Energialähteet ja polttoaineet (Tuulivoima)
Tuulivoima
Tuulivoima kasvaa vauhdilla
KUVA: WPD WINDMANAGER SUOMI OY
Tuulivoima on kasvamassa lähivuosina Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi. Tuulivoima on merkittävä osaratkaisu energiakriisiin ja tällä hetkellä edullisin sähköntuotantomuoto Suomessa. Tuotantokustannuksia ovat alentaneet teknologian kehitys ja voimaloiden käyttöiän piteneminen.
TUULIVOIMAN MERKITYS Suomen ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteille
on merkittävä, sillä tuulivoima on lähes päästötöntä
ja kansallisesti omavaraista. Tuulivoimalla on myös merkittävä
rooli globaalin energiakriisin osaratkaisuna.
”Suomessa energiakriisin negatiiviset vaikutukset ovat
olleet hieman vähäisemmät kuin monissa muissa Euroopan
maissa, sillä meillä on investoitu huomattavasti viime vuosina
uuteen tuulivoiman tuotantokapasiteettiin. Emme muutenkaan
ole olleet yhtä riippuvaisia fossiilisesta sähköntuotannosta kuin
Keski-Euroopassa ollaan”, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen
toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Tuulivoimaa on rakennettu ilmastonmuutoksen torjumiseksi
ja energiakriisin ratkaisemiseksi. Samalla sähkönhinta laskee.
Tuulivoiman osuus Suomen sähkönkulutuksesta oli viime
vuonna 14,1 % Energiateollisuus ry:n mukaan. Tuulivoimaa
tuotetaan eniten talvikuukausina, jolloin myös sähkönkysyntä
on suurinta.
”Kymmenen vuotta sitten tuulivoimalla katettiin alle prosentti
sähkönkulutuksesta. Julkaistujen investointipäätösten ja
rakenteilla olevien tuulivoimahankkeiden perusteella tiedetään,
että vuonna 2026 osuus on jo yli 30 %. Fingridin ennusteiden
mukaan tuulivoima tulee olemaan vuonna 2026 tai
2027 Suomen suurin sähköntuotantomuoto Olkiluoto 3:n käyttöön
ottamisesta huolimatta”, kertoo Mikkonen.
”Tuulivoimalla on
merkittävä rooli
globaalin energiakriisin
osaratkaisuna.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että kymmenen vuotta sitten tuulivoimalla katettiin alle prosentti sähkönkulutuksesta.
Julkaistujen investointipäätösten ja rakenteilla olevien tuulivoimahankkeiden perusteella tiedetään, että vuonna 2026 osuus on jo yli 30 %.
KUVA: AKI KOLEHMAINEN
Tuulivoimalla suuri rooli vedyn tuotannossa
Hiilineutraaliuden lisäksi tuulivoimalla voidaan tuottaa
edullista sähköä teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin sekä
power-
to-x-teknologioihin kuten vihreän vedyn ja synteettisen
metaanin tuotantoon.
Tuulisähköäkin voi varastoida akkuihin, mutta tuulivoimalla
tuotettu vety on edullisempi tapa varastoida energiaa. Vedyn
avulla voidaan tasata tuulivoiman tuotantohuippuja ja tasapainottaa
sähköjärjestelmää sekä sähkön hinnanvaihteluja.
Vedyn tuotantoon tarvitaan edullista sähköä, jotta tuotanto
olisi kannattavaa. Tuotantokustannuksiltaan edullinen tuulivoima
on keskeisessä roolissa ja kilpailuvaltti vihreän vedyn
tuotannossa.
”Vedyn tuotantokustannusten alentamiseksi suunnitteilla on
hankkeita, joissa vedyn tuotantolaitos sijoitetaan joko maa- tai
merituulivoimalan yhteyteen. Tällainen on suunnitteilla esimerkiksi
Kristiinankaupunkiin”, Mikkonen sanoo.
”Rakenteilla olevien
uusien voimaloiden
käyttöikä on 30–35 vuotta.
Tuulivoiman tuotantokustannukset laskeneet
Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat erittäin edulliset verrattuna
kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Tuotantokustannuksia
ovat alentaneet nopea teknologian kehittyminen.
Tällä hetkellä maatuulivoima on edullisin sähköntuotantomuoto
Suomessa.
Tuotantokustannukset muodostuvat investointi- sekä käyttöja
ylläpitokustannuksista, joiden suuruus ja jakautuminen on
hankekohtaista.
”Karkeasti arvioituna tällä hetkellä rakennettavissa voimaloissa
käyttö- ja huoltokustannukset ovat lähes puolet kokonaiskustannuksista.
Voimaloiden käyttöiän kasvaessa huoltokustannusten
osuus kokonaispotista kasvaa”, Mikkonen arvioi.
Rakenteilla olevien uusien voimaloiden käyttöikä on
30–35 vuotta. Kymmenen vuotta sitten rakennettujen voimaloiden
suunniteltu käyttöikä on 20 vuotta, joten muutos käyttöiässä
on merkittävä ja investointi tuottaa energiaa aiempaa
pidemmän ajan.
”Tuulivoimaloiden korkeus on kasvanut teknologisen kehityksen
myötä, joten tuulivoimala pääsee kovempaan tuuleen
kiinni. Roottorien lavat ovat aiempaa pidemmät, joten energiaa
saadaan kerättyä suuremmalta alueelta ja tuotantomäärät
ovat siten kasvaneet. Myös voimaloiden kestävyyttä on
parannettu”, Mikkonen kertoo.
Tuotannon vaihteluita tasataan akustoilla
Pääosa tuulivoimasta tuotetaan Pohjanmaan maakunnissa,
kun taas kulutusta on etenkin Etelä-Suomessa. Tuulivoimaloiden
tasaisempi sijoittuminen eri puolille Suomea tasaisi tuulisähkön
tuotantoa, sillä tuuliolosuhteet vaihtelevat maan eri
osissa. Näin kantaverkko kuormittuisi vähemmän.
Tuulivoiman tuotantoon ja siirtämiseen liittyy edelleen teknisiä
haasteita. Tuulivoimalaa liitettäessä kantaverkkoon haasteita
ilmenee siirtokapasiteetissa ja joustotarpeessa.
”Fingrid työskentelee tällä hetkellä asian eteen aktiivisesti.
Kantaverkon siirtokapasiteetin vahvistamiseen kehitetään
uusia teknisiä ratkaisuja, verkkoa vahvistetaan ja uusia
verkkoyhteyksiä
rakennetaan”, kertoo Mikkonen.
Kehittyneen akkuteknologian avulla voidaan tasapainottaa
sähköjärjestelmää. Tällä hetkellä tuulipuistojen yhteyteen asennettuja
akkuja käytetään nopeaan taajuussäätöön, eli akuista
syötetään sähköä verkkoon silloin, kun verkon taajuus muutoin
laskisi.
Tulevaisuudessa tuulivoimalan yhteyteen asennettu akusto
voisi esimerkiksi varastoida sähköä silloin, kun tuotanto on
verkkoliittymän kapasiteettia suurempi tai kulutus on vähäistä
ja luovuttaa sähköä tuotannon ollessa vähäistä.
KUVA: WPD WINDMANAGER SUOMI OY
Jäätävissä olosuhteissa tuotanto vähenee
Suomen sääolosuhteissa jäätäminen tuo haasteita tuotantoon.
Roottorien lapoihin kertyvä jää muuttaa lavan ominaisuuksia,
jolloin tuotanto voi jäädä ennustettua pienemmäksi. Jäätäminen
kuormittaa voimalaa ja kuluttaa komponentteja.
”Jäätäminen on tänä vuonna ollut tapetilla, sillä syksyllä
2022 jäätämistilanne oli voimakkaampi kuin pariin kymmeneen
vuoteen. Tämän talven kaltaisia poikkeusolosuhteita on
vaikea ennakoida. Voimalan rakennuttaja, valmistaja ja jäänestoa
tarjoava yritys voivat suunnitella voimalaan sopivan ratkaisun
ennen rakentamisvaihetta”, Mikkonen sanoo.
”Eri vaiheissa olevia
maatuulivoimahankkeita
oli viime vuoden lopulla 333
kappaletta.
Jäätämistä voidaan hallita lapalämmityksellä, joka estää
jään kertymistä ja jonka avulla jää voidaan sulattaa. Jäätäminen
voidaan myös tunnistaa teknisten ratkaisujen avulla ja
pysäyttää voimala tarvittaessa.
Runsaasti tuulivoimahankkeita vireillä
Maa-alueiden soveltuvuutta tuulivoiman tuotantoon kartoitetaan
tällä hetkellä vilkkaasti, ja tuulivoima-alueiden kaavoitus
on aktiivista. Seuraavien kolmen vuoden aikana rakennettavasta
tuulivoimasta 74 % sijoittuu Pohjanmaan maakuntiin.
KUVA: WPD WINDMANAGER SUOMI OY
Eri vaiheissa olevia maatuulivoimahankkeita oli viime vuoden
lopulla 333 kappaletta. Eniten hankkeita oli esisuunnitteluvaiheessa.
Rakenteilla oli 27 hanketta. Vuoden 2025 loppuun
mennessä uutta tuulivoimaa rakennetaan tällä hetkellä
julkaistujen investointipäätösten mukaan yli 3 000 megawattia.
