Vahinkosaneeraus (asbesti, vesi)

Vahinkokartoitus selvittää vahingon aiheuttajat, laajuuden ja tarvittavat korjaustoimenpiteet

KUVA: 123RF

Erilaiset vuotojen aiheuttamat vesivahingot ovat tyypillisiä vahinkokohteita, joiden selvittämiseksi tehdään vahinkokartoituksia. Vahinkokartoituksen avulla selvitetään vahingon aiheuttajat, laajuus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Näin kohteen saneeraus voidaan tehdä oikealla tavalla ja laajuudessa.

VESIVAHINKO VOI syntyä monesta eri syystä. Taustalla voi olla esimerkiksi laitevuoto, putkivuoto, rankkasade, tulva, viemäritukos tai putkien jäätyminen. Vuoto yllättää aina, ja toisinaan kosteus pääsee rakenteisiin asti ja aiheuttaa paljon tuhoa ennen kuin se havaitaan. Vuodon pysäyttäminen heti sen havaitsemisen jälkeen on ensisijaisen tärkeää, ja siksi jälkivahinkojen torjunta- sekä kuivaustyöt tulisi aloittaa mahdollisimman pian.

”Tyypillisesti kosteusvaurio- ja mikrobivauriotilanteissa tarvitaan rakenteiden purkua ja kunnostamista riittävällä laajuudella. Ongelman laajuus pitää selvittää asianmukaisilla ja riittävillä tutkimuksilla, jotta kohteessa tarvittava korjauslaajuus saadaan optimoitua”, Rakennusterveysasiantuntija Olli Inkinen RakLamit Oy:stä toteaa.

RakLamit Oy on erikoistunut rakennusten erilaisiin tutkimus- ja tarkastuspalveluihin. Yritys tutkii sertifioidusti rakennusten sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä sekä suorittaa asbestija haitta-ainekartoituksia. Lisäksi yritys tekee rakennuttamis- ja työmaavalvontatehtäviä sekä rakennusten energiatehokkuuteen liittyviä laskelmia.

Laitevuodot tyypillisiä vahingon aiheuttajia

”Erilaiset laitevuodot, kuten pesukone-, astianpesukone- tai vesivaraajavuodot ovat tyypillisiä perusvahinkoja, joita joudumme kartoittamaan ja korjaamaan”, työpäällikkö Kai Kekki Tehokuivaus Oy:stä kertoo.

Satakuntalainen Tehokuivaus Oy on osa Polygon Group -konsernia. Yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat kosteusmittaukset, vesivahinkojen kokonaisvaltaiset korjaukset, joihin kuuluvat purku- kuivaus- ja jälleenrakennustyöt, palovahinkojen saneeraustyöt, sisäilmatutkimukset sekä asbestikartoitukset ja asbestipurkutyöt.

”Jos ennalta on tiedossa, että esimerkiksi laite on vuotanut, teemme vuodosta syyselvityksen: mikä on aiheuttanut vahingon ja mitä on tapahtunut. Sen jälkeen tarkistetaan piirustuksista lattia- tai seinärakenteet mahdollisella kosteusalueella. Rakenne varmistetaan aina, jotta tiedetään, millä menetelmällä kosteutta mitataan”, Kekki toteaa.

Kun rakenteet tiedetään, valitaan niihin sopivat mittalaitteet ja menetelmät.

”Kaikkia kohteita ei voi mitata pintakosteusmenetelmillä, vaan tarvittaessa rakenteeseen pitää porata reiät ja mitata kosteutta esimerkiksi välipohjasta ja seinästä. Näin pystytään kartoittamaan pintakosteuden tuottama vahinkoalue syvemmällä rakenteessa”, Kekki kertoo.

Syy löydettävä ja ongelma korjattava

”Keskeinen asia on selvittää tapahtuneen vahingon syy ja korjata ongelma. Rakenteita voidaan korjata maailman tappiin saakka, jos ongelman aiheuttajaa ei saada poistettua ja korjattua”, Inkinen sanoo.

Kekki korostaa vahinkokartoitusraportin tarkkuuden ja oikeellisuuden merkitystä.

”Olen lukenut aika paljon eri yritysten raportteja ja monella näyttää unohtuneen raportin selkeys. Siitä olen vähän huolissani. Tehdään kartoitus ja pannaan paikalle purkumies, joka ryhtyy sitten arvioimaan, mitä ja kuinka laajasti hän ryhtyy purkua tekemään. Kukaan ei oikein tiedä tällaisen raportin pohjalta, mitä kohteessa pitäisi tehdä. Aikaa ja rahaa menee hukkaan ja asiakkaalle voi tulla turhia järjestelyjä asunnossa puutteellisten tietojen pohjalta”, Kekki sanoo.

Tehokuivaus Oy pyrkii siihen, että ensimmäinen raportti olisi mahdollisimman tarkka ja laadukas. Purkumies tietää heti selkeästä kuvallisesta raportista, mitä poistetaan ja kuinka paljon. Hän tietää, mikä on tilanne ja mitä tehdään.

”On tärkeätä, että raportti pysyy ytimekkäästi asiassa, jotta purkumies hahmottaa heti, mitä pitää tehdä. Raporttimme on samalla työohje purkumiehelle. Myös asukas tietää raporttimme perusteella heti, onko asunto joltakin osin käytettävissä korjausaikana. Harvoin käy niin, että vahingon laajuus poikkeaa kartoituksen ilmoittamasta laajuudesta, jos kokenut ammattilaisemme on tehnyt kartoituksen”, Kekki sanoo.

Kekki korostaa, että vahinkokartoittajan pitää ymmärtää rakenteiden käyttäytymistä, fysikaalista käyttäytymistä ja LVI-asioita.

”Kokemuksen myötä alkaa ymmärtämään asioita laajemmin. Kokenut tarkastaja osaa päätellä vuotojen syitä ja seurauksia. Monesti tarkastaja voi tulla tutkimaan jonkin laitteen vesivahinkoa, mutta nopeasti hän ymmärtää, että vahingolla täytyy olla muitakin syitä. Pelkkä jääkaapin vuoto ei tuota kohteessa olevaa laajaa vahinkoa, vaan kohteessa täytyy olla muitakin vuotoja. Yhden kohdan korjaaminen ei riitä vahinkojen torjumiseen.”

Lakisääteiset asbestikartoitukset

Ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa pitää suorittaa asbesti- ja haitta-ainekartoitus, mikäli rakennuksessa tai huoneistossa ryhdytään tekemään korjaus- tai muutostöitä.

Asbestipitoisia materiaaleja purettaessa tai työstettäessä ilmaan leviää asbestipölyä, joka on terveydelle erittäin vaarallista. Asbestikuitujen on todettu aiheuttavan keuhkosyöpää ja muita terveydelle vaarallisia keuhkosairauksia. Siksi asbestipurussa oikea suojaus on äärimmäisen tärkeätä. Purkutilan alipaineistus ja pölynhallinta on tällöin olennainen asia, kuten myös asianmukainen jätteiden käsittely.

Yleisimmin asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa erityisesti 1960–70-luvuilla. Tyypillisiä käyttökohteita ovat eristeet, laastit, liimat, rakennuslevyt, ilmastointikanavat, lattiapinnoitteet, kuten vinyylilaatat ja linoleumit sekä vesikatto- ja julkisivumateriaalit.

”Voidaan sanoa, että 1960–70-luvun taloista löytyy asbestia melkein sataprosenttisesti jostakin kohtaa. Se oli asbestin käytön kiivainta aikaa”, asbesti- ja haitta-aineasiantuntija Esa Arola RakLamit Oy:stä kertoo.

Kokenut asbestitarkastaja pääsee aika pitkälle ongelmanmäärityksessä jo silmämääräiselläkin tarkastelulla.

”Riippuu aina rakennuksen iästä, minkä tyyppistä ongelmaa sieltä löytyy. Eri aikakausien rakennuksissa korostuvat eri asiat. Esimerkiksi 70-luvun taloissa korostuvat laastit ja vinyylilaatat, joita on kerrostalojen porrashuoneissa. Asbestia voi olla kiinnityslaasteissa ja liimoissa, mutta myös laatoissa itsessään. Siksi pitää selvittää, pitääkö purkaa pelkät laatat vai myös kiinnitysaineet. Voi olla niinkin, että samassa rakennuksessa laasti vaihtuu kesken rakennuksen, joten yksi näyte ei kerro koko totuutta”, Arola sanoo.

Muita tunnettuja haitta-aineita vanhoissa rakennuksissa ovat esim. PAH- ja PCB-yhdisteet, joita esiintyy muun muassa vanhoissa vedeneristeissä ja saumamassoissa. Yksi selkeimmistä PAH-yhdisteistä ja selvästi hajuaistilla havaittavista haitta-aineista on syöpävaarallinen kreosootti, jonka voi tunnistaa jo hajusta. Kreosootti on kivihiilitervaa, jota on aiemmin yleisesti käytetty mm. puu- ja kiviainesrakenteiden kosteuseristeenä.

Sitäkin löytyy lähes aina 60–70-luvun rakennusten vedeneristyksistä joko kellarikerroksista tai muualta, mutta haitta-ainepitoisuudet voivat vaihdella merkittävästi”, Arola toteaa.

Myös PAH ja PCB-yhdisteitä sisältävien rakenteiden purkutöissä käytetään tilojen alipaineistusta ja tarkasti määrättyjä suojaustoimenpiteitä.

Teksti: Jari Peltoranta

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje