Runko ja rakennustuotteet (eristeet, julkisivutuotteet, ulkoverhous)
Julkisivut lämmönpitäviksi
Rakennusten julkisivut on syytä korjata kuntoon, jotta ne kestäisivät tuulta, sadetta, kylmiä säitä ja katumelua. Sekä kukkarot että ympäristö kärsivät varsinkin siitä, että lämmitysenergiaa pääsee turhan päiten karkaamaan ulkoseinien kautta harakoille. Monesti tilanne paranee, kun julkisivujen eristystä kohennetaan korjausrakentamishankkeiden yhteydessä.
JULKISIVUJEN VAURIOT ja mahdolliset lämpövuotokohdat kannattaa
selvittää jo hyvissä ajoin tulevien korjausrakentamishankkeiden suunnittelun
alkuvaiheissa. Puutteet lämmöneristävyydessä ja rakenteiden tiiviydessä
saadaan näkyviin muun muassa tiiviysmittauksella ja lämpökamerakuvauksella.
Lämmöneristävyyden päivittäminen julkisivuremontin yhteydessä maksaa
itsensä takaisin. Esimerkiksi 1970-luvun kerrostaloissa saavutettava
lämmitysenergiakustannusten säästö voi jo pelkällä lämmöneristystason
päivityksellä olla jopa 65 prosenttia vanhaan ulkoseinärakenteeseen
verrattuna. Myös vanhojen ja lämmöneristävyydeltään heikompien ikkunoiden
vaihto on hyvä tehdä julkisivuremontin yhteydessä, jolloin säästöt
energiakustannuksissa edelleen kasvavat.
Rakennusten julkisivujen lisäeristäminen säästää energiaa ja hidastaa
ilmastonmuutosta, koska lämmitystarve vähenee. Samalla viihtyisyys ja
asumisterveys paranevat, kun ilmavuodot vähenevät.
”Rakennusten
julkisivujen
lisäeristäminen säästää
energiaa ja hidastaa
ilmastonmuutosta.
Tuulettuvia ratkaisuja
Tyypillisesti julkisivueristykseen käytettävät lämmöneristyslevyt voivat
olla joko pehmeitä tai jäykkiä levymäisiä eristeitä. Pehmeämmät eristeet
asennetaan yleensä tuulettuviin julkisivuihin, kun taas julkisivun kuormia
kantavat jäykemmät eristeet sijoitetaan joko sandwich-elementteihin tai
eristerapattuihin kiviseinärakenteisiin.
Ilmastonmuutos pahentaa ulkoseinärakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta,
koska muun muassa viistosateet lisääntyvät.
”Tuulettuva julkisivurakenne, jossa julkisivumateriaalin taakse on
jätetty vapaasti tuulettuva tuuletusväli, nopeuttaa kosteuden poistumista
rakenteesta ja lisää näin julkisivumateriaalin pitkäikäisyyttä”, sanoo OC
Paroc Oy:n kehityspäällikkö Susanna Tykkä-Vedder.
”Tuulettuva julkisivurakenne, jossa julkisivumateriaalin taakse on
jätetty vapaasti tuulettuva tuuletusväli, nopeuttaa kosteuden poistumista
rakenteesta ja lisää näin julkisivumateriaalin pitkäikäisyyttä”, sanoo OC
Paroc Oy:n kehityspäällikkö Susanna Tykkä-Vedder.
”Ulospäin harveneva rakenne varmistaa sen, että seinärakenteeseen
edennyt kosteus pääsee kuivamaan ulospäin ja poistumaan tuuletusvälin
kautta ulkoilmaan. Tästä syystä myös lämmöneristekerroksen ulkopuolella
olevan tuulensuojakerroksen tulee olla hyvin vesihöyryä läpäisevä.”
Julkisivujen vauriot johtuvat usein huonosta liitoskohtien suunnittelusta
ja toteutuksesta. Esimerkiksi jos seinän yläosan ja räystään välistä
liitosta ei ole suunniteltu riittävän tiiviiksi torjumaan viistosadetta, tuulen
mukana voi kulkeutua vettä tai lunta seinä- ja kattorakenteen sisään.
Monikerroseristeet nopeuttavat asennusta
Tykkä-Vedderin mukaan julkisivukorjausten eristystöiden vauhdittamiseksi
on kehitetty tuulettuviin julkisivuihin soveltuva monikerroseriste.
