Kunnossapito
Palveluliiketoiminta
Palveluliiketoimintaan tarvitaan koulutusta
Teollisuuden kunnossapito ja muut tukitoiminnot ovat nykyisin entistä useammin ulkoistettua palvelutoimintaa - ja samalla työtä tietojärjestelmien parissa. Uusi tekniikka vaatii omanlaistaan osaamista. Suomessa tarvitaan lisää ajan tasalla olevaa koulutusta, jotta ammattilaisia riittää teollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin.
Parin viime vuosikymmenen aikana monet valmistavan teollisuuden suuryritykset ovat päättäneet keskittyä liiketoiminnassaan ennen kaikkea ydinosaamiseensa. Teollisuuden tukitoimintoja on pyritty mahdollisuuksien mukaan delegoimaan yrityksen ulkopuolisille toimijoille.
Kunnossapito- ja muiden toimintojen ulkoistamisella haetaan tyypillisesti säästöjä. Jos kaikkea toimintaan liittyvää ei tarvitse kokonaan valmistaa, tarkastaa tai huoltaa itse, päätuotteiden valmistus voi nopeutua. Samalla yritys voi ehkä luopua vaikkapa varasto- tai huoltotiloistaan, mikä säästää kiinteitä kustannuksia.
Kilpailuttamalla osien tai huoltotöiden valmistusta, yritys saa kenties työvoimaa käyttöönsä aiempaa pienemmin kustannuksin. Riskinä tosin voi olla tuotteiden tai palvelujen laadun kärsiminen - ainakin jos toimintoja ulkoistetaan sellaisiin maihin, joissa työolot eivät ole kunnossa.
Yrityksille tarjotaan monenlaista palvelua
Toisaalta alihankkijayrityksen näkökulmasta teollisuuden palveluliiketoiminta saattaa olla yksi strateginen keino menestyä teollisuuden muuttuneessa toimintaympäristössä.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) laati joitakin vuosia sitten selvityksen ’Teollisuuden palveluliiketoiminta pk-yrityksessä’. Selvityksen mukaan teollisuudelle tarjotaan muun muassa hankinta- ja testauspalveluita, osien ja varaosien valmistusta, kunnossapitoa, laitteiden ja koneiden modernisointitarpeiden arviointia, käyttövalvontaa, vianetsintää, koulutusta, laaduntarkkailua, takuupalveluita, työturvallisuuden valvontaa sekä käytöstä poistettujen laitteiden romutuspalvelua. Myös erilaisia tuotekehityspalveluja voidaan ulkoistaa.
Selvitys muun muassa toteaa, että palveluliiketoimintana tarjottava etädiagnostiikkaan perustuva laitteen kuntotarkkailu voi samalla kerätä laitteesta osien kulumiseen liittyvää tietoa.
”Tämä tieto voi olla arvokasta yritykselle osia toimittaville alihankkijoille. Lisäksi sellaiset palvelut, joihin liittyy laitteiden asentamista, tarkastustoimintaa tai materiaalilogistisia toimintoja, tarjoavat erilaisia näkyvyysja tiedonkeruumahdollisuuksia monille yrityksen ulkopuolisille kumppaneille.”
”Teollisuuden palveluliiketoiminnassa on tyypillistä, että toimintaympäristö muuttuu ja sen seurauksena tulee tarvetta kehittää toimintoja jatkuvasti”, HAMK:n tutkimuksessa viitataan IT-osaamisen merkitykseen. Lisäksi tarvitaan asiakaslähtöisyyttä.
Myös juuri ilmestyneissä VTT:n palveluliiketoimintatutkimuksissa korostetaan tietojärjestelmiin liittyvän osaamisen tärkeyttä tulevaisuuden palveluliiketoiminnassa.
Uusia opintolinjoja ja täydennyskoulutusta
Suomen koulutusjärjestelmä on reagoinut uusiin osaamistarpeisiin hieman viiveellä. Joissakin uusissa korkea-asteen koulutusohjelmissa on kuitenkin jo ymmärretty ottaa uusi palveluliiketoiminnan kysyntätilanne huomioon.
Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) on koulutettu opiskelijoita palveluliiketoiminnan koulutuksessa syksystä 2013 alkaen. Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa palveluliiketoiminnan asiantuntijoita. Päiväkurssina järjestettävän koulutuksen kesto on 3,5 vuotta, joten tammikuussa 2018 aloittaneet opiskelijat valmistuvat toukokuun 2021 lopussa.
LAMK:n koulutuksen painopistealueita ovat palveluosaaminen ja palveluiden kehittäminen, jotka ovat yhä tärkeämpiä osaamisalueita työelämässä. Opinnoissa on mahdollista yhdistää palvelu- ja liiketoimintaosaaminen, ennakointi ja uudet teknologiat.
”Toistaiseksi olemme aika lailla yksinäisiä puurtajia tällä koulutusalalla. Tosin myös Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa Helsingissä on samantyyppinen koulutus, joka sekin alkoi samoihin aikoihin”, kertoo Lahden AMK:n lehtori Sami Heikkinen.
Näiden oppilaitosten lisäksi palveluliiketoiminnan koulutusta järjestetään ainakin Laurea AMK:ssa Espoossa ja Vantaalla. Laureassa kyseessä on ’Tulevaisuuden johtaminen ja asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta’ -täydennyskoulutus, joka johtaa ylempään AMK-tutkintoon ja jossa pääsyvaatimuksena on jo suoritettu tradenomin tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto.
Koulutukseen sisältyy vapaavalintaisia opintojaksoja, joissa opiskelijat keskittyvät muun muassa tutkimus- ja kehittämisosaamiseen, asiantuntijayhteisöjen johtamiseen sekä käyttäjäkeskeisten ratkaisujen suunnitteluun.
Koulutusohjelmat ajanmukaisemmiksi
Lahden AMK:n Sami Heikkinen muistuttaa, että meneillään on merkittävä elinkeinoelämän muutosvaihe, jossa muun muassa palveluliiketoiminta korostuu. Muutos olisi otettava myös koulutuksessa huomioon.
”Uusi tradenomien koulutusohjelma ottaa huomioon tulevaisuuden palveluliiketoiminnan tarpeita, sekä teollisuudessa että hyvinvointisektorilla ja julkisissa palveluissa. Lisäksi koulutuksen suunnittelussa pidettiin mielessä, että tietotekniikkapuoli painottuu jatkossa yhä enemmän palveluliiketoiminnassa”, hän toteaa.
”Opiskelijoille pyritään antamaan käsitys siitä, millä tavoin tietojärjestelmiä voidaan hyödyntää palveluliiketoiminnan prosesseissa. Lähdemme liikkeelle siitä, mikä on palveluliiketoiminnan kehittämisen tarve - ja mitä yrityksissä olisi tehtävä. Usein tarvitaan IT-järjestelmiin liittyviä ratkaisuja. Kaikki alkaa toimintalogiikasta.”
Lahden AMK:ssa tätä ajattelutapaa on jo sovellettu joissakin käytännön harjoitustehtävissä.
”Oppilaat ovat esimerkiksi kehittäneet ajanvarausjärjestelmiä aiempaa käytännöllisemmiksi. He saavat opiskelun yhteydessä valmiudet katsoa, missä asioissa on mahdollista hyödyntää IT-alan taitoja palveluliiketoiminnassa. Siltä pohjalta he voivat kehittää omaa osaamistaan eteenpäin.”
Valmiuksien kehittämiselle on Heikkisen mukaan selvästi tarvetta Suomessa.
”Tämäntyyppistä koulutusta pitäisi järjestää ehdottomasti enemmän”, hän arvioi.
Teksti: Merja Kihl ja Ari Mononen
Kuvat: Pixabay
