Märkätilat
Vahinkosaneeraus

Työturvallisuus on oleellista märkätilojen saneerauksissa

Kuva:123RF

Kylpyhuoneen, keittiön ja muiden märkätilojen korjaamiseen on usein monenlaisia hyviä perusteita. Esimerkiksi uudenlaisten vesikalusteiden asentaminen tyypillisesti parantaa sekä energiatehokkuutta että asumismukavuutta. Remonttien yhteydessä voi kuitenkin tulla vastaan vakavia työturvallisuusriskejä ja muita ongelmatilanteita.

MÄRKÄTILOJEN SANEERAUS- ja korjaushankkeet ovat yleisiä niin taloyhtiöissä kuin muissakin kiinteistöissä. Varsinkin rikkinäiset ja huonosti toimivat laitteet ja kalusteet onkin syytä vaihtaa toimivampiin. Samalla kiinteistö pysyy paremmassa kunnossa ja välttyy turhilta vesivahingoilta, kun tippuvat hanat tai helposti tukkeutuvat viemärit otetaan korjauskohteiksi.

Ehkäpä tilaan halutaan myös asentaa uusien EU-säädösten mukaisia huoneistokohtaisia vesimittareita. Toisaalta märkätilojen puutteellinen ilmanvaihtokin saattaa kaivata säätöä tai jopa uusimista.

Tietoa ja oikeaa osaamista

Remonteista voi toisaalta aiheutua pahojakin lisäongelmia, jos korjaustöihin ryhdytään puutteellisella ammattitaidolla tai ilman tarvittavia tietoja ja selvityksiä korjattavasta tilasta sekä siinä käytetyistä materiaaleista.

Pulmia taloyhtiössä aiheutuu usein jo siinä tapauksessa, että asukas alkaa tehdä märkätilakorjauksia ilmoittamatta siitä yhtiölle. Varsinkin kylpyhuonetiloissa monet rakenteelliset korjaukset kuuluvat alun perinkin taloyhtiön vastuulle, ja niitä kenties on taloyhtiön hallitus jo suunnitellut lähiaikoina tehtäväksi kaikissa huoneistoissa.

Tällaisessa tilanteessa asukas saattaa tehdä korjauksia jopa turhaan. Päällekkäisistä töistä aiheutuu turhan päiten vaivaa ja tarpeettomia lisäkustannuksia.

Useimmiten keittiöiden remontit kuitenkin kuuluvat osakkaan kunnossapitovastuisiin.

”Märkätilojen puutteellinen ilmanvaihtokin saattaa kaivata säätöä tai jopa uusimista.

Haitta-aineet kartoitetaan

Toinen ja vielä pahempi ongelmatilanne syntyy, jos vanhaa kiinteistöä korjataan ilman haitta-ainekartoitusta. Määritelmällisesti haitta-aineet ovat terveydelle vaarallisia aineita, joita on käytetty tiloissa rakennusaineena tai joita on joutunut tai muodostunut rakenteisiin rakennuksen käytön aikana. Tällaisten aineiden purkaminen tai muu käsittely helposti levittää hengitysilmaan enemmän tai vähemmän hengenvaarallisia pienhiukkasia.

Mikäli esimerkiksi asbestikuituja leviää kerrostalossa, sekä remontoitavan kohteen asukkaat että myös naapurit joutuvat muuttamaan evakkoon, kunnes tilat saadaan puhdistettua. Asbesti on ehdottomasti vaarallinen haitta-aine, sillä sen tiedetään aiheuttavan syöpää.

Monesti märkätiloihin on muodostunut myös homekasvustoa, joka ilmaan levitessään voi aiheuttaa vaikkapa allergiaja keuhkosairauksia. Uusista nanopinnoitteistakin saattaa irrota haitallisia pienhiukkasia.

Rakentamisessa ja korjaamisessa tulee noudattaa hyvää rakennustapaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen tulee olla korjattavissa ja muunneltavissa siten, että käyttäjien turvallisuus ei vaarannu ja että rakennus ei aiheuta ympäristöhaittaa. Rakennusten tulee lähtökohtaisesti olla turvallisia ja terveellisiä.

Vaarallisia materiaaleja

Voimassa olevassa lainsäädännössä on määräyksiä ja ohjeita niin haitallisten aineiden määrittelyyn kuin niiden kanssa toimimiseenkin. Yleisesti eri aineita voidaan määritellä haitallisiksi esimerkiksi niiden syöpävaarallisuuden, ammattitautien aiheuttamisen tai sisäilman haitallisten pitoisuuksien perusteella.

Usein märkätilojen rakenteissa tai pinnoitteissa – vaikkapa laasteissa – saattaa olla asbestia, ainakin jos rakennustöitä on tehty ennen 1990-lukua. Muun muassa kosteuseristeistä voi taas löytyä kreosoottia eli kivihiilipikeä, joka on terveydelle haitallinen aromaattinen hiilivety-yhdiste (PAH).

