Energiatehokkuus
Isännöinti & hallitus
Lämmitys
Taloyhtiö, tee kotiläksyt energia-asioissa!
Taloudelliset syyt jarruttavat edelleen taloyhtiöiden energiatehokkuustoimenpiteitä, kertoo Isännöintiliiton tuore Energiabarometri. Monessa taloyhtiössä valtion avustusrahoilla on kriittinen rooli siinä,
että hankkeet saadaan käynnistettyä. Barometri paljastaa myös, että monet isännöitsijät ja taloyhtiöt ovat skeptisiä energiatehokkuushankkeiden tuomia taloudellisia säästöjä kohtaan.
Energiabarometriin vastasi vuodenvaihteessa 276 isännöintialan ammattilaista eri puolilta Suomea;
otos kattaa noin 5 300 taloyhtiötä. Nyt neljättä kertaa julkaistu barometri antaa kuvaa Suomen
taloyhtiöiden tulevaisuudesta mm. energiatehokkuuden ja lämmitysmuotojen osalta.
Yksi energiatehokkuuden airuita taloyhtiöissä on ollut maalämpö. Mikäli kysymys nousee esiin
taloyhtiön yhtiökokouksessa, Isännöintiliitto kehottaa etenemään asiassa kaikessa rauhassa ja tilaamaan
kunnon kannattavuuslaskelmat.
Maalämmön kannattavuuteen vaikuttavat mm. kaukolämmön hinta paikkakunnalla, sähkön
hinta sekä tarvittavan lainarahan määrä ja korkokulut. Haastavaksi kuvion tekee se, että hallituksen
tulisi ”ottaa näkemystä” eli pystyä arvioimaan eri muuttujia myös tulevaisuuden osalta jollain
tasolla.
Ja koska hankkeiden kannattavuuden laskennassa on niin monta muuttujaa, laskelmien teossa
on fiksua käyttää teemaan vihkiytynyttä ulkopuolista asiantuntijaa. Laskelmien pohjaksi tulisi
arvioida
esimerkiksi kiinteistön todellista energiantarvetta, tarvittavien maalämpökaivojen määrää
sekä kiinteistön sähkönkulutuksen kasvua.
Paikallisen kaukolämmön hinta vaikuttaa maalämpöremontin kannattavuuteen aika tavalla. Kun
yhdessä kaupungissa maalämpö on kannattavaa lyhyelläkin aikavälillä (kiitos kalliin kaukolämmön),
niin toisessa kaupungissa investointia ei saada plussalle pitkälläkään aikavälillä (kiitos halvan
kaukolämmön). Naapurit Helsinki ja Vantaa tarjoavat kutkuttavasti skaalan ääripäät: Helsingissä
kaukolämpö on tilastojen mukaan Suomen kalleinta, Vantaalla taas halvinta.
Sekin pitää muistaa, että lämpöpumput kasvattavat kiinteistösähkön kulutusta merkittävästi,
joten sähkön hinnanvaihtelu voi vaikuttaa hankkeen kannattavuuteen suuresti. Viime talven sähkön
hinnannousu pelästyttikin osan taloyhtiöistä laittamaan suunnittelussa olevia maalämpöhankkeita
jäihin.
Mitä muuta pitäisi aihepiiristä tietää? – Laskelmissa ja päätöksenteossa kannattaa huomioida
myös laitteiden uusimistarpeet ja huoltopalvelujen kulut vuosittain. Lämpöpumpun tekninen käyttöikä
on noin 20 vuotta ja maahan poratun maalämpökaivokentän tekninen käyttöikä vähintään
40 vuotta. Lämpöpumppujärjestelmien käyttökustannukset muodostuvat sähkökustannuksen ja mahdollisen
etävalvonnan lisäksi lämpöpumpun vuosihuollosta ja LTO-laitteiden suodattimien vaihdosta/
pesusta.
Maalämpöratkaisuissa taloyhtiö myös pääsääntöisesti itse omistaa lämmityslaitteiston ja vastaa
sen huollosta myös eri tasolla kuin esimerkiksi kaukolämmössä, jossa lämmitys ostetaan palveluna
ja laitteistosta vastaa energiayhtiö.
Moni taloyhtiö pohtii tietysti sitäkin, että mistä rahat energiaremppaan saadaan. Taloyhtiöiden
energiatehokkuutta ja päästöttömyyttä parantaville hankkeille on nykyisin saatavilla pankeista niin
sanottua vihreää taloyhtiölainaa sekä EIR-takausta, mutta nämä vaihtoehdot ovat vielä huonosti tunnettuja.
EIR-takaukset ovat saatavilla pankkien kautta ja ne ovat osa EU-Invest lainantakausohjelmaa,
tarkoituksena nimenomaan vauhdittaa mm. taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavia investointeja.
Pakkaa sekoittaa kuitenkin se, että osa pankeista tarjoaisi EIR-takauksia vain yrityksille.
Vihreän lainan tai EIR-takauksen houkutteleva puoli taloyhtiön näkökulmasta on se, että lainaehdot
voivat olla tavanomaista taloyhtiölainaa edullisemmat ja/tai rahoituksen saatavuus voi olla
tavallista helpompaa.
Onko teidän taloyhtiönne jo ollut pankkiin yhteydessä?
PETRI CHARPENTIER
