Energiatehokkuus
NÄKÖKULMA
Korjaaminen on parasta kiertotaloutta
Kirjoittaja: Eelis Rytkönen
Tiedeyhteisö kertoo karua tarinaa, kuinka tallustelemme kolmoiskriisissä kärventyvällä planeetalla, jossa luontokato, ilmastonmuutos ja saastuminen kirittävät toisilleen oivallisia kasvualustoja. Ensimmäinen 1,5 asteen vuotuinen keskimääräinen lämpeneminen todettiin vuonna 2024, ja tuore tutkimus indikoi seitsemän planetaarisen rajan ylittyneen.
Rakennusala on yksi suurimmista syypäistä ilmaston tilaan ja luontokatoon. Rakennukset kuluttavat noin puolet planeettamme raaka-aineista ja 40 prosenttia energiasta ja aiheuttavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä ja jätteistä.
Onneksi rakennusalan yritykset heräilevät kriisin vakavuuteen. Yritys toisensa jälkeen hehkuttaa hulppeita projekteja, joissa materiaalit kiertävät entistä paremmin ja energiatehokkuus on huipussaan. Luontojalanjälki on laskettu, jokunen puukin on istutettu ja linnuille ja pörriäisille on tarjottu mukavat oltavat talon suojista. Edelläkävijyyttä tarvitaan. Liian usein sitä kuitenkin halutaan ihailla uutuuttaan kiiltävissä, väljissä puitteissa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan neljä viidestä tanskalaisesta kestävin materiaalein toteutetusta uudisrakennushankkeesta pitäisi jättää rakentamatta, jotta Tanskan rakennusala pysyisi planetaarisissa rajoissa. Samaan päätelmään päädyimme analysoidessamme kahden Helsingissä samanaikaisesti toteutetun hankkeemme – purkavaa uudisrakentamista edustavan, mutta todella ilmastotietoisesti toteutetun Lyyran ja korjausrakennushanke Grand Hansan – hiili- ja luontojalanjälkiä: korjausrakentaminen on lähes poikkeuksetta luonnon kannalta kestävämpää.
Suomessa uudisrakentamista perustellaan usein ilmastosyillä. Parempaa energiatehokkuutta tavoitellessamme puramme systemaattisesti ja tietoisesti rakennukset entistä nuorempina. Energiatehokkuuden arvostus yli materiaaliarvostuksen ohjaa tilanteeseen, jossa kulutamme enemmän neitseellisiä materiaaleja, puksutamme enemmän päästöjä ilmakehään ja kajoamme luontoon enemmän kuin korjaamalla. Tämä ei ole erityisen järkevää: Suomessa kulutettu energia on Euroopan puhtainta, kiertotalousasteemme puolestaan Euroopan heikoin.
”Kestävän rakentamisen” johtoajatukseksi on otettu ”pienempi aiheutettu paha” ilmastolle ja luonnolle. Vaikka toimintamalli on oikean suuntainen, johtaa se edelleen luonnonvarojen ylikulutukseen liian halvalla. Päästäksemme osaoptimoidun uudisrakennushankkeen ideaalista kohti uudistavaa suunnittelua, kaikkien pitäisi kantaa kortensa kekoon. Ehdotankin, että:
1. Käyttäjien arvostus 70-90-luvulla valmistuneisiin kohteisiin tulisi herättää henkiin nykyistä kunnianhimoisemmalla suunnittelulla. Hyviä esimerkkejä löytyy jo: mainitsemisen arvoinen on ainakin Sörnäisiin Kaikukadulle vuosi sitten valmistunut Haiku-kiinteistö.
2. Tilojen omistajille pitäisi luoda rahallinen energiatodistuksen kaltainen porkkana kaupungin tilakannan käytön tehostamiseen – ei vain osaoptimoidun talokohtaisen vuokrausasteen maksimointiin.
Ukrainan sodan täysimittainen käynnistyminen vuonna 2022 osoitti, miten yksittäinen muutos maailmanpolitiikassa voi vaikuttaa dramaattisesti luonnonvarojen ja materiaalien saatavuuteen ja edelleen hintaan. Vielä ehdimme reagoida ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksiin hallitusti - ja jopa ennaltaehkäisevästi.
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue lisää: figbc.fi
