Työ- ja koneturvallisuus

Koneturvallisuuden kehittäminen vaatii valppautta ja vaivannäköä

KUVA: KONETURVA OY

Jos työpaikoilla käytettäisiin turvallisempia koneita ja tuotantolinjoja, voitaisiin useimmiten välttyä pahoilta tapaturmilta. Koneturvallisuuden kehitystyössä riittää kuitenkin paljon työsarkaa. Uutta lainsäädäntöäkin on valmisteilla. Turvallinen työympäristö konepajoilla lisää osaltaan henkilöstön viihtyvyyttä, mikä samalla parantaa työn tuottavuutta.

Työpaikoilla tyypillisesti uskotaan, että omia koneita osataan operoida turvallisesti, vaikka silmät ummessa. Historia on kuitenkin opettanut, että pelkästään inhimilliseen huolellisuuteen perustuva turvallisuus pettää aina ennemmin tai myöhemmin.

Kun kone toimii niin kuin on suunniteltu eikä työntekijöiden tarvitse mennä liikkuvien osien väliin selvittämään häiriöitä, tuotanto ja turvallisuus näyttävät sujuvan yleensä hyvin – mutta tämä ei vielä riitä takaamaan koneturvallisuutta työpaikoilla. Ajan saatossa ongelmia ja riskejä tulee joka tapauksessa vastaan esimerkiksi väsymyksen, ajatuksen herpaantumisen tai muiden syiden takia.

”Suomessa usein ajatellaan, että koneturvallisuus on paremmalla tolalla kuin se todellisuudessa onkaan”, arvioi Koneturva Oy:n johtava asiantuntija Markku Ulvinen.

”Yhtenä ongelmana tuntuu olevan tietämättömyys koneturvallisuutta koskevista määräyksistä.”

Kun vielä tuotantolinjoille tuodaan uutta ja tehokkaampaa teknologiaa, kaikkia uusia riskejä ei osata ottaa huomioon.

”Esimerkiksi yhteistyörobotti – cobot – on helposti otettavissa käyttöön ilman erityisosaamistakin. Yllättävän harvoin sitten ymmärretään tehdä riittävää koneturvallisuustarkastelua ennen kuin uudenlaisia laitteita aletaan käyttää linjalla. Vaikka cobot itsessään olisi turvallinen, sillä tehtävä työ tai robotin laiteympäristö ei useinkaan ole.”

”Riskejä ei havaita tai poisteta, kunnes lopulta sattuu tapaturma ja asiaa puidaan aikanaan viranomaispöydissä. Näen tällaisen kehityssuunnan työturvallisuuden näkökulmasta vaarallisena”, Ulvinen luonnehtii.

Vanhoistakin koneista löytyy riskejä, ellei koneita pidetä kunnossa ja päivitetä määräajoin.

”Työnantajaa velvoittavan käyttöasetuksen mukaan tuotantolinjoilla olevien ikääntyvien koneiden turvallisuutta pitäisi tarkastella aika ajoin ja vanhoja koneita uusia ajanmukaisiksi.”

Säädökset muuttumassa

Koneita ja niiden turvallisuutta koskeva lainsäädäntö uudistuu lähivuosina. Euroopan Unionin jäsenmaissa tulee voimaan EUkoneasetus 2023/1230, joka korvaa nykyään voimassa olevan konedirektiivin 2006/42/EY.

”EU-komissio päätti tekstistä heinäkuussa 2023 ja se tulee voimaan vuoden 2027 alussa”, kertoo Ulvinen.

”Perusasiat ovat paljolti entisellään, mutta asetukseen on tullut huomattava määrä lisäyksiä ja tarkennuksia verrattuna voimassa olevaan konedirektiiviin.”

Uusi EU:n koneasetus ei Ulvisen mukaan ole keskeisimpien määräysten osalta ristiriidassa konedirektiivin kanssa, mutta asetukseen on lisätty useita ongelmallisiksi koettuja tai tarkennusta vaativia seikkoja.

”Asetus esimerkiksi antaa viranomaisille aiempaa paremmat työkalut puuttua määräystenvastaisten koneiden markkinoihin sekä vaatii koneiden valmistajilta huomattavasti parempaa kyberturvallisuutta. Vaikka tekoälyä ei vielä tullut mukaan lopulliseen asetustekstiin, lainsäädännössä on otettu huomioon näitäkin seikkoja koneen valmistajan näkökulmasta.”

