Investoinnit & raaka-aineet
Vihreät terästehtaat tekevät tuloaan teollisuusvetureiksi
Kuva: Pixabay
Suomen hallitus on kaavaillut, että tuulivoimalla tuotettava vety voisi mullistaa monien teollisuusalojen energiankäyttöä ja vähentää teollisuuden ilmastopäästöjä. Tällaisen ”vihreän vedyn” tuotanto ja käyttö esimerkiksi teräs- ja kemianteollisuudessa myös lisäisi koko maan energiaomavaraisuutta.
Kun Suomessa etsitään niin fossiilisista kuin venäläisistäkin
polttoaineista riippumattomia uusia energiavaihtoehtoja, vety
on noussut yhdeksi lupaavaksi mahdollisuudeksi. Vedyllä voitaisiin
korvata kivihiiltä monenlaisissa teollisuussovelluksissa.
Ympäristöystävällistä vetyä voidaan valmistaa elektrolyysin
avulla vedestä. Toisaalta teollisia prosesseja varten vetyä olisi
mahdollista tuottaa myös tuulivoimalla. Tavallaan vety voisi toimia
tuulienergialle ”varastona”, jota pystyttäisiin hyödyntämään
teollisuustuotannossa tuuliolosuhteista riippumatta.
Viime aikoina Suomeen onkin rakennettu paljon uusia tuulivoimalaitoksia,
ja lähivuosina niitä on tulossa vielä paljon
lisääkin – ei pelkästään maa-alueille, vaan myös merituulipuistoihin.
Vetyä vientiin?
Jotkut jopa kaavailevat, että Suomesta voisi tulla EU:n johtava
vetytalousmaa, jolta riittäisi vetyä myös ulkomaille vietäväksi.
Varsinkin Saksan teollisuudella olisi mielenkiintoa vetyä ja
erilaisia vetyjalosteita kohtaan. Ympäristöystävällisen teräksen
kysyntä Euroopassa nousee vuosikymmenen loppuun
mennessä jopa noin 50 miljoonaan tonniin vuosittain. Terästeollisuudessa pyritään aiempaa vähähiilisempiin energiavaihtoehtoihin,
koska yhdestä tuotetusta terästonnista aiheutuu
nykyään
1,9 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Vedyn vienti ulkomaille toki vaatisikin monia uusia voimalaitoksia,
sillä toteutuessaan tällainen vaihtoehto johtaisi Suomen
sähkönkulutuksen moninkertaistumiseen. Mahdollisesti
tuulivoimalaitosten määrä Suomessa olisi jopa kymmenkertaistettava.
Lisäksi vedyn varastointi suuressa mittakaavassa on
hankalaa.
Periaatteessa vetyä voitaisiin valmistaa myös metaanista
ja muillakin tavoin. Joidenkin menetelmien kohdalla voi nousta
kysymys siitä, onko kyse määritelmällisesti aidosta ”vihreästä
vedystä” – esimerkiksi jos vetyä tuotettaisiin ydinvoimasta saatavalla
sähköllä.
Joka tapauksessa vety soveltuu erittäin hyvin paitsi teräksen
myös esimerkiksi ilmastoystävällisten laivapolttoaineiden
valmistukseen.
Vihreää terästä Inkoosta
Yhtenä uutena hankkeena norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö
aikoo perustaa Inkooseen vihreää terästä tuottavan tehtaan ja siihen integroidun vetylaitoksen, joiden on arvioitu käynnistyvän
vuonna 2026 ja työllistävän noin 1 200 henkilöä. Investoinnin
arvo on likimain neljä miljardia euroa.
”Suomen
teollisuuden
vihreä siirtymä vaatii
suuria investointeja.
Mikäli projekti toteutuu, Inkoon tuotantolaitoksesta tulee
Suomen kaikkien aikojen suurimpia teollisuusinvestointeja.
Blastr Green Steel on solminut Fortumin kanssa aiesopimuksen
Inkoon Joddbölessä sijaitsevan teollisuustontin rakentamisesta.
Laitoksen vuosituotannoksi kaavaillaan 2,5 miljoonaa tonnia
vähähiilistä kylmä- ja kuumavalssattua terästä, siis ”
vihreää
terästä”.
Inkoon tulevalla tuotantolaitoksella Blastr-yhtiö suunnittelee
korvaavansa koksin ja kivihiilen kemiallisessa pelkistysvaiheessa
vedyllä, jolloin teräksen valmistuksen hiilipäästöt voivat
vähentyä peräti 95 prosenttia.
Yhtiö valitsi terästehtaansa sijoituspaikaksi nimenomaan
Inkoon, koska paikkakunnalla on valmis infrastruktuuri ja syväsatama.
Tontilla sijaitsi aiemmin Fortumin Inkoon hiilivoimalaitos,
jonka vieressä olivat hiilisatama ja hiilen varastointikenttä.
Neljästä kattilayksiköstä koostunut voimalaitos purettiin viisi
vuotta sitten.
Nykyisin Inkoon kautta kulkee maakaasuputki, ja satamaan
on juuri ankkuroitu nesteytetyn maakaasun LNG-terminaalialus.
Samaten alueelta on hyvät liikenneyhteydet eri
suuntiin. Helsinkiin on matkaa vain runsaat 50 kilometriä,
joten tehtaalle saadaan helposti osaavia työntekijöitä ja heille
tarvittaessa työsuhdeasuntoja.
Toisaalta Suomesta on saatavissa ympäristöystävällistä
energiaa, ja maalla on jo entuudestaan kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet.
Outokumpu suunnittelee Tornion tuotantolaitoksen yhteyteen biokoksaamo- ja biometaanilaitosta, joka tuottaisi biokoksia.
KUVA: OUTOKUMPU
Terästuotanto käyntiin nopealla aikataululla
Norjalaisessa Blastr-yhtiössä suurinvestointia Inkoon vihreään
terästuotantoon on arvioitu kunnianhimoiseksi mutta realistiseksi.
Inkoon Joddbölessä sijaitsevan tuotantoalueen kaavamuutos
on jo vireillä Fortumin johdolla.
Blastr Green Steel on osa Vanir Green Industries -sijoitusyhtiökonsernia,
jonka perustaja ja pääomistaja on norjalainen
Tore Ivar Slettemoen. Samaan konserniin kuuluu myös toinen
norjalaisyhtiö Freyr Battery, jolla puolestaan on juuri vireillä
akkukennojen tuotantolaitoshanke Vaasassa. Suomeen on
vuonna 2021 perustettu tytäryhtiö Blastr Green Steel Oy.
Vanir-konsernin tavoitteena on tuottaa vihreitä akkuja teollisuuden,
energian ja erilaisten kuljetusjärjestelmien hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseksi. Konserniin kuuluu akku-, tuulivoima-
ja polttoainealan yrityksiä. Helsinkiläinen Castrén &
Snellmanin asianajotoimisto edustaa Blastria Inkooseen suunnitteilla
olevan terästehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen
ympäristölupamenettelyssä.
Alustavien arvioiden mukaan laitoksen ympäristövaikutusarvio
on valmistumassa vuoden 2024 alkupuolella, minkä jälkeen
luvitus ja lopulliset investointipäätökset tehtäisiin vuoden
2025 alussa.
Yhtiön tarkoituksena on aloittaa tuotanto Inkoossa vuoden
2026 lopulla ja nostaa sen jälkeen tuotanto täyteen kapasiteettiin
1–2 vuodessa. Ennen tuotannon aloittamista projektille
tarvitaan kuitenkin vielä neljän miljardin euron edestä investointirahoitusta,
jota parhaillaan haetaan sekä Pohjoismaista
että muualta maailmasta.
Uuden tuotantolaitoksen sähkönkulutukseksi arvioidaan
6 TWh (terawattituntia) vuodessa, mikä nostaisi Suomen
nykyisiä sähkönkulutuslukemia noin seitsemällä prosentilla.
Toisaalta Blastr Green Steel aikoo investoida Suomessa myös
omaan tuulivoimatuotantoon, joskaan ei välttämättä juuri
Inkoossa.
Lisää investointeja vihreään tuotantoon
Muitakin entistä ympäristöystävällisemmän teräksen investointihankkeita
Suomeen on vireillä. Esimerkiksi Outokumpu suunnittelee
Tornion terästehtaan yhteyteen laitosta, joka leikkaisi
terästuotannon aiheuttamia ympäristöpäästöjä.
Tornion tuotantolaitoksen yhteyteen on suunnitteilla biokoksaamo-
ja biometaanilaitos, joka tuottaisi biokoksia. Sillä voisi
korvata ulkomailta tuotavan koksin, jota Outokumpu nykyisin
käyttää pelkistimenä ferrokromin tuotannossa.
Uudistuksen tavoitteena olisi valmistaa biokoksia metsäteollisuuden
jätteistä, ei siis enää massiivipuusta. Samalla pystyttäisiin
tuottamaan merkittäviä määriä biometaania ja edistettäisiin
Suomen energiaomavaraisuutta.
Biokoksilaitoksen päästövähennyspotentiaaliksi on arvioitu
yli 200 000 tonnia vuodessa. Laitoksen rakentamispäätös on
määrä tehdä vuoden 2023 aikana.
Raahessa terästä valmistava SSAB-yhtiö puolestaan on
edennyt vetypohjaisen valmistusprosessin kehitystyössä ja
suunnittelee Raahen terästehtaan muuttamista fossiilittomaksi
lähitulevaisuudessa.
Metalliteollisuus ja tutkimusorganisaatiot ovat muutoinkin
selvittäneet Business Finlandin tukemassa Tocanem-hankkeessa
keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi teräksen ja muiden
metallien valmistuksessa.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, että Suomen teollisuuden
vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja. Prosessimuutosten
lisäksi tarvitaan uutta infrastruktuuria, jonka aikaansaamiseksi
tarvitaan yritysten, valtion ja kuntien yhteistyötä.
Myös tutkimusta ja koulutusta on edelleen kehitettävä.
Teksti: Ari Mononen
