta ennen
hyötykäyttöä”, Hemmi sanoo.
Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Polygon Finland
