Energiatehokkuus
Putkiremontit
Sähkösaneeraus
Kotitalousvähennys on laajennettava taloyhtiöille
Kirjoittaja: Simon Elo
Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakennusalan työllisyys kasvoi nousukaudella parhaimmillaan 200 000 työlliseen, mutta viime vuosien taantuman aikana työllisyys on pudonnut alle edellisen nousukauden alun, 160 000 työlliseen. Rakennusalan syvä työttömyys tarkoittaa, että Suomen hallitus ei pysty saavuttamaan talous- ja työllisyystavoitteitaan. Hallituksella on kuitenkin käytettävissään keinoja, joilla voidaan tukea rakennus- ja talotekniikka-aloja uuteen nousuun.
Vaikeaan suhdannetilanteeseen voidaan vastata parhaiten
kahdella keinolla: Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän
korottamisella sekä laajentamisella taloyhtiöiden osakkaille.
Keskityn tässä kirjoituksessa perustelemaan jälkimmäistä esitystä,
mutta tarkastelen ensin kotitalousvähennyksen käyttöä.
Verohallinnon mukaan vuonna 2023 kotitalousvähennystä
käytti 504 000 tulonsaajaa. Suurin hyöty kotitalousvähennyksestä
on kohdistunut pieni- ja keskituloisille. Yli puolet
heistä ansaitsi alle 50 000 euroa vuodessa. Yli 100 000
euroa ansainneita suomalaisia oli noin 12 prosenttia, ja heidän
osuutensa kotitalousvähennystä käyttäneistä oli vain 16,3
prosenttia. Vuonna 2023 kotitalousvähennyksellä ostetun työn
arvo oli 1,38 miljardia euroa.
Voi perustellusti todeta, että hallituksen toteuttama kotitalousvähennyksen
leikkaaminen on kansantalouden dynamiikan
kannalta virhe, joka on syytä korjata tämän tai seuraavan
hallituksen aikana.
Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa,
mutta vain omakotitalossa asuva voi hyödyntää kotitalousvähennystä
remonteissa. Ihmisen asumismuodolla ei pitäisi
olla merkitystä tällaisen veroedun saamisessa.
Taloyhtiön osakkaat maksavat pääsääntöisesti korjauskulut
yhtiövastikkeina. Taloyhtiö voisi esimerkiksi antaa vuosittain
osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisi verottajan tarvitsemat tiedot teetetyn
remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan
vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi
tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon. Tällä hetkellä
huoneiston omistaja saa kotitalousvähennyksen vain sellaisista
kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka eivät ole
yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiön vastuulla.
Asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuus
RT:n arvion mukaan tällä hetkellä noin kahdeksan
miljardia euroa vuositasolla, joten kiinteistönomistajilla ja taloyhtiöillä
on paine toteuttaa korjausrakentamista. Talotekniikkaala
on markkina-arvoltaan vuositasolla noin 6,4 miljardia
euroa. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöille kasvattaisi
korjausmarkkinan arvoa ja kannustaisi perustamaan
uusia yrityksiä.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että ”kotitalousvähennyksen
hyödyntämistä energiaremonteissa kehitetään ja laajennetaan”.
Energiaa ja ilmastoa säästävät remontit ovat asukkaan
sijaan taloyhtiöiden vastuulla. Kotitalousvähennyksen laajentaminen
taloyhtiöille vahvistaisi Suomen asuinrakennuskannan
keskimääräistä energiatehokkuutta.
Hallituksen on syytä käynnistää selvitystyö kotitalousvähennyksen
laajentamisesta taloyhtiöiden teettämiin remontteihin.
Selvityksessä pitäisi olla mukana valtiovarainministeriö
ja ympäristöministeriö, sillä uudistusta on arvioitava myös
ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Selvityksellä
valmistauduttaisiin viisaasti seuraavan hallituskauden päätöksentekoon.
Simon Elo
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
Talotekniikkaliitto
Talotekniikkaliitto on LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n ja
Sähkö- ja teleurakoitsijat STULin yhteisjärjestö.