”Pohjois-Pohjanmaalle on rakennettu 41 % Suomen tämän
hetkisestä tuulivoimakapasiteetista. Tuulivoimatoimijat etsivät
sopivia paikkoja maantieteellisesti laajemmalta alueelta kuten
Keski- ja Itä-Suomesta sekä Lapin itäosista”, sanoo Mikkonen.
Itä-Suomessa tuulivoimalahankkeiden yhteensovittaminen
puolustusvoimien kanssa tuo alalle haasteita, sillä tuulivoimalat
saattavat häiritä puolustusvoimien aluevalvontasensoreita.
Puolustusvoimien toiminnan ja tuulivoiman tuotannon yhteensovittamiseen
pyritään kehittämään ratkaisuja.
Hyvät puolet ja haasteet kuntatasolla
Tuulivoimainvestoinnit ovat miljardiluokan hankkeita, jotka tuovat
kuntiin elinvoimaisuutta, työpaikkoja, kiinteistöverotuloja
ja maavuokratuloja elinkaarensa aikana. Tuulivoimaloiden
rakentaminen saattaa herättää paikallisessa väestössä kuitenkin
myös epäluuloa ja vastustusta.
”Tuulivoimahankkeet ovat suuria kokonaisuuksia, ja tuulivoima
on yhä edelleen monilla paikkakunnilla iso ja vieras
asia. On selvää, että muutos herättää keskustelua ja synnyttää
erilaisia mielipiteitä. Prosessin aikana voi syntyä helposti myös
väärinkäsityksiä”, Mikkonen pohtii.
Huolta herättävät muun muassa muutokset maisemassa ja
äänimaisemassa. Myös vaikutukset luonnonvaraisiin eläimiin
ja eri elinkeinoihin saattavat pohdituttaa paikallisia. Kaavoitusvaiheessa
selvitetään tarkkaan, millaisia vaikutuksia tuulipuistolla
on eläimiin, elinkeinoihin ja maisemaan.
”Ratkaisuna näen avoimen vuorovaikutuksen paikallisten
asukkaiden, kesäasukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Kuulemistilaisuuksissa olisi hyvä pohtia mihin voimalat sopisivat
ja onko joitain alueita, joihin ne eivät missään tapauksessa
sovi”, sanoo Mikkonen.
Tuulipuistoa suunniteltaessa on huomioitava muu maankäyttö
alueella. Tuulipuiston vaikutukset matkailualalle ja porotalouteen
sekä merituulen osalta kalastukseen ovat suurimpia
yhteensovittamista vaativia haasteita. Maanrakennusalalle
tuulipuisto
tuo myönteisiä vaikutuksia.
”Rakennustöissä suositaan pääsääntöisesti paikallisten ja
lähialueilla toimivien yrittäjien palveluja”, Mikkonen lisää.
KUVA: AKI KOLEHMAINEN
Ympäristövaikutukset selvitettävä
Tuulivoimaloilla on myös negatiivisia ympäristövaikutuksia,
joten suunnitellulla rakennusalueella on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. YVA-menettelyn avulla haitallisia ympäristövaikutuksia
vähennetään tai estetään.
Hankesuunnittelun aikana selvitetään muun muassa onko
alueella uhanalaisia kasveja ja kuinka tuulivoimahanke vaikuttaisi
luonnonvaraiseen eläimistöön. Vaikutuksia eläimistöön
minimoidaan tuulivoimaloiden sijoittamisella sopiviin paikkoihin.
”Tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon on ratkottu myös
teknisesti. Tuulipuisto voidaan varustaa esimerkiksi lintututkalla,
joka havaitsee tietyntyyppisten lintujen lähestymisen
ja pysäyttää voimalan”, kertoo Mikkonen.
”Tuulivoimatuotannon
kasvaminen on tuonut
energiantuotantoalalle uusia
toimijoita.
Alalla on osaajapula
Aiemmin energiantuotannosta vastasivat pääasiassa kunnalliset
energiayhtiöt ja suuret tuottajat. Tuulivoimatuotannon kasvaminen
on tuonut energiantuotantoalalle uusia toimijoita.
Alalla on jatkuva osaajapula. Osaamista tarvitaan kaikkiin
tuulivoimahankkeen vaiheisiin ja alihankintaketjuihin.
”Tarvetta on asentajille ja huoltohenkilökunnalle, hankesuunnittelun
asiantuntijoille sekä verkkosuunnittelijoille niin
kantaverkon kuin alueverkkojenkin kuin tuulipuiston sisäisen
sähköverkon suunnittelun parissa. Pyrimme yhdistämään työnantajat
ja työntekijät muun muassa välittämällä työpaikkailmoituksia
oppilaitoksiin”, Mikkonen kertoo.
Teksti: Merja Maukonen
Lähteet: www.tuulivoimayhdistys.fi