Erityisen vaarallista rakennusmateriaalia eli asbestia on pintarakenteissa käytetty etenkin tasoitteissa, kiteissä ja maaleissa – varsinkin julkisivumaaleissa – ja ohutrappauslaasteissa sekä eristeissä. Lisäksi ilmanvaihtokanavia on valmistettu asbestista muun muassa joissakin 1950- ja 1960-lukujen kerrostaloissa.

Kuva: Pixabay

Mahdollisia riskejä katto- ja seinälevyissä

Lattiatasoitteissa, lattiamatoissa, niiden alustamateriaaleissa ja liimoissa asbesti on ollut yleistä. Asbestia on asennettu esimerkiksi sisäkattoihin ja muihin ääntä eristäviin rakenteiden pintakerroksiin.

Jos vanhan omakotitalon märkätilaremontissa korjataan esimerkiksi ensimmäisen kerroksen kylpyhuoneen lattiaa, ongelmaksi voi muodostua vaikkapa alapuolella oleva kellarikerroksen sisäkatto, joka kenties on tehty asbestipitoisesta mineriittilevystä – Suomessa aikanaan valmistetusta kuitusementtilevystä, jota on asennettu muun muassa moniin kattoihin ja julkisivuihin. Useimmiten levy on väriltään vaaleanharmaata tai kellertävää.

Rakennusmateriaalina mineriittilevyjä on käytetty jo 1900-luvun alkupuolelta. Koska levyt sisältävät asbestia, niiden käyttö kiellettiin Suomessa 1988, mutta vanhoja levyjä voi märkätiloista edelleen löytyä jopa saunasta kiukaan ympärillä tai saunan katosta kiukaan yläpuolella.

Kohtalokkaita kuituja

Jos asbestin esiintymistä ei tutkita ennen remonttia, kaikki purkutyöt pitää tehdä asbestipurkuna, joka on nykyään luvanvaraista.

Asbesti on myös Työterveyslaitoksen tilastoissa erikseen merkitty ammattitauteja aiheuttavaksi aineeksi. Haittaaineet voivat lisäksi aiheuttaa esimerkiksi iho- tai hengityselinsairauksia.

Tilastojen mukaan eniten työperäisiä syöpiä ovat aiheuttaneet asbestin lisäksi kvartsipölyt, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet), radon ja ionisoiva säteily, bentseeni, puupölyt, hitsaushuurut, aromaattiset amiinit sekä nikkeli. Myös muun muassa arseeni, kadmium, kromi, lyijy ja PCB aiheuttavat riskejä. Mahdollisia syöpävaarallisia aineita ja yhdisteitä on monia muitakin.

Kuituominaisuuksiltaan ihmisille vaarallisin asbestilaatu on niin sanottu sininen asbesti, joka myös pölyää eniten rakenteita rikottaessa.

Sinistä asbestia on käytetty ruiskutuseristeenä sekä eristeenä kohteissa, joissa on tarvittu haponkestoisuutta. Tyypillisesti muita asbestilaatuja tavataan esimerkiksi putkieristeenä lämpökattiloiden eristämiseen sekä erilaisista asbestisementtituotteista.

Suunnittelua, eristystä ja suojaimia

Altistusten välttämiseksi mahdolliset haitta-aineet on siis kartoitettava ennen työn aloittamista. Peruskorjausta varten tulee tehdä perinpohjainen kartoitus, jossa pyritään löytämään kaikki piilossa olevat haitta-aineet sekä niiden sijainti, laatu ja määrä. Aina kaikkea ei heti löydetä.

”Altistusten välttämiseksi mahdolliset haitta-aineet on kartoitettava ennen työn aloittamista.

Työterveyslain mukaan työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle, jos työympäristössä havaitaan työntekijän terveydelle vaaran aiheuttajia – vaikkapa jo aloitettujen korjaus- tai purkutöiden aikana.

Tällaisessa tilanteessa työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin työturvallisuuden takaamiseksi. Purkutyö tulee suunnitella huolellisesti sekä haitta-aineiden purkualue eristää ja merkitä asianmukaisesti.

Tyypillisesti haitta-ainetyömailla käytetään ilmanpitäviä suojaseiniä, jotka estävät hiukkasia leviämästä työalueen ulkopuolelle. Alueella liikkuvilla työntekijöillä on oltava asianmukaiset ja tehokkaat henkilökohtaiset suojaimet. Purkujätteistä tulee ongelmajätettä, joka kuljetetaan lain edellyttämään loppusijoitukseen. Työterveyslaitos on laatinut ohjeita turvallisista työtavoista ja suojaimista.

Töiden loppuvaiheessa on tärkeää varmistua siitä, että kaikki haitalliset aineet on saatu poistettua ja että niitä ei ole päässyt leviämään ympäristöön.

Teksti: Ari Mononen

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje