Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Taidemuseo Chappen arkkitehtuuri nostaa taiteen esiin

KUVA: TUOMAS UUSIHEIMO

Tammisaaren uusi taidemuseo Chappe täydentää vanhaa puutalokorttelia. Suunnikkaan muoto toistuu rakennuksessa eri mittakaavoissa muodosta näyttävään julkisivuun ja detaljiikkaan. Monikäyttöisten sisätilojen suunnittelussa on huomioitu erilaiset taiteenmuodot.

NYKYTAITEEN MUSEO CHAPPE avasi ovensa Tammisaaressa huhtikuussa 2023. Albert de la Chapellen säätiön rahoittaman Chappen suunnittelutyö käynnistyi vuonna 2018 järjestetyssä suunnittelukilpailussa, jonka voitti JKMM Arkkitehdit Oy.

”Projekti oli ainutlaatuinen ja lopputulos on uniikki. Hanke oli siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että kyseessä on yksityisen säätiön rahoituksella rakennettu julkinen rakennus, joka luo Tammisaareen uutta kaupunkikulttuuria”, sanoo Chappen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti SAFA Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdeiltä.

”Suunnittelutyö oli kiinnostava oppimismatka. Rakennusta ei ole tehty vakiomallistojen tuotteista, vaan kaikki on varta vasten suunniteltu juuri tähän rakennukseen, mikä mahdollisti erikoisratkaisujen toteuttamisen”, jatkaa projektiarkkitehti Gerrie Bekhuis JKMM Arkkitehdeiltä.

”Julkisivumateriaaliksi valittu puu liittää Chappen osaksi puukaupunkiympäristöä.

KUVA: TUOMAS UUSIHEIMO

”Suunnittelun lähtökohtina oli luoda nykytaidetta ja moderneja taiteenmuotoja palveleva museorakennus, joka on itsekin kuin taideteos. Jo suunnittelukilpailussa arkkitehtuuri nostettiin tärkeäksi osaksi taiteen kokemista”, kertoo Jaaksi.

Chappen kolmesta kerroksesta kaksi on maanpinnan yläpuolella ja yksi maanpinnan alapuolella. Päänäyttelytila sijaitsee toisessa kerroksessa, ja maatasoon sijoitettiin monitoimitilat sekä vaihtuvien näyttelyiden tilat. Kellarikerroksessa on lisää näyttelytiloja.

KUVA: TUOMAS UUSIHEIMO

Chappe täydentää kulttuurikorttelia

Taiteentalo Chappe rakennettiin kulttuurikortteliin, jossa oli jo ennestään museorakennuksia. Suunnittelussa huomioitiin rakennuksen sopiminen kauniiseen, hyvin säilyneeseen Tammisaaren kaupunkiympäristöön.

”Halusimme sovittaa rakennuksen historialliseen ympäristöön, mutta samalla tuoda esiin käyttötarkoituksen nykytaiteen museona ja modernina rakennuksena. Chappe on harjakattoinen, puurakenteinen kaupunkitalo modernilla twistillä”, sanoo Jaaksi.

Chappen veistoksellisuus syntyy suorien kulmien taipumisesta suunnikkaan muotoon. Muodon valintaan vaikutti myös ahdas tontti, jolle suunnikkaan mallinen rakennus oli helpompaa sovittaa kuin suorakulmainen. Julkisivumateriaaliksi valittu puu liittää Chappen osaksi puukaupunkiympäristöä.

KUVA: TUOMAS UUSIHEIMO

”Kuusesta toteutettu julkisivu on puurakentamisen modernia tulkintaa. Julkisivun väriksi valittiin musta kuultosävy. Voimakkaan sävynsä ja ainutlaatuisen julkisivumuotoilunsa ansiosta rakennus erottuu perinteisestä rakennuskannasta”, Jaaksi kertoo.

”Julkisivuverhouksella korostetaan rakennuksen muotoa, joka ikään kuin vetää vierailijan pihalle ja rakennuksen sisään. Sahakuvion muodostama julkisivuverhous ja detaljiikka toistavat veistoksellisuutta eri mittakaavoissa. Jokainen julkisivussa käytetty kuusiparru on suunniteltu ja mitoitettu siten, että parrut muodostavat täsmälleen halutun kuvion”, kertoo Bekhuis.

KUVA: PETER VUORENRINNE

Arkkitehtuurilla korostetaan taidetta

Chappen näyttelysalit ovat selkeäpiirteisiä, suuria tiloja. Suunnikasmuoto toistuu myös sisätilojen muodossa ja detaljiikassa, ja tiloissa on runsaasti suoria, vaaleita seinäpintoja taiteen esille asettamista varten.

”Näyttelytilojen suunnittelussa keskeistä on luoda ympäristö, joka nostaa tilaan asetetut taideteokset esiin. Tiloissa arkkitehtuuri on tarkoituksellisesti taustalla, ja sisustus on neutraalin vaalean sävyinen. Lisäksi sijoitimme harkittuihin kohtiin isoja aukotuksia ympäröivään maisemaan”, kuvailee Jaaksi.

Teräsovet, teräslasiseinät, julkisivun lasiseinät, kattoikkunat ja katon valolyhdyt / Jaatimet Oy.
KUVA: HANNU RYTKY

Teräsovet, teräslasiseinät, julkisivun lasiseinät, kattoikkunat ja katon valolyhdyt / Jaatimet Oy.
KUVA: HANNU RYTKY

Ylimmän kerroksen korkeista päänäyttelysaleista avautuvien suurten ikkunoiden äärellä voi hengähtää taidetilojen kokemisen välillä. Ylin kerros on hivenen puukeskustan muita rakennuksia korkeammalla, joten ikkunoista avautuu maisema Tammisaaren kattojen yli kolmeen eri suuntaan.

Ikkunasyvennyksissä ja ylimmän kerroksen sisäkatossa näkyy vaalea puu, joka liittää sisätilat ja julkisivun yhteen luoden samalla kontrastia rakennuksen sisä- ja ulkopuolen välille. Ylimpään kerrokseen toteutettiin myös kattoikkunat, joiden kautta tilaan tulee luonnonvaloa.

”Chappen näyttelysalit ovat selkeäpiirteisiä, suuria tiloja.

Muunneltavia, monikäyttöisiä tiloja

”Tilojen muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden varmistamiseksi näyttelytiloihin suunniteltiin väliseinäjärjestelmä, jolla voi toteuttaa erilaisia tilajakoja. Lattiaan on asennettu kiinnityspisteitä, joihin pystytettyjen metallisten väliseinätolppien avulla tiloihin voi pystyttää kipsilevyseiniä”, kertoo Bekhuis.

Kiinnityspisteet on sijoiteltu kolmen metrin etäisyydelle toisistaan, joten tilajaon voi tehdä lukemattomilla eri tavoilla. Väliseinätolppien kiinnityspisteiden yhteyteen asennettiin sähkö- ja datakaapeloinnit, jotka mahdollistavat videotaideteosten tai muiden nykytekniikkaa hyödyntävien taidemuotojen sijoittelun tilaan.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva monitoimitila suunniteltiin erilaisia taiteen muotoja silmällä pitäen. Tilaan johtavien leveiden lastausovien kautta sisään voi tuoda hyvin suurikokoisiakin näyttelyesineitä.

KUVA: TUOMAS UUSIHEIMO

”Monitoimitila soveltuu näyttelytilaksi ja tilassa voi järjestää konsertteja, performansseja ja muita esityksiä. Tilasta suoraan ulos johtavan oven kautta monitoimitila voidaan yhdistää piha-alueeseen, jolloin esitykseen käytettävissä oleva tila ei rajoitu seiniin”, kuvailee Bekhuis.

Kellarikerroksen näyttelytilan kautta Chappe yhdistyy Raaseporin museoon, joten yhteys vanhan ja uuden välillä on konkreettinen. Kellarikerroksen avulla melko pienelle tontille saatiin mahtumaan riittävästi näyttelytiloja sisältävä rakennus.

”Maan alla sijaitsevasta näyttelysalista avautuu kattoikkuna rakennuksen pihalle. Ikkunasta voi nähdä puiden latvustoa, ja ulkoa voi kurkistaa sisään kellarikerroksen näyttelysaliin. Maanalainen rakentaminen oli tärkeä osa kokonaisuutta. Maanalaisessa kerroksessa sijaitsevat myös tekniset tilat”, Jaaksi kertoo.

”Irtokalustus ja valaistus suunniteltiin käyttötarkoituksen mukaisesti.

KUVA: TUOMAS UUSIHEIMO

Taide ja arkkitehtuuri liittyvät yhteen

Taide on kiinteä osa Chappen arkkitehtuuria: rakennukseen on integroitu kolme taideteosta. Taiteen ja arkkitehtuurin yhdistämiseksi JKMM teki tiivistä yhteistyötä paikallisten taiteilijoiden kanssa.

”Etenkin tämän kaltaisessa rakennuksessa on erityisen tärkeää liittää taide ja arkkitehtuuri toisiinsa. Vielä sata vuotta sitten arkkitehtuuri ja kuvataide olivat nykyistä lähempänä toisiaan. Modernismin myötä taide karsiutui arkkitehtuurista erilleen”, taustoittaa Jaaksi.

Ensimmäisen taideteoksen vierailijat kohtaavat aulassa, jossa sijaitsee koko aulan kattopinnan kokoinen Petri Vainion valotaideteos Spegling. Teos muodostuu yli 35 000 kimaltelevasta ja välkehtivästä RST-lamellista. Taideteos toimii myös aulan ohjelmoitavissa olevana valaisimena.

Ensimmäisen taideteoksen vierailijat kohtaavat aulassa, jossa sijaitsee koko aulan kattopinnan kokoinen Petri Vainion valotaideteos Spegling. Teos muodostuu yli 35 000 kimaltelevasta ja välkehtivästä RST-lamellista. Taideteos toimii myös aulan ohjelmoitavissa olevana valaisimena.

Kolmantena Chappen kiinteänä taideteoksena on Saija Kassisen ja Meri Linnan muodostaman Harrie Liveartin teos Memento, joka sijaitsee wc-tiloissa. Memento koostuu uniikeista, käsinkaiverretuista wc-istuimista sekä äänitaideteoksesta, joka kuvastaa omenan matkaa puusta ruoansulatuselimistön kautta takaisin puuksi.

”Rakennukseen on integroitu kolme taideteosta.

Kiintokalusteissa paikallisuus näkyy monella tasolla

Paikallisuus näkyy myös Chappen kalustuksessa. Aulatilan kiintokalusteiden ja museopenkkien raaka-aineina käytettiin rakennuksen tontilta kaadettuja puita, joten paikallisuus ja lähituotanto ovat kirjaimellisesti käsin kosketeltavissa.

”Kalustesuunnittelu oli todella kiinnostava osa projektia. Rakennuspaikalla oli upeita, suuria lehtipuita, jotka jouduttiin kaatamaan pois. Saimme idean valmistaa museoon kalusteita tontilta kasvaneista tammesta ja saarnesta”, Jaaksi kertoo.

Hienopuuseppä ja Nikari Oy:n perustaja Kari Virtanen huolehti puiden kaatamisen ja käsittelyn organisoimisesta, ja kalusteet valmisti Aine Designin perustaja, puuseppä Atte Pylvänäinen JKMM:n luonnosten pohjalta. Upeissa kalusteissa näkyy puun luonnollisuus.

Irtokalustus ja valaistus suunniteltiin käyttötarkoituksen mukaisesti eli palvelemaan näyttelyiden tarpeita. Kosketinkiskoille asennettua valaistusta voi muunnella kuhunkin näyttelyyn sopivaksi.

”Yksityiskohtana valaistuksesta voisi mainita kattoikkunoita korostavat spottivalaisimet, jotka antavat vaikutelman kattoikkunan yläpuolella olevista lyhdyistä ja luovat tunnelmaa”, lisää Bekhuis.

”Kalustesuunnittelu oli todella kiinnostava osa projektia.

KUVA: TUOMAS UUSIHEIMO

Projekti eteni hyvässä, tiiviissä yhteistyössä

Jaaksi kiittelee hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

”Rakennesuunnittelija Sami Lampinen WSP Finlandilta toi suunnitelmat toteutukseen hienosti”, Jaaksi sanoo.

Taidemuseon talotekniikan toteutus on haastavaa, sillä sisäilman olosuhteiden on oltava juuri oikeanlaiset. Chappessa talotekniikka on integroitu täysin näkymättömiin rakenteisiin.

”Granlundin LVI- ja sähkösuunnittelutiimi teki erinomaista työtä. Talotekniikan puolella rakenteet, jotka näkyvät vähiten, ovat usein työläimpiä”, kertoo Jaaksi.

Albert de la Chapellen säätiö lahjoitti museon rahoituksen kotiseuturakkaudesta, ja paikallisuus näkyy monissa ratkaisuissa. Myös urakoitsijana toimi paikallinen rakennusliike K. Jousmaa Oy.

”Hanke lähti liikkeelle de la Chapellen hyvästä tahdosta, joka säteili koko hankkeeseen. Rakennushankkeissa on aina haasteita, mutta tässä hankkeessa kaikki puhalsivat aina yhteen hiileen”, summaa Jaaksi.

Teksti: Merja Maukonen

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje