Energiainfra ja uudet energiateknologiat
Energialähteet ja polttoaineet
Energiamarkkinat
Ympäristöteknologia
Digitalisaatio ja uudet teknologiat apuna energiakriiseissä
Päästövähennyksiä ja toimintavarmuutta rinnakkaisilla ja toisiaan täydentävillä ratkaisuilla nyt ja tulevaisuudessa
Ilmastorahasto Oy:n toimitusjohtaja Paula Laine sanoo, että digitalisaation rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa on merkittävä ja tällä hetkellä digitalisaatiossa on hyödyntämätöntä potentiaalia ilmastohaasteen ratkaisemisessa.
Energiakriisistä selviytymiseksi tärkeää on turvata energiaalan yhtiöiden toimintakyky ja varmistaa toiminnan taloudelliset edellytykset. Samaan aikaan asemoidutaan kohti energiantuotannon seuraavaa vaihetta, jossa tuotanto pohjautuu hiilineutraaleihin ratkaisuihin.
”ENERGIAN TUOTANNOSTA keskustellessa keskeistä on
akuutin energiakriisin ratkaisujen pohtiminen niin sähkön kuin
lämmönkin tuotannossa. Investointeja ja rahoitusratkaisuja
suunniteltaessa päällimmäisenä juuri nyt on perustoimintakyvyn
säilyttäminen”, sanoo Ilmastorahasto Oy:n toimitusjohtaja
Paula Laine.
Ilmastorahasto on vuonna 2020 perustettu valtion erityistehtäväyhtiö,
joka tarjoaa rahoitusta ilmastoratkaisuille. Ilmastorahaston
tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, nopeuttaa
teollisuuden siirtymää kohti hiilineutraaleja tai -negatiivisia ratkaisuja
sekä edistää digitalisaatiota.
”Kriisit ovat käännekohtia, joiden aikana pyritään asemoitumaan
kohti seuraavaa vaihetta. Kriisi nivoutuu tarpeeseen
irrottautua fossiilisista polttoaineista ja edistää hiilineutraaleja
ratkaisuja. Näen tärkeänä tarkastella, miten olemme
tähän saakka valmistautuneet hiilineutraalin energiajärjestelmän
toteuttamiseen ja miten voisimme toimia jatkossa”, Laine
pohtii.
”Päästövähennyspotentiaali on keskeinen Ilmastorahaston mielenkiinnon.
Päästövähennykset syntyvät pitkällä aikavälillä
Ilmastorahasto tukee yrityksiä ja organisaatioita päästöjä
vähentävien energiajärjestelmien kehittämisessä jatkuvasti
haettavissa olevalla pääsääntöisesti pääomalainamuotoisella
rahoituksella. Rahoitusta myönnetään yksityisille ja julkisille
ilmastokohteille.
Ilmastorahaston rahoituskategoriat ovat ilmastoratkaisujen
kaupallinen skaalaus, mikä pitää sisällään laitosinvestoinnit,
käyttöönoton skaalauksen ja digitaalisten ratkaisujen
skaalauksen,
sekä päästövähennyksiä mahdollistavat alustat,
joihin lukeutuvat fyysinen infrastruktuuri ja digitaaliset alustat.
Rahoituspäätöksissä huomioidaan kynnysehdot ja vaikutuskriteeristö,
jonka mukaisten vaikutusten tulee olla todennettavissa.
Kriteeristössä huomioidaan lyhyen ja pitkän aikavälin
tulokset. Lisäksi rahoitusosuuden tuottaman lisäarvon hankkeelle
tulee olla todennettavissa.
”Pyrimme tuottamaan myöntämillämme rahoituksilla myönteisiä
vaikutuksia, joita ei saavutettaisi ilman rahoitusosuuttamme.
Lisäksi rahoituskohteella on oltava uskottava suunnitelma
rahoituksen takaisinmaksukyvyn osalta. Tarkastelemme
myös tuottavuutta ja liiketoimintapotentiaalia”, Laine sanoo.
Myönteiset ympäristövaikutukset ja taloudellinen kestävyys
kulkevat usein käsi kädessä. Pitkällä aikavälillä rahoituskohteiden
toiminnan on oltava kannattavaa. Ellei toiminta ole
taloudellisesti kestävällä pohjalla, ei päästövähennyksiäkään
synny.
”Päästövähennyspotentiaali on keskeinen Ilmastorahaston
mielenkiinnon kohde, mutta kaikkea ei voi laskea pelkkinä
päästövähennystonneina. Rahoitettavissa hankkeissa on käsiteltävä
hanketta kokonaisuutena.”
Rinnakkaiset ratkaisut täydentävät toisiaan
Energia-alalla ilmastonmuutoksen torjunnassa on Laineen
mukaan tärkeää hyödyntää täysipainoisesti useita samanaikaisia
ja toisiaan täydentäviä ratkaisuja.
”Digitalisaatio on
apuna erilaisten
energiantuotantomuotojen
kehittämisessä.
”Rinnakkaisilla ratkaisuilla huolehditaan energiapaletin
monipuolisuudesta ja resilienssistä. Suomessa näin on ajateltu
jo aiemmin, ja energiantuotanto on monimuotoista. Hiilineutraaleihin
ratkaisuihin siirryttäessä olisi hyvä noudattaa samaa
periaatetta.”
Tasapainoinen ja toimintavarma kokonaisuus syntyy eri
energialähteitä yhdistelemällä ja hajauttamalla energiantuotantoa
myös maantieteellisesti.
”Hajautettujen ratkaisujen toimintaan ei voi vaikuttaa keskitetyllä
häiriöllä, joten hajauttaminen parantaa energiantuotantojärjestelmien
toimintavarmuutta. Esimerkiksi geotermistä
energiaa voi hyödyntää eri puolilla maata. Ydinvoimankin
tuotannossa keskitettyjen ratkaisujen rinnalle kehitteillä on pieniä
modulaarisia reaktoreita”, Laine sanoo.
Hajautetun tuotannon lisäksi Laine näkee tärkeänä Euroopan
maiden välisen yhteistyön energiakriisin ratkaisemisessa.
”Energiaomavaraisuus ja riippuvuussuhteet ovat nousseet
esille julkisuudessa, mutta mielestäni olisi huolestuttavaa,
mikäli valtiot alkaisivat irrottautua kansainvälisiltä sähkömarkkinoilta.
Pitkällä aikavälillä yhteistyö tuo turvaa Euroopassa.”
Digitalisaatiolla merkittävä rooli
Digitalisaatio on apuna erilaisten energiantuotantomuotojen
kehittämisessä. Energia-alalla digitaalisilla ratkaisuilla optimoidaan
tuotantoa, infrastruktuuria ja energian käyttöä.
”Digitalisaation rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa on
merkittävä ja tällä hetkellä digitalisaatiossa on hyödyntämätöntä
potentiaalia ilmastohaasteen ratkaisemisessa”, Laine
sanoo.
Erilaisten energian varastointiratkaisujen ja smart grid
-teknologian edistäminen on Laineen mukaan oleellista, jotta
energiantuotannon
ja kulutuksen vaihtelujen tasaaminen on
mahdollista.
Vihreä vetytalous tuo joustavuutta
Vetytalouden rooli energia-alalla tulee olemaan merkittävä
etenkin kohteissa, joiden sähköistäminen muilla sähköntuotantomenetelmillä
on haastavaa tai toiminnan jatkuvuus vaatii rinnakkaisia
ja vaihtoehtoisia sähköntuotantotapoja.
”Vetytaloudessa ollaan tällä hetkellä hyvin varhaisessa vaiheessa.
Edessä on pitkän aikakaaren kehitystyö, jotta vetytalouden
potentiaalia voidaan hyödyntää täysimittaisesti. Tällä
hetkellä Suomessa on käynnissä kiinnostavia vetyhankkeita ja
alalla on rahoitustarvetta.”
Vetytalouden eteenpäin vieminen vaatii huomattavasti
pääomaa infrastruktuurin kehittämiseksi. Vedyn roolina monimuotoisessa
energiapaletissa voisi tulevaisuudessa olla myös
uusiutuvan sähkön tuotantovaihtelujen tasaaminen ja varastoiminen.
Ilmastorahaston rahoituskohteista P2X Solutions Oy rakentaa
teollisen mittaluokan vihreän vedyn tuotantolaitosta Harjavaltaan.
Skaalaussuunnitelmalla on toteutuessaan myönteisiä
vaikutuksia Suomen vetymarkkinoiden kehittymiseen sekä merkittävästi
päästövähennysten saavuttamisessa.
”Vihreän vedyn perusedellytyksenä on uusiutuvan sähkön
saatavuus. Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu vety linkittyy
etenkin tuulivoimaan, tällä hetkellä maatuulivoimaan ja tulevaisuudessa
myös merituulivoimaan”, Laine sanoo.
Suomessa tuulivoiman mahdollisimman pikainen edistäminen
on keskeistä, ja tuulivoima on hyvin kilpailukykyistä.
”Nyt olisi painettava kaasua ja panostettava tuulivoiman
lisäämiseen huomattavasti, mihin muun muassa sujuvoituvat lupakäytännöt tähtäävät. Samalla kannattaa jatkaa uusien ja
olemassa olevien ratkaisujen kehitystyötä. Hiilineutraaleissa
ratkaisuissa kehitys ei pysähdy, vaan ratkaisuja on mahdollista
skaalata lisää ja hioa paremmiksi”, Laine sanoo.
”Tällä hetkellä
Suomessa on
käynnissä kiinnostavia
vetyhankkeita ja alalla on
rahoitustarvetta.
Geotermisessä lämmössä potentiaalia
Geoterminen lämmöntuotanto on tällä hetkellä kehittyvä toimiala,
jonka avulla tuotettu lämpö on vähäpäästöistä ja jolla voidaan
myös tasata energiantuotannon vaihteluita. Geotermisen
lämmön hyödyntäminen tarjoaisi ympäristön näkökulmasta
kestävän ratkaisun lämmöntuotantoon.
”Geotermisen energian hyödyntämisessä on potentiaalia.
Kansainvälisesti vertaillen Suomessa olisi varsin hyvät edellytykset
hyödyntää geotermistä energiaa, kunhan poraamiseen
liittyvät pulmat saadaan ratkottua”, sanoo Laine.
Geotermisen lämmön osalta on tällä hetkellä meneillään
useita hankkeita, joissa tutkitaan ja kehitetään keskisyvien ja
syvien lämpökaivojen hyödyntämiseen vaadittavaa teknologiaa.
Suomen kallioperän geologiset piirteet tuottavat vielä
tällä hetkellä haasteita lämpökaivojen poraamiseen.
”Keskisyviä ja syviä geotermisiä kaivoja ei ole vielä juurikaan
päästy ottamaan käyttöön Suomessa, mutta lupaaviin
hankkeisiin kannattaa panostaa. Lämpökaivojen poraaminen vaatii osaamista ja pitkäjänteistä kehitystyötä. Porauskalustolta
vaaditaan huipputason suorituskykyä”, Laine sanoo.
Geotermistä lämpökaivoa poratessa digitalisaatio tarjoaa
mahdollisuuksia kerätä tarkkaa tietoa prosessista. Tietoja
analysoimalla
selvitetään miten porausmenetelmää tai -kalustoa
tulisi kehittää.
Ilmastorahaston rahoittamista hankkeista QHeat pyrkii
tuomaan geotermisen lämmön kilpailukykyiseksi ja kestäväksi
kiinteistöjen lämmöntuottoratkaisuksi. Rahoituksen turvin
QHeat hankkii muun muassa tehokkaamman porauskaluston
etenkin keskisyvien lämpökaivojen poraamista varten.
Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Ilmastorahasto Oy
