Energiatehokkuus
Yhteiset tilat (talopesulat)
Oikein varustettu pesutupa säästää kuluja ja ympäristöä
Kuva: Pixabay
Yhä enemmän pinnalle nousevat ympäristöasiat puoltavat talopesuloiden rakentamista ja käyttöä. Kovaan käyttöön tehdyt tehokkaat pesu- ja kuivauslaitteet säästävät vettä ja sähköä kotipesuun verrattuna. Samalla ehkäistään asuntojen kosteusongelmia ja vesivahinkoja sekä parannetaan asukkaiden arjen toimivuutta.
Taloyhtiöiden yhteiset pesutuvat pitävät pintansa,
vaikka uusiin asuntoihin tehdään asuntokohtaisetkin pesukoneliitännät.
”Vuokratalotuotannossa kerrostaloihin tehdään pesutuvat
käytännössä sataprosenttisesti, ja tavallisissa asunto-osakeyhtiöissäkin
valtaosaan. Ympäristöasiat ovat varmasti yhtenä
tärkeänä perusteena tälle. Asia koetaan jonkinlaisena myyntivalttinakin”,
yli 40 vuotta alalla toimineen Talopesulat Oy:n
markkinointipäällikkö Jorma Hyrske kertoo.
Asunto-osakeyhtiömuotoisissa taloissa talopesulan varustetaso
ei välttämättä ole aivan yhtä korkea kuin vuokrataloyhtiöissä.
Olettamuksena on ehkä, että asukkailla on usein
oma kotipesukone, ja talopesulaa käytetään vain satunnaisesti
isompien pyykkierien pesemiseen.
Kunnon laitteet maksavat hintansa takaisin
”Osassa talopesuloita tilanne on erittäin hyvä, mutta joissakin
yhtiöissä on lähdetty hankkimaan niin sanottuja semi-professional-
koneita, jotka ovat lähtökohtaisesti vähän tehostettuja
kotikoneita. Ne eivät yleensä ole riittävän kestäviä koneita
kovaan talopesulakäyttöön”, toimitusjohtaja Toni Havia Pesulatekniikka
Havia Oy:stä sanoo. Pesulatekniikka Havia Oy on
valtakunnallinen teollisuuspesula- sekä pääkaupunkiseudun ja
lähikuntien alueella toimiva kiinteistöpesulalaitetoimittaja.
”Halpapesukoneiden käyttöiästä voi käytännössä pudottaa
puolet pois verrattuna laadukkaaseen teollisuuskoneeseen.
Teolliseen käyttöön tehty kone kestää 30 000–40 000 käyttötuntia
pesulakäytössä. Halpakoneiden osalta päästään
10 000–15 000 käyttötuntiin”, Havia sanoo.
Toki kaikki koneet voidaan korjata, mutta halpakoneen
korjaamisista tulee helposti niin paljon kuluja ja häiriötä,
että korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää toimintaa,
kun katsotaan koneen koko käyttöikää.
”Hankintahinnaltaan kalliimpi, mutta laadukas teollisuuskone
tulee loppupeleissä halvemmaksi. Hankintahinnoissa
on kuitenkin vain noin 25–30 prosentin hintaero”, Havia
sanoo.
Hyrske on samoilla linjoilla halpakoneiden hankkimisesta.
”Me otamme niitä sitten pois parin kolmen vuoden
päästä ja laitamme kunnollisen koneen tilalle. Sekin on huomioitava,
että kotikäyttöön tehtyjä koneilta ei ole ohjelmoitu
talopesulan tarpeisiin. Talopesulakoneella ei ole järkeä pestä
valkopyykkiä kolmea tuntia, silloin pesuhuoneella ei ole talopesulalta
vaadittavaa kapasiteettia. Ideana on se, että talopesulakone
tekee tunnissa puhdasta pyykistä kuin pyykistä.
Mikään takuu ei myöskään kata tilannetta, jossa kotitalouskone
laitetaan taloyhtiön yhteiseen käyttöön”, Hyrske toteaa.
Pesutuvan päivitys putkiremontin yhteydessä
Monissa taloyhtiössä saattaa pesuhuone olla jo melko rapistunut
ja koneet vanhoja. Hämärä ja huonosti toimiva pesutupa
ei houkuta kävijöitä.
Laajemman putkiremontin kylkiäisenä tehtävä pesutuvan
päivitys menee usein läpi yhtiökokouksessa, koska pesutuvan
kustannus on pieni verrattuna putkiremontin kokonaiskuluihin.
”Erillishankkeena tehtynä joku osakas saattaa helpommin
vastustaa pesulahanketta, vaikka siinä ei ole suurista summista
kyse”, Hyrske sanoo.
Pesutuvan rakentamisen tai päivittämisen yhteydessä kannattaa
asentaa kuivaushuoneeseen lämpöpumpputekniikkaan
perustuva kuivauslaite, jos sellaista ei ennestään ole. Tällainen
kuivauslaite on erittäin nopea ja energiatehokas ja tehostaa
pyykin käsittelyä ja toimivuutta merkittävästi.
Putkiremontissa todennäköisesti joudutaan avaamaan
pesuhuoneen viemäreitä ja putkia auki joka tapauksessa,
joten tilan päivitys tapahtuu luontevasti samalla kertaa.
Putkiremontoitavissa taloissa selvitetään yleensä,
haluavatko
osakkaat putkiremontin yhteydessä samalla taloon
pesutuvan, jos sellaista ei ennestään ole.
”Ehkä noin puolessa vastaan tulleista tapauksista pesutupa
on rakennettu ja puolessa ei. Tämä on ollut hyvin taloyhtiökohtainen
asia”, Astala Isännöinti Oy:n isännöitsijä Kaisa
Astala kertoo. Astala Isännöinti Oy on pääkaupunkiseudulla
toimiva lähes 50-vuotias perheomisteinen isännöitsijätoimisto,
joka on suurimpia lajissaan.
”Vähintään toivoisin, että taloyhtiöt tekisivät putkiremontin
yhteydessä ainakin varaukset nykyaikaisen pesutuvan toteuttamiseksi
mahdollisesti jossakin myöhemmässä vaiheessa, kun
osakaskunta vaihtuu” Astala toteaa.
Säännöllinen laitteiden vuosihuolto kannattaa
Pesukoneiden huoltokäytännöt vaihtelevat paljon taloyhtiöittäin.
Osa yhtiöistä haluaa säännölliset vuosihuollot ja osa korjaa
vasta sitten, kun koneet rikkoutuvat. Uusia koneita hankittaessa
ei aina mietitä huoltoa lainkaan. Kuitenkin kaikki
koneet tarvitsevat joskus huoltoa.
”Meillä on ollut esimerkiksi kohteita, jossa isännöitsijätoimistolla
on aiemmin ollut pari kolme vikatapausta viikossa eri
kiinteistöissä. Kun vuosihuoltokäytäntö otettiin käyttöön, on
vikailmoituksia tullut enää 1–2 kuukaudessa. Tästä on aika
helppo laskea, kuinka paljon ennakoiva pesukonehuolto säästää
koneiden huoltokustannuksissa. Koneen rikkoutuminen
tuottaa kustannusten lisäksi aina häiriötä asukkaille”, Havia
sanoo.
Havian mukaan voidaan summata, että systemaattisen
vuosihuollon kustannukset tulevat moninkertaisina säästöinä
takaisin taloyhtiölle.
”Ei tarvita isoakaan vikaa kiinteistöpesukoneeseen, kun
lasku on helposti muutaman satasen luokkaa. Näitä vikoja
saattaa tulla viisi kertaa vuodessa. Vuosihuollon kertakustannus
ei kuitenkaan ole kovinkaan paljon kertahuoltokustannusta
isompi.”
Sitäkin kannattaa selvittää, kuinka nopeasti huolto on saatavilla.
On merkityksellistä, meneekö huollossa kaksi viikkoa
vai tapahtuuko huolto parhaimmillaan jopa saman päivän
aikana.
Rahastuksessa paljon vaihtoehtoja
Pesutuvan käytöstä peritään yleensä jonkinlainen veloitus,
vaikka sillä ei käytännön merkitystä taloyhtiön talouteen olisikaan.
”Taloudellisestihan talopesulan käyttömaksut eivät juurikaan
tuota tuottoa taloyhtiölle. Veikkaan, että käyttömaksut tuottavat
tappiota, jos kaikki kulut lasketaan oikein tarkasti. Yhdessä
taloyhtiössäni talopesulan käyttö on ilmaista. Siellä ei peritä
vesimaksujakaan”, Astala toteaa.
Hyrskeen mielestä pesutupa voisi olla maksuton palvelu
asukkaille. Sovelluksetkin maksavat.
”Tietysti rahastus kohdistaa käyttökulut oikeille käyttäjille.
Jos maksu halutaan periä, on pankkikortilla tapahtuva lähimaksujärjestelmä
erittäin vaivaton ja taloyhtiönkin kannalta helppohoitoinen.
Järjestelmä ei tarvitse mitään ulkopuolista hallinnoijaa.
Puhelinmaksu on myös toimiva ja kohtuuhintainen kustannuksiltaan.
Niitä on myös helppo hallinnoida”, Hyrske sanoo.
Havia on myös lähimaksun kannattaja
”Lähimaksussa on hyvä kustannustehokkuus käyttökustannusten
osalta, kun verrataan sitä vaikka kolikkomaksamiseen,
jossa suuri osa pesulatuloista menee pankkimaksuihin, kun
kolikot viedään pankkiin. Toki lähimaksukin vaatii jonkinlaisen
maksullisen kortinlukijan”, Havia sanoo.
Tarjolla on myös pidemmälle kehitettyjä digitaalisia yhteistilojen
vuoronvaraus-, kulunvalvonta- ja maksuhallintasovelluksia,
jotka voivat olla hyödyllisiä ainakin suurissa taloyhtiöissä.
Näitä palveluja hallitaan nettiyhteyden kautta tai mobiilisti älypuhelimella.
”Hienot nykyaikaiset varausjärjestelmät eivät kuitenkaan
sovi sellaisiin taloihin, joissa asuu senioriväestöä tai muita
asukkaita, joille tämä tuottaa liian suuren kynnyksen järjestelmän
käytölle. Voi olla niinkin, että pienissä taloyhtiöissä on
pelkkä vuosikalenteri, johon käyttäjät merkitsevät käyttönsä.
Veloitus tapahtuu tämän pohjalta kerran vuodessa. Tämäkin
järjestelmä on toiminut moitteetta,” Astala toteaa.
Kuva: Unsplash
Käyttäjät ratkaisevat toimivuuden
Aika ajoin mediassa ja somessa näkyy purkauksia, joissa kirotaan
yhteistilojen piittaamatonta käyttöä. Hyväkään pesu- ja
kuivaushuone ei toimi, jos käyttäjät eivät ota toisiaan ja pesutuvan
sääntöjä huomioon. Koneet rikkoutuvat, kun niissä pestään
mattoja, vaikka se on jyrkästi kiellettyä. Kuivia pyykkejä
ei haeta pois. Yksikin holtiton käyttäjä voi haitata merkittävästi
pesutuvan toimivuutta.
Kaisa Astala ei tunnista tällaista ongelmaa omissa kohteissaan.
Hänellä on pitkäaikaisia asiakasyhtiöitä lähinnä Helsingin
alueella.
”Ongelmat ovat varsin satunnaisia. Selkeät pesutuvan ja
koneiden käyttöohjeet sekä säännöllinen tiedottaminen edistävät
pesutuvan käytön sujuvuutta. Toki taloyhtiöiden asukkaiden
yhteistoiminta sekä toisten auttaminen ja neuvojen kysyminen
auttavat olennaisesti järjestyksen pysymistä”, Astala sanoo.
Teksti: Jari Peltoranta
