Energiamarkkinat
Energian tuotanto, jakelu ja varastointi
Energiatehokkuus ja energiansäästö
Energiapeli kovenee koko Euroopassa
Sähkön ja kaasun riittävyydestä sekä energian korkeista hinnoista uhkaa tulla vakavia ongelmia lähikuukausina Suomessa ja useissa muissa Euroopan maissa. Idän ja lännen välisessä energia- ja geopoliittisessa pelissä panokset kovenevat koko ajan, eikä ylärajaa ole vielä nähty. Loppupeleissä Venäjällä on kuitenkin huonot kortit käsissään.
VENÄJÄN HELMIKUUSSA aloittama hyökkäyssota Ukrainassa
heijastuu koko maailman talouteen ja energiamarkkinoihin.
Monet valtiot etenkin Euroopassa ovat olleet liiaksi
riippuvaisia Venäjän toimittamasta maakaasusta ja muusta
energiasta.
Europarlamentin täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa
syyskuun puolivälissä puhunut pääministeri Sanna Marin tiivisti
tilanteen toteamalla, että Eurooppa on suhtautunut aivan
liian naiivisti Venäjään ja sen toimintaan. Hän korosti, että jatkossa EU-maat eivät voi nojata autoritäärisiin maihin kriittisissä
tuotantoketjuissa tai teknologioissa.
”Maksamme nyt yhdessä kovaa hintaa riippuvuudestamme
venäläisestä energiasta”, Marin huomautti.
Maakaasua korvataan
Riittämätön huoltovarmuus energia-asioissa on pulmana Suomessakin.
Tilanne ei täällä ole kuitenkaan yhtä huolestuttava
kuin Keski- tai Etelä-Euroopassa.
Suomi on jo lopettanut putkikaasun ostamisen Venäjältä,
ja muukin idänkauppa energian osalta on vähentynyt. Korvaavia
ratkaisuja ja uusia energiantoimittajia etsitään koko
ajan.
Esimerkiksi maakaasun käyttö on jo puolittunut Suomessa
alkuvuoden 2022 aikana, kun kaukolämpölaitokset ovat siirtyneet
muihin polttoaineisiin ja teollisuudessa korvataan maakaasua
muun muassa propaanilla.
Lisäksi Inkoon satamaan on loppuvuodesta tulossa LNGterminaalilaiva.
Sen kautta saadaan maakaasua Suomen ja
Viron teollisuuden tarpeisiin ainakin seuraavan kymmenen
vuoden ajan.
Energian korkeat hinnat ovat ongelmana Suomessakin.
Kun kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, sähkön hinta nousee
sähköpörssissä pilviin, mikä rasittaa muun muassa sähkölämmitteisten
kotitalouksien kukkaroita.
Teollisuus pyrkii jo keskittämään prosessejaan yöaikaan,
jolloin sähkö on halvempaa. Yritykset ja autoilijat kärsivät öljytuotteiden kovista hinnoista. Korkeat energianhinnat lisäävät
monin tavoin kuljetus- ja tuotantokustannuksia ja nostavat siten
myös esimerkiksi elintarvikkeiden hintoja.
Energiansäästöä ja tukipaketteja
Suomessa hallitus on jo päättänyt tukipaketista, johon kuuluu
määräaikaisia veronalennuksia sekä erilaisia tukia kotitalouksille
ja muille energiankäyttäjille.
Useiden miljardien lainoja ja takauksia on tarvittaessa,
ankarin ehdoin, tarjolla myös esimerkiksi valtio-omisteiselle
energiayhtiölle Fortumille, joka joutuu pörssissä tehtyjen johdannaiskauppojen
takia sitomaan korkeita vakuussummia.
Fortumin taloutta kuormittavat jo ennestään sen ulkomaisiin
tytäryhtiöihin – kuten Saksassa toimivaan Uniperiin – liittyvät
rasitteet, jotka johtuvat muun muassa maakaasun sopimusperusteisten
myyntihintojen ja todella korkeiksi nousseiden
hankintahintojen erosta. Miljoonatappioita tulee konsernille
päivittäin.
”Teollisuus pyrkii
jo keskittämään
prosessejaan yöaikaan,
jolloin sähkö on
halvempaa.
Euroopan tasolla EU pyrkii yhteisillä päätöksillä keventämään
energianhintoja. Syyskuun puolivälissä julkistettiin esitys
EU-laajuiseksi energiakriisipaketiksi. Energiayhtiöille kaavaillaan
niin sanottuja windfall-veroja, joilla leikattaisiin energian
hintapiikeistä yhtiöille koituvia voittomarginaaleja ja joita voitaisiin
komission näkemyksen mukaan ohjata jopa 140 miljardin
euron arvosta kuluttajille.
Samaten EU-komissio on esittänyt velvoitetta sähkönkäytön
rajoittamisesta kulutushuippujen aikana viidellä prosentilla
EU:n jäsenmaissa tulevana talvena. Suomessa monet kunnat
ovat jo päättäneet uusista energiansäästötoimista talvikaudeksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen sanoo, että Suomi on tuonut esiin sitä näkökohtaa, että tukkusähkön teknisen
hintakaton laskeminen olisi paikallaan, jotta sähkönhinnat eivät nousisi edes huippukuormituksen aikana aivan järjettömälle tasolle.
KUVA: ALEKSI MALINEN / TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
Sähkönsaannissa tiukkoja tilanteita
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku
Huttunen arvioi energiapulan todennäköisyyden Suomessa
olevan tätä nykyä hieman suurempi kuin aiempina talvina.
”Nyt käytettävissä ei ole venäläistä tuontisähköä, ja kaasustakin
tekee tiukkaa”, Huttunen perustelee.
”Vaikka lisäkapasiteettia sähköntuotantoon on rakennettu,
Olkiluoto-3:n toiminnan luotettavuus saattaa nousta ratkaisevaksi
kysymykseksi. Toisaalta tuuliolot vaikuttavat tuulivoimalaitosten
käytettävyyteen.”
”Lisäksi muiden markkina-alueiden tilanteella on merkitystä
sähkön saatavuuteen. Näihin asioihin liittyy vielä paljon epävarmuutta.”
Energiansäästöä Huttunen pitää hyvänä keinona parantaa
muun muassa sähköverkon toimintavarmuutta.
”Ensinnäkin energiankäyttöä voisi ylipäätään tehostaa ja
kenties hankkia tehokkaampia laitteitakin – mutta uudet investoinnit
tyypillisesti vievät aikaa.”
”Niinpä pitäisi pystyä loiventamaan energian hinta- ja
kysyntähuippuja. Monilla sähkönkäyttäjillä on pörssihintasopimuksia,
mikä jo osaltaan kannustaa energiansäästöön”, arvelee
Huttunen.
Hintakattoja harkitaan
EU:ssa on harkittu hintakattoa muun muassa venäläiselle
maakaasulle, mutta yksityiskohtia vielä hiotaan.
Jotkut EU:n jäsenmaat katsovat, että maakaasun hintakatto
olisi riski EU:n koko kaasuntuonnille. Esimerkiksi
Unkari, Slovakia
ja Itävalta ostavat vielä maakaasua
eivätkä siksi halua katkaista kaasuntuontia.
”Suomi on tuonut esiin sitä näkökohtaa, että tukkusähkön
teknisen hintakaton laskeminen olisi paikallaan, jotta
sähkönhinnat eivät nousisi edes huippukuormituksen aikana
aivan järjettömälle tasolle.”
”Nyt hinnat voivat nousta jopa 5 000 euroon megawattitunnilta.
Kuitenkin jo vaikkapa 2 000 €/MWh riittäisi
varmistamaan, että kaikki käytettävissä oleva sähkön tarjonta
tulee markkinoille”, Huttunen pohtii.
Kaasuputki pois käytöstä
Osana hybridivaikuttamisyrityksiään Venäjä on jo katkaissut
kaasunviennin Nord Stream 1 -putken kautta Saksaan.
Nyt Venäjä polttaa ylijäämäkaasuaan putken alkupäässä
lähellä Suomen rajaa jatkuvalla liekillä, joka on palanut jo
yli kaksi kuukautta ja näkyy ajoittain Suomenkin puolelle.
Liekityksen palokaasuista voi olla haittaa arktisten alueiden
luonnolle, mutta joka tapauksessa Venäjältä palaa selvää
rahaa.
Energian käyttäminen aseena länsimaita vastaan on
presidentti Vladimir Putinin hallinnolta epätoivoista toimintaa,
joka osoittaa Venäjän keinojen olevan jo vähissä.
Venäjä on ilmoittanut etsivänsä maakaasulleen uusia
ostajia Kiinasta ja muualta Aasiasta. Ajan kanssa tämä
voisi onnistuakin, mutta uusien toimivien kaasuputkilinjojen
rakentamiseen kuluisi useita vuosia.
Eteläiseen Eurooppaan voidaan kenties saada lisäkaasua
Algeriasta, joka suunnittelee kasvattavansa kaasuntuotantoaan.
Tätä hanketta voivat tosin hidastaa Länsi-Saharan
aluekiistat.
Talven 2022–2023 jälkeen energian saatavuus on
Euroopassa joka tapauksessa jo paremmalla tolalla. EU:n
jäsenmaat ovat viimeistään siihen mennessä sopeutuneet
käyttämään korvaavia energialähteitä ja tehostaneet
energiankäyttöään.
Varavoimasta tehoreserviä
Laitos- tai verkkoviat voivat johtaa vakaviin häiriöihin sähkönsiirron
kantaverkossa, varsinkin jos viat ajoittuvat juuri
kylmien säiden tai muiden kulutushuippujen aikaan. Seurauksena
saattaa olla pitkiä sähkökatkoja.
Syyskuun 2022 alkupuolella ilmennyt Olkiluoto-3:n turbiinin
varoventtiilivika aiheutti sähköverkon kannalta huolestuttavan
tilanteen, koska koko voimalaitos jouduttiin irrottamaan
kantaverkosta. Samaan aikaan Loviisan voimalaitoksella
oli vuosihuolto meneillään ja tyyni sää rajoitti tuulivoiman
tuotantoa.
”Laitos- tai verkkoviat
voivat johtaa vakaviin
häiriöihin sähkönsiirron
kantaverkossa.
Hieman lisäenergiaa löytyi sähkömarkkinoilta, mutta se
ei olisi riittänyt estämään seuraavana aamuna uhannutta
sähköpulaa.
Pörssisähkön saamista Pohjoismaista ovat viime
aikoina haitanneet muun muassa Ruotsin vanhan Ringhalsin
ydinvoimalaitoksen tekniset ongelmat.
Niinpä kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnisti Forssan ja
Huutokosken
varavoimalaitokset tuottamaan sähköä iltapäivään
saakka, jolloin Olkiluoto-3 käynnisti jälleen sähköntuotannon.
Varavoimalaitoksista on siis selvää hyötyä tiukoissa tilanteissa.
”Suomessa joitakin varavoimalaitoksina toimineita hiilivoimalaitoksia
on jo suljettu ja purettukin. Nyt Meri-Porin hiilivoimalaitosta
on tarjottu tehoreserviksi. Meri-Pori voisi hyvinkin
sopia varavoimalaitokseksi. Energiavirasto tekee siitä aikanaan
päätöksen”, Huttunen mainitsee.
LNG-terminaalialus ja muuta lisäenergiaa
Pitkällä tähtäimellä EU:ssa pyritään siirtymään uusiutuvaan
energiantuotantoon, mutta välittömän sähköpulan torjumiseksi
joudutaan tilapäisesti turvautumaan muihinkin energialähteisiin.
Jatkuvaankin sähköntuotantoon tarvitaan Suomessa vielä
lisäkapasiteettia. Sähköomavaraisuus on järkevä tavoite.
”Uudet tuulivoimalaitokset tekevät tuloaan. Lisäkapasiteettia
onkin tulossa ennätysmäärä, ja uusien tuulivoimalaitosten
rakentaminen varmasti jatkuu edelleen”, muistuttaa Huttunen.
”Lisäksi koekäytössä oleva Olkiluoto-3:n ydinvoimalaitos
on tulossa jatkuvaan sähköntuotantoon joulukuussa 2022.
Täydellä teholla toimiessaan laitos tuottaa kantaverkkoon sähköä
1 600 megawattia.”
Fortumin satamaan Inkooseen sijoitettavan kelluvan
LNG-terminaalin saapumisaikataulu hieman tarkentui kesän
aikana. Terminaalilaiva ’Exemplar’ on tulossa käyttöön joulukuussa
2022.
”Ilman LNG-terminaalilaivaa olisi olemassa riski, että teollisuudella
ei olisi käytössään tarpeeksi maakaasua”, Huttunen
kertoo.
Huoltovarmuussyistä Suomi ja Viro ovat sopineet, että
molemmat valmistautuvat LNG-terminaalin tuloon ja myös
Paldiskin
satamassa luodaan sille valmiudet. Paldiskiin sijoitettuna
Balticconnector-putki saattaisi kuitenkin muodostua pullonkaulaksi.
”Keskeistä on, että LNG-terminaalilaiva saadaan ylipäänsä
käyttöön talveksi. Se on kriittinen huoltovarmuuskysymys
sekä Suomen että Viron kannalta”, korostaa Huttunen.
Teksti: Ari Mononen
