Hyvinvointi
Valjasta stressi voimavaraksi
Stressin voi kääntää voimavaraksi omaa suhtautumistapaa muuttamalla, jolloin stressin haitallisten vaikutusten kokeminen vähenee. Stressin näkeminen vahvistavana auttaa selviytymään
haastavasta tilanteesta ja kehittämään uusia ratkaisumalleja ja toimintatapoja.
Stressistä puhuttaessa nostetaan esiin useimmiten stressin kielteiset
vaikutukset ja pohditaan keinoja stressin välttämiseen.
Tämän päivän työelämä muuttuu jatkuvasti ja työssä koetaan
painetta, joten stressin välttäminen ei useinkaan ole mahdollista.
”Stressiä on tutkittu todella paljon, ja stressillä voi olla huomattavia
kielteisiä vaikutuksia. Stressin kokemisessa on kuitenkin
toinenkin puoli, joka tukee ihmisenä kasvamista ja kehittymistä”,
sanoo neuropsykologian erikoispsykologi Laura
Sokka.
Sokka on Neuropsykologipalvelu Atenta Oy:n perustaja
ja omistaja, ja hänen erikoisosaamistaan ovat muun muassa
työssä kuormittumiseen liittyvät kysymykset ja stressinsäätely.
Hän tutki vuonna 2017 julkaistussa väitöskirjassaan, kuinka
työuupumus vaikuttaa aivojen toimintaan ja kognitiiviseen suoriutumiseen.
”Työuupuminen on valtava henkilökohtainen kriisi, joka
pakottaa tarkastelemaan asioiden tärkeysjärjestystä. Stressi ja
uupuminen voivat johtaa myönteisiin muutoksiin elämässä, jolloin
positiivinen muutos tapahtuu stressin ansiosta, ei stressistä
huolimatta”, Sokka kuvailee.
”Työuupuminen
on valtava
henkilökohtainen kriisi.
Stressiä voi tarkastella erilaisten linssien läpi
Väitöstutkimuksessaan Sokka havaitsi, että osa ihmisistä uupuu
stressin vuoksi, mutta osa ei. Terveydenhuoltoalan ammattilaisena
hän on tottunut ajattelemaan stressiä pahana ja vältettävänä
asiana, mutta koko totuus ei tuntunut vielä auenneen.
”Väitökseni jälkeen minulle jäi tunne, että työuupumuksessa
ja stressin kokemisessa on jotain, jota emme vielä täysin
ymmärrä. Lisäksi vastakkainasettelu työnantajan ja työntekijän
kokemusten välillä tuntui kärjistetyltä”, Sokka kertoo.
Neuropsykologipalvelu Atenta Oy:n perustaja ja omistaja Laura Sokka
sanoo, että jos stressin aiheesta yrittää pyristellä eroon, tekee itselleen
karhunpalveluksen. Vain asiat, joista välittää, aiheuttavat stressiä. Jos
elämästään yrittää karsia kaiken stressaavaan, tulee samalla karsineeksi
itselle tärkeitä asioita.
KUVA: LARI JÄRNEFELT / FELT FOTOGRAFI
Sokka alkoi etsiä lisää tietoa stressistä ja tutustui laajasti
uusimpiin alalla tehtyihin tutkimuksiin. Viimeisten 10 vuoden
aikana tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että stressin tulkitseminen
pelkästään pahana on liian yksioikoista.
Oleellista on ymmärtää, että stressistä voi olla sekä haittaa
että hyötyä, ja kysymys kuuluu, mikä tekisi hyödyistä todennäköisempiä
kuin haitoista. Vastaus ei aina löydy stressin kestosta,
vaan suhtautumistavoista.
”Tutkimuskirjallisuudesta löysin palapelistä puuttuvan
palan. Ihmisiltä on pitkään kysytty, kuinka paljon he kokevat stressiä, mutta heiltä ei kysytä, miten he siitä ajattelevat. Työuupuneiden
suhtautumista stressiin ei ole tutkittu tietääkseni
lainkaan. Heiltä ei ole kysytty, millaisten linssien läpi he katselevat
painetta ja epävarmuutta. Oman suhtautumistavan vaikutuksen
sisäistäminen oli minulle käänteentekevä oivallus.”
Linsseillä Sokka viittaa ajattelutapoihin, jotka ovat ikään
kuin mielen oletusasetuksia siitä, miten asioihin suhtaudutaan
ja mitä odotuksia ihmisillä on.
Stressin aiheuttamat vaikutukset ovat osin kytköksissä siihen,
miten ihminen suhtautuu stressiin ja stressaavaan tilanteeseen.
Jos huomio kiinnittyy vain stressin aiheuttajiin, yksi keskeinen
palapelin palanen jää puuttumaan.
”Stressistä
voi olla sekä
haittaa että hyötyä.
Suhtautumistapa ohjaa havainnointia
Kun oppii suhtautumaan stressiin hieman myönteisemmin ja
vahvistavana, se avaa ovet kasvuun ja kehitykseen, jolloin
työssä, työyhteisössä ja laajemmin koko yhteiskunnassa voidaan
toimia vastuullisesti ja kestävästi myös paineen alla ja
samalla pienennetään uupumisriskiä.
”Jos stressin näkee vain haitallisena, kiinnittää stressaavassa
tilanteessa huomiota kielteisiin kokemuksiin. Kehollisia
reaktioita, kuten rinnan puristusta, sykkeen nousua ja
käsien hikoamista, tulkitaan silloin vaaran tai uhan merkkinä.
Samalla ihminen alkaa poimia myös muiden käytöksestä
omaa ennakko-oletusta tukevia asioita”, Sokka kuvailee.
Stressiin kielteisesti suhtautuva ihminen pyrkii pääsemään
eroon ikävistä tunteista mahdollisimman nopeasti ja tilanne
saattaa jäädä kokonaan tai osittain ratkaisematta. Epäonnistumisen
pelko saattaa lannistaa, ja pettymyksiä ei osata käsitellä.
Mikäli stressiin suhtautuu voimavarasuuntaisesti, kiinnittyy
huomio kehollisten reaktioiden suoritusta parantavaan luonteeseen.
”Silloin ihminen hyväksyy sen, että stressaava tilanne on
todellinen ja tapahtunut. Pelissä on jotain sellaista, josta itse
välittää. Samalla kehon reaktiot tulkitaankin kehon tavaksi auttaa
selviytymään tilanteesta. Kun tilannetta ei tulkita vaarallisena,
aletaan poimia ympäristöstä ja muiden ihmisten käyttäytymisestä
selviytymistä tukevia merkkejä”, kertoo Sokka.
Voimavarasuuntautunut luottaa selviytymiseensä
Myönteinen suhtautuminen auttaa suuntaamaan motivaatiota
siten, että vaikeaan tilanteeseen uskaltaa mennä. Ihminen
hyväksyy ikävän tunnetilan ja luottaa paremmin omaan selviytymiseensä.
”Suhtautumistavan muutos ei sinänsä vähennä stressin
määrää, mutta ihminen kykenee käsittelemään koettua stressiä
paremmin. Tällöin kärsitään myös vähemmän muista stressioireista,
kuten lihasjännityksestä, päänsärystä ja unenlaadun
heikkenemisestä”, Sokka sanoo.
Suhtautumistapa muuttaa myös fysiologisia reaktioita. Tutkimuksissa
on havaittu, että stressaavassa tilanteessa kortisolitasot
kohoavat. Kun ihminen näkee stressin voimavarana, kortisolitoiminta
on kohtuullisempaa ja palautuu paremmin.
”Ajattelutavan muutos käynnistää lumipalloilmiön hyvään
suuntaan. Fyysiset stressioireet vähenevät ja ihminen suoriutuu
käsillä olevista tehtävistä paremmin”, Sokka sanoo.
”Ajattelutavan
muutos käynnistää
lumipalloilmiön hyvään
suuntaan.
Oman suhtautumistavan voi valita tietoisesti
Ihmisen suhtautumistavan perusta muodostuu erilaisten elämänkokemusten
myötä. Lapsuuden kasvuympäristö ja omien
vanhempien antama esimerkki luovat pohjan sille, miten
stressi koetaan.
Kulttuuri, media ja sosiaalinen media ohjaavat ajattelu- ja
suhtautumistapoja. Lisäksi ajattelutapaan vaikuttavat itselle tärkeiden
ihmisten, kuten läheisen työkaverin, esihenkilön, opettajan
tai valmentajan, antama esimerkki.
”Näiden lisäksi omalla tietoisella valinnalla voi vaikuttaa
kokemusmaailmaansa todella paljon. Unohdamme herkästi,
että jokaisella on valtavasti mahdollisuuksia ja kykyä ajatella
itse ja tehdä omia valintoja”, Sokka toteaa.
Kolmen askeleen lähestymistapa
Stanfordin yliopistossa on kehitetty kolmen askeleen lähestymistapa
suhtautumistavan muuttamiseksi. Ensimmäisenä askeleena
on tunnistaminen, toisena vastaan ottaminen ja kolmantena
hyödyntäminen.
”Ensimmäiseksi stressin aihe on tunnistettava. Mikä konkreettinen
asia aiheuttaa stressiä juuri tällä hetkellä? Kun stressaavalle
asialle annetaan nimi, sitä voidaan käsitellä tietoisesti
sen sijaan, että oltaisiin tunnistamattoman tunnereaktion
vallassa”, Sokka kuvailee.
Seuraavaksi stressi otetaan vastaan ja hyväksytään. Stressaavan
asian myönnetään olevan vaikea, ja samalla hyväksytään,
että asia on tapahtunut. Hyväksyminen on selkeä askel
suhtautumistavan muuttamiseen, sillä perinteisesti stressiä on
ohjattu vähentämään ja välttämään.
”Jos stressin aiheesta yrittää pyristellä eroon, tekee itselleen
karhunpalveluksen. Vain asiat, joista välittää, aiheuttavat
stressiä. Jos elämästään yrittää karsia kaiken stressaavaan,
tulee samalla karsineeksi itselle tärkeitä asioita”, Sokka huomauttaa.
Sokka pohtii, voisiko kehotuksen olla stressaamatta kääntää
toisin päin: on lupa kokea stressiä, on lupa stressata.
Stressin aiheuttajaa ei välttämättä voi poistaa, joten perinteinen
kehotus stressin välttämiseen tai vähentämiseen voi aiheuttaa
vain lisää stressiä.
”Hyväksymisen jälkeen stressiä aletaan käyttää hyödyksi.
Miten voisin kanavoida kokemani stressin siten, että siitä olisi
hyötyä itselleni, työyhteisölle, tiimilleni, alaisilleni tai koko
organisaatiolle?”
”Ensimmäiseksi
stressin aihe on
tunnistettava.
Selviydy stressin avulla
Stressi on pohjimmiltaan selviytymiskeino, joka voi parantaa
keskittymistä, antaa energiaa ja auttaa käsittelemään tietoa
nopeammin. Tietoisesti valitsemalla stressin avulla voi saavuttaa
tavoitteensa ja parantaa omaa suorituskykyään.
”Jos stressi osataan ottaa vastaan yksin ja yhdessä, saadaan
käyttöön tarvittavia kognitiivisia kykyjä. Stressin hyväksyminen
tuo työyhteisöön viisasta päätöksentekokykyä, joustavan
tavan ajatella, kykyä yhteistyöhön ja taitoa luovia vaikeissa
tilanteissa”, sanoo Sokka.
Organisaatiotasolla henkilöstön suhtautumistavan muutos
parantaa työhyvinvointia ja työkykyä sekä auttaa toimimaan
kestävällä ja vastuullisella tavalla myös paineen alla.
Jokaisen työyhteisön jäsenen suhtautumis- ja toimintatavat
vaikuttavat omalta osaltaan työpaikan kulttuuriin. Erityisesti
johdon ja esihenkilöiden suhtautuminen heijastuu koko työyhteisöön.
”Kun työyhteisössä opetellaan stressaamaan viisaammin,
vaikeudet voivat kasvattaa ja viedä eteenpäin sekä yksilöitä
että koko työyhteisöä.”
Suhtautumistavan ja työpaikan kulttuurin kehittämiseen
voimavarakeskeiseksi on tarjolla asiantuntijapalveluita ja
valmennuksia.
Neuropsykologipalvelu Atentan koulutuksissa ja asiantuntijaluennoilla
ravistellaan syvään juurtuneita käsityksiä stressistä
ja tarjotaan tutkimuksiin perustuvia, käytännönläheisiä työkaluja
stressin hyödyntämiseen johtamisessa ja asiantuntijatyössä.
”Parhaimmillaan valmentaja kulkee HR-ammattilaisten ja johdon
rinnalla tukemassa kaikkia työyhteisön jäseniä siten, että
stressi ei estä toimintaa, vaan tukee sekä organisaation että henkilökohtaisten
tavoitteiden saavuttamista”, lisää Sokka.
Teksti: Merja Maukonen
