Automaatio
Energiatehokkuus
Ilmanvaihto (viilennys)

Herätys kiinteistökehittäjät:

Aurinkosuojaus säästää selvää rahaa

KUVA: ARTIC-KAIHDIN OY

Kun kansainvälistä Global Shading Day -päivää viettiin maaliskuussa kevätpäivätasauksen aikaan, Suomessakin aurinkosuojausalan toimijat nostivat esiin kaihdin-, markiisi-, verho- ja muiden ratkaisujen merkitystä rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa.

VIESTIN SÄVY oli kiinteistö- ja rakennusalaa herättelevä: Aurinkosuojaus tulisi vihdoin nostaa osaksi LVIS-suunnittelua. Eikä se edes ole kallista, koska aurinkosuojausratkaisujen kustannukset ovat säästettävissä heti esimerkiksi jäähdytyslaitteistojen hankintahinnoista.

Rakennusten jäähdytys on maailmalla usein rakennusten suurin energiasyöppö, ja sen merkitys kasvaa ilmaston lämmetessä myös meillä pohjolassa. Aurinkosuojausalan toimijat ovatkin optimistisia alan kehityksestä, mutta samalla patistavat kiinteistökehittäjiä ja suunnittelijoita huomioimaan suojausratkaisut aiempaa ponnekkaammin.

Suomi takamatkalla

”Rakennusten energiatehokkuus on jo pitkään ollut kiinteistöalan ykköskehityskohde Suomessa, mutta se kaikkein suoraviivaisin energiansäästöratkaisu eli aurinkosuojaus on jäänyt meillä taka-alalle. Tietoisuus kiinteistö- ja talotekniikka-alalla kyllä lisääntyy, mutta isossa mittakaavassa toteutukset ovat vielä olleet turhan harvassa. Tässä mielessä olemme vuosia jäljessä naapurimaitamme. Norjassa aurinkosuojaus on ollut osana rakentamismääräyksiä nyt jo kymmenen vuoden ajan”, kertoo Artic-kaihdin Oy:n projektimyyntipäällikkö Juhana Repo.

”Mutta asiaan ollaan vihdoin havahtumassa meilläkin. Kysyntää on ihan eri tavalla kuin vielä muutama vuosi sitten, ja aurinkosuojausratkaisuihin budjetoidaan suunnitteluvaiheessa jo selvästi aiempaa useammin”, Repo jatkaa.

Repo on myös Aurinkosuojaus ry:n hallituksen jäsen. Aurinkosuojausratkaisujen valmistajien ja myyjien kattoyhdistys on puhunut kaihtimien, markiisien, verhojen, screenien, ohjausautomatiikan ja muiden suojausratkaisujen puolesta jo 40 vuoden ajan.

Pääviestit aurinkosuojauksen hyödyistä ovat selvät: Pienempi sisätilojen jäähdytystarve, alempi lämmitystarve, säästöä valaistuksessa. Asuin- ja työskentelyolosuhteet paranevat.

Tutkimusten mukaan aurinkosuojauksella voidaan pienentää jäähdytystarvetta parhaimmillaan jopa 90 prosentilla, jolloin jäähdytysjärjestelmä voidaan mitoittaa huomattavasti pienemmäksi. Lämmityskaudella aurinkosuoja pitää lämmön sisällä, jolloin lämmitystarve voi laskea liki 10 prosentilla vuositasolla. Valaistuksessa aurinkosuojat voivat säästää sähköä lähes 40 prosenttia, kun hyödynnetään tehokkaasti luonnonvaloa automaattisilla aurinkosuojilla.

”Rakennusten jäähdytys on maailmalla usein rakennusten suurin energiasyöppö.

Sisätilojen ylilämpeneminen puhuttaa

Rakennusten ylilämpeneminen etenkin helleaaltojen aikana alkaa olla jo merkittävä ongelma myös meillä Suomessa. Ongelmana on asumis- ja työskentelymukavuuden heikentyminen, mutta korkeat lämpötilat ovat pahimmillaan jopa vaarallisia: tutkimusten mukaan kuumuus lisää kuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta erityisesti ikäihmisillä.

Kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestön Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi kertoo, että sisäilman ylilämpöhaaste on jo vakiintunut keskustelunaihe alalla joka syksy, kun kesän kuumista on toivuttu. Aurinkosuojauksenkin merkitys on alalla noteerattu. Mitään erityistä säännöstökeskustelua ei kuitenkaan olla puskemassa eteenpäin, eikä kiinteistöalalla haluta liputtaa minkään yksittäisen teknologian puolesta. Kokonaisuus ratkaisee. Mutta aihe siis on pinnalla.

Edistystä onkin tapahtunut. SPR:n Veripalvelun vuonna 2022 valmistuneissa toimitiloissa Vantaalla toteutettiin kattava aurinkosuojaus screen-kaihtimien, katosmarkiisien ja moottoroitujen metallisoitujen kankaiden avulla. Helsingin kaupungin Kalasatamassa sijaitsevaan Kaupunkiympäristötaloon asennettiin automaattiohjauksella toimivia ulkopuolisia ikkunamarkiiseja, screen-kaihtimia, ja yli 9 000 neliömetriä sisustus- ja pimennysverhoja.

Entiseen Nesteen ja Fortumin päärakennukseen, nykyiseen Accountor Toweriin, asennettiin 800 moottori- ja käsikäyttöistä screen-kaihdinta. Syksyllä 2023 Tuusulaan valmistuneen koulu- ja kulttuuritalo Monion aurinkosuojaus toteutettiin verhoratkaisuilla.

Hotelli Scandic Rosendahlin kokous- ja ravintolatiloissa Tampereella aurinkosuojaus toimii moottoroiduilla verhoratkaisuilla, joiden ohjaus voidaan hoitaa etänä puhelinsovelluksella. Pienempiä toteutuksia tehdään uudis- ja korjauskohteissa jatkuvasti.

Aurinkosuojaus kuuluu kaikille, muttei kenellekään

Matkaa laajamittaiseen aurinkosuojauksen hyödyntämiseen on silti. Hidasteita on monia. Yksi on se, että aurinkosuojauksen tarpeita ja mahdollisuuksia ei aina osata ennakoida rakennusten suunnitteluvaiheessa. Usein ylilämpöön havahdutaan vasta, kun kiinteistö on jo käytössä. Tällöin jäähdytysjärjestelmien mitoitukset ovat jo auttamatta pielessä.

”Usein ylilämpöön havahdutaan vasta, kun kiinteistö on jo käytössä.

“Aurinkosuojauksen huomioimisen haaste on se, että se ikään kuin kuuluu kaikille, muttei kuitenkaan oikein kenellekään. Paras ratkaisu saataisiin kiinteistön omistajan, arkkitehtien, talotekniikkasuunnittelijoiden ja suojaratkaisujen toimittajien yhteistyöllä jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa”, sanoo rakennussimulointiin ja -ohjelmistoihin erikoistuneen Equa Simulation Finlandin toimitusjohtaja Mika Vuolle.

Merkittävä hidaste aurinkosuojauksen huomioimisessa piilee myös suunnittelukäytännöissä. Artic-kaihdin Oy:n Revon mukaan rakennusten aurinkosuojauksen energiasimuloinnit tehdään usein siten, että käsikäyttöiset kaihtimet ovat kiinni. Tällöin auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin eli g-arvo saadaan putoamaan haluttuun tasoon, vaikka käytännön todellisuus onkin aivan muuta.

”Eivät kai kaihtimet ole missään aina kiinni. Siksi pelkästään suunnitteluvaiheessa tehtävien energiamallinnusten muuttaminen vastaamaan todellisia olosuhteita päästäisiin selvästi parempiin tuloksiin. Tässä haluamme ravistella rakennusalaa: aurinkosuojaus hyödyttää niin kiinteistön omistajia kuin käyttäjiäkin, sen avulla voidaan säästää rahaa samalla, kun asumis- ja työskentelymukavuus paranee”, Repo sanoo.

Teksti: Pekka Lehtonen

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje