Johtaminen
Hyvä johtaja innostaa osallistumaan
Motivoitunut työyhteisö on menestyvän yrityksen tärkein voimavara. Työntekijät saa innostumaan ottamalla heidät mukaan työpaikan päätöksentekoon. Osallistavalla ja kannustavalla johtajuudella on tässä ratkaiseva rooli.
Hyvät vaikuttamismahdollisuudet työhön ovat tutkimusten mukaan yhteydessä myönteiseen motivaatiotilaan eli niin kutsuttuun työn imuun ja sitä kautta myös työhyvinvointiin.
Innostuneet työntekijät ovat myös tuotteliaampia ja tehokkaampia vaikuttaen siten koko organisaation menestykseen. Yritysten tulisikin rohkeasti hyödyntää kaikkien ammattitaitoa ja ideoita, ovathan työntekijät oman työnsä parhaita asiantuntijoita.
Työterveyslaitoksen johtamiseen erikoistunut tutkija ja kauppatieteiden tohtori Sara Lindström toivoo työpaikoille avointa keskustelua siitä, miten työntekijöitä olisi hyvä osallistaa.
”Onko kyseessä esimerkiksi päätösvalta koko organisaation tulevaisuuden suuntiin vai rajoittuvatko vaikutusmahdollisuudet omiin työn tekemisen tapoihin?”, hän kysyy.
Osallistava johtajuus innostamisen lähteenä
”Aito innostaminen vaatii taustatyötä ja aikaa eli muiden kuuntelua, heidän tilanteensa ymmärtämistä sekä kykyä havaita, mitkä asiat kiinnostavat ketäkin”, Lindström toteaa.
Osallistava johtaja onkin aidosti kiinnostunut työntekijöistään ja heidän mielipiteistään. Hän on myös itse innostunut työstään, sillä esimiehestä huokuva draivi tarttuu helposti myös muihin.
Autoritäärinen asenne tai käskyttäminen eivät sen sijaan kuulu hyvän esimiehen arsenaaliin. Kysymysten esittäminen, kuten ”Miten sinä ratkaisisit tämän ongelman tai hoitaisit tämän asian?”, on Lindströmin mukaan parempi vaihtoehto.
Kun johtaja rohkaisee ihmisiä tuomaan ajatuksiaan esille, pääsee innovatiivisuuskin valloilleen. Parhaat ideat kun syntyvät usein yhteistyön tuloksena.
Osallistaminen osana työpaikan arkea
Ideaalitilanteessa osallistaminen on osa työyhteisön jokapäiväistä toimintakulttuuria. Henkilöstökyselyt ja palautetilaisuudet ovat hyvä lähtökohta, mutta eivät yksinään riitä.
Osallistaminen on parhaimmillaan yhteiseen tekemiseen pohjautuva, juurtunut toimintatapa. ”Fyysinen läsnäolo ja työn organisointi niin, että yhteisiä kohtaamisia ja kuulluksi tulemisen tilanteita on tarpeeksi usein, ovat tärkeitä”, Lindström sanoo.
Hän nostaa esille myös fasilitoidut eli ohjatut palaverikäytännöt. Hyvin organisoidussa palaverissa puheenvuorot jaetaan tasaisesti ja yksilölliset erot otetaan huomioon.
Yritysten on syytä tarkkailla eri osallistumisen kanavien, kuten palaverikäytäntöjen, toimivuutta. ”Ovatko ne sellaisia, että ne suosivat äänekkäitä ja sanavalmiita tyyppejä vai kannustavatko ne myös hiljaisempia ihmisiä?”
Avoimuutta, kiitos!
Toimiva vuorovaikutus edellyttää luottamusta ja rehellisyyttä. Osallistavassa työyhteisössä erilaiset näkemykset nähdään rikkautena ja eriäville mielipiteille annetaan tilaa. Kiitosta ja positiivista palautetta ei myöskään saa unohtaa.
”On hyvin tärkeää ruokkia hyvää, eli kiinnittää huomiota arkeen liittyviin onnistumisiin. Myös pulmiin tartutaan avoimesti ja mahdollisimman ajoissa. Ongelmakohdissakin voi miettiä, mitä hyvää tilanteen ratkaisemisesta seuraa”, Lindström sanoo.
Ideat ja aloitteet on syytä käsitellä huolellisesti ja läpinäkyvästi. Työntekijöitä tulee myös tiedottaa päätöksistä ja niiden perusteista.
”Jos ihminen huomaa, ettei omalla osallistumisella olekaan merkitystä, tappaa se herkästi innostuksen ja halun osallistua”, Lindström muistuttaa.
Työntekijä innostuksen keskiössä
Motivointi ei kuitenkaan ole yksinomaan työnantajan vastuulla, sillä innostuksen palo voi lopulta syttyä vain ihmisessä itsessään. Työntekijä voi itse edesauttaa asiaa olemalla avoin ja oma-aloitteinen.
”Jokainen voi miettiä, miten omasta työstään saisi itselleen ja työkavereilleen mieluisampaa. Kannustan myös keskustelemaan muiden kanssa siitä, mikä motivoi itseä, mistä erityisesti pitää ja minkä kokee hankalana”, Lindström vinkkaa.
Myös muiden työhön liittyvien voimavarojen on luonnollisesti oltava kunnossa, jotta työntekijä jaksaa motivoitua.
”Työn vaatimusten pitää olla tasapainossa voimavarojen, kuten osaamisen, muilta ihmisiltä saadun tuen ja arvostuksen ja työvälineiden kanssa”, Lindström toteaa.
Hän muistuttaa myös, että kaikilla on joskus vähemmän hohdokkaita päiviä. Tämä vaatii esimieheltä inhimillistä ymmärrystä. ”Kukaan ei ole aina innostunut ja valmiina osallistumaan, se on ihan luonnollista. Me olemme vain ihmisiä”
Teksti: Vanessa Törnblom
Kuva: Pexels