”PAROC Triossa yhteen eristeeseen on integroitu kolme eri toiminnallisuutta.
Tällainen monitoimieriste korvaa aiemmin tarvitut erilliset
materiaalikerrokset.”
”Yhdellä tuotteella ja asennuksella saadaan epätasaiseen alustaan
mukautuva tasauskerros, energiatehokas paksu lämmöneristekerros sekä
vesihöyryä läpäisevä mutta säältä suojaava tuulensuojakerros. Tämä tuo
julkisivueristeiden asennukseen aika- ja kustannussäästöjä.”
Yhdellä tuotteella toteutettava lämmöneristysratkaisu myös yksinkertaistaa
työmaalogistiikkaa ja minimoi pakkausjätteiden määrää.
”Tämäntyyppinen eristeratkaisu voi olla hyvä vaihtoehto tilanteisiin,
joissa aikataulut työmaalla ovat tiukkoja.”
”Mikäli eristeen asennusalusta on tasainen, eristystyössä pärjätään
hyvin myös kaksikerroseristeellä, jolloin yhdessä tuotteessa on sekä
paksu lämmöneristekerros että ohut tuulensuojakerros.”
”Rakenteiden ohella myös
eristeistä on tulossa
entistä vähähiilisempiä.
Vähähiilisiä eristysratkaisuja
Puurakentaminen ja etenkin CLT-rakenteet eli ristiinlaminoidut massiiviset
puulevyrakenteet yleistyvät rakennusten hiilijalanjälkitarkastelujen myötä.
CLT-rakenteisissa ulkoseinissä koko kantava puinen rakenne pysyy kokonaisuudessaan
lämmöneristekerroksen lämpimällä puolella.
Tykkä-Vedderin mukaan CLT-rakenteita varten on saatavissa tuulettuva
julkisivujärjestelmä, jossa julkisivuverhous kiinnitetään CLT-rakenteeseen
lämmöneristekerroksen läpi tähän tarkoitukseen kehitetyillä julkisivuruuveilla.
”Aluksi CLT:n ulkopintaan asennetaan rakennetta palolta suojaava
tuulensuojapinnoitettu kivivillaeristelevy, jonka jälkeen eristekerroksen
päälle kiinnitetään julkisivuverhouksen kiinnitykseen tarvittava naulauslauta
pitkillä julkisivuruuveilla. Tässä ratkaisussa julkisivuruuvien käyttö
kannatusjärjestelmänä minimoi kylmäsillat ja siten optimoi tarvittavan eristepaksuuden.”
Rakenteiden ohella myös eristeistä on tulossa entistä vähähiilisempiä.
”Vähähiilisiin rakenteisiin kehitetyt vähähiiliset PAROC Natura -eristeet
soveltuvat sekä julkisivujen että yläpohjien eristämiseen”, Tykkä-Vedder
selvittää.
Tämän sarjan tuotteet valmistetaan kotimaisesta kivestä Paraisten
tehtaalla, missä on uusiutuvalla sähköenergialla toimiva tuotantolinja.
”Tuotteiden vähäiset hiilidioksidipäästöt on kompensoitu koko elinkaaren
ajalle, ja hiilineutraalisuus on verifioitu SCS-sertifiointijärjestelmällä.”
Tiukempia säädöksiä tulossa lähivuosina
Euroopan parlamentin hyväksymä energiatehokkuusdirektiivi (EPBD)
tulee vaikuttamaan rakennusten energiamääräyksiin ja siten myös julkisivukorjauksiin.
Direktiivi on osa komission suurempaa Fit For 55 -kokonaisuutta,
jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia
nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalisuus
vuoteen 2050 mennessä.
Rakennusten osalta näillä hankkeilla on vaikutusta muun muassa julkisivukorjauksiin
sekä niihin rakennustuotteisiin, joita käytetään rakennusten
hiilijalanjäljen minimointiin.
”Julkisivukorjausten saralla on Suomessa vielä paljon tekemistä”,
muistuttaa Tykkä-Vedder.
”Rakenteellinen energiatehokkuus on perusta kaikille muille
energiatehokkuustoimenpiteille,
joten kunnollinen eristäminen on kaiken
A ja O.”
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Paroc