”Keskeistä uudessa asetustekstissä on myös se, että jos koneeseen tehdään merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun se on CE-merkitty, muutokset tulee CE-merkitä erikseen”, tähdentää Ulvinen.

EU:n koneasetus tulee voimaan samana päivänä ja samansisältöisenä kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa tammikuussa 2027.

”Koneita ja niiden turvallisuutta koskeva lainsäädäntö uudistuu lähivuosina.

Koneturva Oy:n johtava asiantuntija Markku Ulvinen sanoo, että yleensä riskien löytäminen on helpohkoa. On hankalampaa saada riskit poistettua määräykset täyttävällä tavalla siten, että työt voidaan silti tehdä. Ratkaisut on tähän asti kuitenkin löydetty, ja usein muutoksilla on myös tehostettu tuotantoa.
KUVA: KONETURVA OY

Koulutuksella parannusta koneturvallisuuden tasoon

Käyttöasetuksen mukaan koneiden ja tuotantolinjojen koneturvallisuusriskejä on arvioitava säännöllisesti.

”Monilla pajoilla kuitenkin ajatellaan, että koneille ei tarvitse tehdä käyttöönoton jälkeen mitään”, Ulvinen pohtii.

”Uuden tekniikan riskinä taas on, että linjoja automatisoidaan ilman että tunnettaisiin määräyksiä tai vaaratekijöitä. Kun vaikkapa manuaalisessa työstökoneessa ihminen korvataan robotilla, sovellettavat määräykset ovat kertaluokkaa tarkemmat – ja kun koneen toimintaperiaate muuttuu manuaalisesta automaattiseksi, se luokitellaan niin suureksi muutokseksi, että kone on uudelleen CE-merkittävä.”

Koneturvallisuutta olisi Ulvisen mukaan hyvä katsoa kokonaisuutena alusta pitäen.

”Yleensä riskien löytäminen on helpohkoa. On hankalampaa saada riskit poistettua määräykset täyttävällä tavalla siten, että työt voidaan silti tehdä. Ratkaisut on tähän asti kuitenkin löydetty, ja usein muutoksilla on myös tehostettu tuotantoa.”

”Aina ratkaisuja ei osata tai jakseta harkita riittävän pitkälle työn tekemisen näkökulmasta. Yleisesti ottaen kone on joka tapauksessa mahdollista saada toimimaan samanaikaisesti sekä turvallisesti että tehokkaasti.”

Kun tuotanto muuttuu, kaikkia riskitekijöitä ei useinkaan osata havaita.

”CE-merkityn koneen valmistuksessa huolehditaan siitä, että koneessa olevat turva-aidat tai valoverhot on mitoitettu koneturvallisuuden kannalta oikealla tavalla käsiteltäessä tietyn kokoisia kappaleita, joita esimerkiksi robotti työstää särmärin kanssa yhteistyössä. Jos sitten pajalle tuleva uusi särmäri käsitteleekin pitempiä tai muutoin suurempia kappaleita, olemassa olevat turva-aidat tai valoverhot eivät enää täytäkään määräyksiä.”

”Tuotannon muuttuessa uudet riskit tulee tunnistaa ja poistaa, mikä jää usein tekemättä. Asia tulee ottaa huomioon aina tuotannon muutosta suunnitellessa”, Ulvinen korostaa.

”Tuotannon muuttuessa uudet riskit tulee tunnistaa ja poistaa.

Standardeja päivitetään

Vaikka uusi koneasetus astuu voimaan vasta tammisuussa 2027, tulevista muutoksista järjestetään koulutustilaisuuksia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi Koneturva Oy:llä on kalenterissa peräti seitsemän koulutusta kuluvan syksyn aikana.

”Tuleviin muutoksiin onkin syytä varautua jo nyt. Koneasetus on herättänyt paljon mielenkiintoa, ja jo pidetyissä koulutuksissa on ollut runsaasti osallistujia. Myös tuleviin koulutuksiin näyttäisi tulevan runsaasti osanottajia”, Ulvinen mainitsee.

Uusi EU:n koneasetus aiheuttaa myös standardeille päivitysruuhkaa. Ulvisen mukaan siirtymäkauden aikana joudutaan käymään läpi, tarkistamaan ja tarvittaessa päivittämään kaikki noin 800 olemassa olevaa koneturvallisuusstandardia. Joitakin kokonaan uusiakin joudutaan laatimaan.

”Tekoälyn määrittely on ollut asetuksen julkaisuhetkellä kesken. Niinpä se ei ehtinyt mukaan uuteen EU-koneasetukseen, vaikka valmisteluvaiheessa asiaa oltiinkin mukaan ottamassa. Mahdollisesti EU:lta on tulossa koneasetuksen lisäksi teknisiä täydennyksiä esimerkiksi tekoälykysymyksistä.”

”Muun muassa robotiikan ja tekoälyn osalta kehitystä tapahtuu vauhdikkaasti, ja lainsäädännöllä sekä standardoinnilla on tekemistä pysyä vauhdissa mukana”, ennakoi Ulvinen.

Koneturvallisuuden perusasioiden tulisi olla hallussa niin suunnittelijoilla ja koneenrakentajilla kuin myös koneiden kunnossapitoa ja muutostöitä tekevilläkin”, huomattuaa koneturvallisuuden asiantuntija Raimo Hevosmaa Schmersal Finland Oy:stä.
KUVA: SCHMERSAL FINLAND OY

Tekniikka vaatii uutta ajattelua

Koneturvallisuus onkin jatkuvasti muuttuva toimiala.

”Tekniikka muuttuu ja kehittyy, ja alalle tulee jatkuvasti uusittuja ja uusia standardeja ja säädöksiä”, tilanteen tiivistää koneturvallisuuden asiantuntija Raimo Hevosmaa Schmersal Finland Oy:stä.

Schmersal-konsernin saksalainen emoyhtiö on itsekin mukana koneiden turvallisuusstandardien uudistustyössä.

”Uudet ja tulevatkin säädökset on otettava huomioon, kun valmistetaan koneita ja niiden turvalaitteita.”

”Vuoden 2027 tammikuussa käyttöön tulevassa EU:n koneasetuksessa otetaan ensimmäistä kertaa selkeästi kantaa koneiden modernisointiin”, Hevosmaa huomauttaa.

Hänen mukaansa yhteistoimintarobottien ja tulevaisuudessa jopa tekoälyn tuleminen koneisiin asettaa haasteita turvallisuuden hallinnalle.

Schmersal-konserni on saksalainen turvakomponenttien ja järjestelmien valmistaja.

”Olemme vuodesta 2015 tarjonneet myös koneturvallisuuden asiantuntijapalveluita. Schmersal tunnetaan muun muassa turvatunnistimien ja -lukkojen, optisten turvalaitteiden sekä turvareleiden toimittajana.”

”Asiantuntijapalvelut on eriytetty tuotemyynnistä, joten ratkaisumme eivät ole valmistajasta riippuvaisia. Etsimme sovelluksen kannalta toimivimpia ja kustannustehokkaimpia ratkaisuja.”

”Työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu työnantajien lakisääteisiin velvoitteisiin.

KUVA: SCHMERSAL FINLAND OY

Perustiedot haltuun joka konepajalla

Monilla tuotantolinjoilla on vielä paljon kehitystarpeita koneturvallisuuden saralla.

”Automatisoinnin myötä tarvitaan jokseenkin aina lisää turvasuojauksia. Usein robottisovellukset konepajoilla ovat vielä toistaiseksi suhteellisen pienimuotoisia, mutta laajennuksia robottien työtehtäviin tehdään koko ajan – ja silloin tarvitaan lisää turvasuunnitteluakin.”

”Oikeiden ratkaisujen löytäminen vaatii huolellisuutta, osaamista ja ammattitaitoa. Markkinoilla saattaa olla sellaisiakin ratkaisuja, jotka eivät täytä kaikkia vaatimuksia”, muistuttaa Hevosmaa.

”Työturvallisuudesta – kuten käytössä olevien koneiden turvallisuudesta – huolehtiminen kuuluu työnantajien lakisääteisiin velvoitteisiin.”

”Koneturvallisuuden perusasioiden tulisi olla hallussa niin suunnittelijoilla ja koneenrakentajilla kuin myös koneiden kunnossapitoa ja muutostöitä tekevilläkin. Jotta perustietous koneturvallisuudesta olisi riittävän laajaa konetekniikan parissa työskentelevillä, olisi toivottavaa, että jo konetekniikan eri koulutusohjelmissa olisi enemmän turvallisuuteen liittyviä aiheita mukana”, Hevosmaa suosittaa.

”Joka tapauksessa koneturvallisuusalalla tarvitaan lisäkoulutusta, ja tekniikan kehittyessä tietoja on syytä päivittää aika ajoin. Näihin tarpeisiin tarjoamme monipuolista ja käytännönläheistä koulutusta.”

Teksti: Ari Mononen

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje