Palveluliiketoiminta
Teollisuuden internet
Datapohjaiset palvelut ovat haaste PK-yrityksille
Alihankintatöiksi ulkoistetut teolliset palvelut ovat selvästi yleistyneet. Kattava sopimus vaikkapa kunnossapidon tai joidenkin osaprosessien teettämisestä yrityksen ulkopuolella voikin parhaassa tapauksessa helpottaa keskeisten töiden tekemistä ja jopa parantaa tuottavuutta. Kaikkien alihankkijoiden resurssit eivät kuitenkaan aina riitä vaativimpien, vankkaa IT-osaamista edellyttävien tehtävien hoitamiseen. VTT selvitti, missä pk-yritysten kykyjen rajat tulevat vastaan.
Teollisuudessa palveluliiketoiminta on tätä päivää - ja varsin todennäköisesti myös tulevaisuutta. Yhä useammat yritykset siirtyvät paikallisesta liiketoiminnasta valtakunnalliseen tai kansainväliseen palveluliiketoimintaan. Se on strategista työtä, jossa on pystyttävä järjestelmällisesti hankkimaan tietoa asiakasyritysten toiveista ja myös osattava ennakoida niitä.
VTT:n mukaan teollinen internet ja datapohjaiset liiketoimintamallit avaavat aivan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uusien palvelutoimintojen kehittämiseen. Silloin palvelun tarjoaja tarvitsee hyvää ymmärrystä asiakkaan liiketoimintaympäristöstä ja liiketoiminnasta.
Niin ikään vaaditaan hyvää käsitystä siitä, millaisia palveluita teollisen internetin avulla voidaan tuottaa ja miten tällaiset palvelut tulisi rakentaa. Esimerkiksi uusilla antureilla pystytään keräämään valtavia tietomääriä, mutta tietoa olisi myös osattava hyödyntää oikealla tavalla ja tuottavasti.
Kärkihankkeissa ei tietotekniikkaa
VTT teetti joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 aikana laajan pk-yrityskyselyn, jossa selvitettiin yritysten odotuksia, asenteita ja liiketoimintavalmiuksia. Kyselyssä haastateltiin 200 sellaista keskisuurta yritystä, jotka VTT on luokitellut kasvaviksi ja kansainvälistyviksi.
”Halusimme selvittää, millaisia kehitystrendejä pk-teollisuudessa on meneillään. Lisäksi haimme tietoa yritysten kehityspanoksista ja pyrkimyksistä kansainväliseen liiketoimintaan”, toteaa VTT:n asiakaspäällikkö Jyrki Poikkimäki.
”Tutkituista pk-yrityksistä peräti 64 prosenttia pyrki lisäämään kansainvälistä toimintaansa.”
Liikevaihdon kasvua yritykset hakevat erityisesti Pohjoismaista, Euroopan Unionin sisämarkkinoilta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Tärkeimpiä vientimaita ovat Ruotsi, Saksa, Venäjä, Kiina ja USA.
”Toinen ja ehkä yllättäväkin havainto oli, että digitalisaatio ei ole pk-yritysten liiketoiminnassa mukana yhtä paljon kuin isommissa yrityksissä. Kun kysyimme yrityksiltä niiden kehitysteemojen ajankohtaisuudesta, digitalisaatio ei ollut lähelläkään kärkisijoja vaan vasta seitsemäntenä”, Poikkimäki kertoo.
”Alle puolet tutkimukseen vastanneista näki datapohjaisen liiketoiminnan kehittämisen tai tuotannon automatisoinnin ja robotisoinnin olevan yrityksen kannalta ajankohtaisia teemoja.”
Perinteisiä palvelumalleja
Tutkimustulosten perusteella pk-yrityksissä ei siis tunnisteta datan käyttöön pohjautuvia liiketoimintamalleja tai teollisen internetin mahdollistamia palveluita merkittävinä kasvun tai uuden liiketoiminnan lähteinä.
”Enemmänkin pk-yrityksissä halutaan tehostaa tuotantoa ja liiketoimintaa perinteisin menetelmin sekä kehittää tuotteita. Yli 80 prosenttia vastanneista piti näitä teemoja ajankohtaisina. Ne menivät selkeästi datapohjaisen liiketoiminnan edelle”, Poikkimäki sanoo.
Pk-yritysten näkemyksiä pidetään VTT:ssä hieman huolestuttavina yritysten tulevan menestyksen kannalta, koska juuri nyt tietotekniikan nopea kehitys muuttaa myös valmistavan teollisuuden toimintaympäristöä sekä liiketoiminnan malleja ja ansaintalogiikoita.
”Jos pelkästään tehostetaan tuotantoa, saadaan vain säästöjä mutta ei lisäkasvua yritykselle.”
”Kävin juuri äsken Saksassa Hannoverin messuilla, ja siellä ’Industrial 4.0’ oli näkyvästi esillä keskeisenä ajankohtaisena teemana. Digitalisaatio kehittyy nopeasti teollisuudessa, mutta se ei ole jostain syystä vielä lyönyt läpi pk-yritysten sektorilla”, ihmettelee Poikkimäki.
Toiminnan kehitykseen huolellista harkintaa
Monilla teollisuuden aloilla kerätään, analysoidaan ja jalostetaan big dataa, mutta harvat yritykset saavat siitä aikaan kannattavaa liiketoimintaa.
VTT:n mukaan tekniset palvelut, etäpalvelut ja tietointensiiviset asiantuntijapalvelut eroavat merkittävästi toisistaan sen suhteen, mitä ne edellyttävät palvelun tarjoajilta ja asiakkailta.
”On myös eroa siinä, miten ne toteutetaan ja miten ne tuottavat arvoa asiakkaille ja loppukäyttäjille - samoin kuin uutta liiketoimintaa palveluiden tarjoajalle.”
”Meillä on se näkemys, että jos datapohjaista liiketoimintaa kehitetään teknologiavetoisesti, niin toiminnalla on suuri vaara epäonnistua”, Poikkimäki varoittaa.
Hänen mukaansa digitalisaatiossa olisi lähdettävä kehitystyöhön liiketoiminta edellä, tai kenties elinkeinopohjaisesti, jos halutaan muuttaa yrityksen toiminnan suuntaa.
”Vaikuttaa siltä, että ansaintalogiikan ja liiketoimintamallien kehittäminen on monissa pk-yrityksissä Akilleen kantapäänä. Uudella tekniikalla on vaikea tehdä bisnestä. Olisi pohdittava, miten sillä voidaan tuottaa asiakkaille ja loppukäyttäjille sellaista lisäarvoa, josta ollaan valmiita maksamaan.”
Poikkimäen mukaan yllättävän harvat yritykset pk-sektorilla pystyvät nyt tähän.
”On selvästi vielä paljon tekemistä, ennen kuin pienyritykset ovat uuden teknologian eturintamassa ja saavat siitä kilpailuetua. Isot yritykset osaavat tämän paremmin, koska niillä on paremmat kehitysresurssit”, arvioi Poikkimäki.
VTT pyrkii valistamaan pienyrityksiä uuden tekniikan uusista mahdollisuuksista muun muassa erilaisilla yhteistyöfoorumeilla ja työpajoissa.
”Joka tapauksessa on hyvä merkki, että yritysten tuotekehitysinvestoinnit ovat nyt lähdössä vauhtiin. Vain kolme prosenttia tutkituista pk-yrityksistä uskoo liikevaihtonsa pienenevän lähiaikoina.”
Teksti: Merja Kihl ja Ari Mononen
Kuvat: VTT
