mainos_834

Rekrytointi
Yrityskulttuuri

Huippuosaaja haussa?

Kevytyrittäjät voivat tuoda helpotusta osaajapulaan

artikkelikuva: Huippuosaaja haussa?

Moni ammattilainen sanoo nyt hyvästit perinteiselle palkkatyölle ja ryhtyy työllistämään itse itsensä. Työvoima- ja osaajapulan keskellä kamppailevien organisaatioiden kannattaakin pohtia, miten ne voivat parhaiten hyödyntää tätä kasvavaa itsensätyöllistäjien joukkoa.

Työnteon tavat monimuotoistuvat vauhdilla. Sivutoiminen yrittäjyys ja muut epätyypilliset työsuhteet kasvattavat suosiotaan samalla, kun palkkatyön hohto hälvenee. Katalysaattorina toimi koronapandemia, joka mahdollisti vapaamman työnteon ja muovasi arvomme uusiksi.

”Korona havahdutti siihen, että elämä on muutakin kuin iänikuisia palavereita ja toimistolla istumista. Ihmiset haluavat tehdä töitä mahdollisimman joustavasti ja usein useammalle kuin yhdelle toimeksiantajalle. Tämä on saanut monet siirtymään kevytyrittäjiksi tai ainakin harkitsemaan itsensätyöllistämistä”, toteaa kevytyrittäjä- ja laskutuspalveluyritysten toimialayhdistys Uusi työ ry:n toiminnanjohtaja Jenni Karjalainen.

Uusi työ ry:n tavoitteena on edistää itsensätyöllistämistä ja kevytyrittäjien asemaa. Yhdistyksen teettämän vuosittaisen kyselytutkimuksen mukaan kevytyrittäjyyden parhaiksi puoliksi koetaan vähäisen byrokratian lisäksi juuri toiminnan helppous ja joustavuus (Kevytyrittäjyys 2022).

Kevytyrittäjyys on varteenotettava työnteon muoto

Kevytyrittäjyydelle ei ole lakisääteistä määritelmää. Käytännössä kevytyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka työllistää itsensä laskutuspalvelun kautta ilman omaa yritystä tai y-tunnusta.

Kevytyrittäjien määrästä ei ole virallista tilastotietoa, mutta osviittaa voi hakea Uusi työ ry:n jäsenyritysten käyttäjistä. Yhteensä jäsenyrityksillä on noin 217 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, joista aktiivisia laskuttajia on n. 40 000. Valtaosa heistä toimii sivutoimisesti. Kevytyrittäjyys 2022-tutkimuksen vastaajista 28 % ilmoitti olevansa täysipäiväisiä ja 10 % osaaikaisia palkansaajia. Noin viidesosa työllistää itsensä kokopäiväisesti kevytyrittäjänä.

Julkisessa keskustelussa kevytyrittäjyys nähdäänkin usein joko pienimuotoisena toimintana tai esiasteena varsinaiselle yrittäjyydelle. Kaikki eivät kuitenkaan unelmoi y-tunnuksesta, ja tutkimuksen vastaajistakin vain 17 % kertoo suunnittelevansa oman yrityksen perustamista.

”Osa ihmisistä haluaa hyödyntää ammattitaitoaan nimenomaan kevytyrittäjinä. He haluavat keskittyä täysipainoisesti työn tekemiseen ilman paperitöitä tai muita velvoitteita. On myös tapauksia, joissa yrittäjä on luopunut y-tunnuksestaan ja jatkanut toimintaansa kevytyrittäjänä”, Karjalainen toteaa.

kuva
Uusi työ ry:n toiminnanjohtaja Jenni Karjalainen sanoo, että osa ihmisistä haluaa hyödyntää ammattitaitoaan nimenomaan kevytyrittäjinä. He haluavat keskittyä täysipainoisesti työn tekemiseen ilman paperitöitä tai muita velvoitteita.
KUVA: UUSI TYÖ RY

Osaajia tarjolla

Tilastokeskus on jo vuonna 2017 julkaisemassaan Yrittäjät Suomessa -raportissaan nostanut itsensätyöllistämisen yhdeksi selkeäksi työmarkkinatrendiksi. Trendiraportit myös povaavat, että merkittävä osa ammattilaisista tulee lähivuosina siirtymään palkkatöistä työllistämään itsensä erilaisten projekti- ja keikkatöiden parissa.

Trendi on mielenkiintoinen, kun sitä peilataan pahenevaan työvoima- ja osaajapulaan. Ratkaisuksi esitetään usein perinteisiä keinoja, kuten rekrytointeja, osaamisen kehittämistä tai tuottavuuden parantamista. Silloin saattaa unohtua, että parhaat kyvykkyydet löytyvät entistä todennäköisemmin juuri itsensätyöllistäjien parista.

”Suomessa on valtava osaajapula. Toisaalta meillä on melkein 50 000 motivoitunutta ammattilaista, jotka ovat valinneet kevytyrittäjyyden. Tämä määrä myös kasvaa yli 30 % vuosivauhtia. Organisaatioiden olisi siis nyt syytä kääntää katseensa tähän osaajajoukkoon”, Karjalainen sanoo.

Huomionarvoista kuitenkin on, ettei kevytyrittäjyydellä voida kiertää työlainsäädäntöä tai palkkatyöhön soveltuvia työantajavelvoitteita. Mikäli laissa määritelty työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy, on kyse aina työsuhteesta.

Itsensätyöllistäjät osana yrityksen henkilöstöstrategiaa

Osaamisen hankkiminen on yksi toimivan henkilöstöstrategian kulmakivistä. Kun huippuosaajat siirtyvät työskentelemään enemmässä määrin itselleen esimerkiksi freelancerina tai konsulttina, on organisaatioiden laajennettava perspektiiviä myös ulkopuoliseen talenttiin.

”Kannattaa miettiä, voisiko itsensätyöllistäjiä hyödyntää esimerkiksi kausivaihteluihin tai tiettyihin projekteihin, joissa tarvitaan spesifiä osaamista. Samalla yrityksen innovaatiopotentiaalikin kasvaa, onhan monimuotoinen työyhteisö tutkimusten mukaan suorassa yhteydessä tuottavuuteen”, Karjalainen muistuttaa.

Tulevaisuuden työelämässä yritysten on huomioitava itsensätyöllistäjät entistä suunnitelmallisemmin. Sisällyttämällä heidät henkilöstöstrategiaansa yritykset voivat kasvattaa osaajaverkostoaan huomattavasti ja päästä käsiksi vaikeammin saavutettavaan osaamiseen, kuten IT-alan ammattilaisiin.

Lähitulevaisuudessa parhaista kevytyrittäjistä voi jopa tulla kilpailua, mikä pakottaa yritykset panostamaan näiden tekijöiden houkuttelemiseen ja sitouttamiseen. Siksi on nähtävissä, että yritykset saattavat jatkossa huolehtia paitsi työntekijöidensä, myös keikkatyöläistensä motivaatiosta, hyvinvoinnista ja jopa kulttuurillisesta sopivuudesta.

Kohti itsensätyöllistämisen kulta-aikaa

Työnteon tapojen muuttuessa organisaatioiden on syytä suunnata fokuksensa myös heihin, jotka eivät etsi perinteistä työsuhdetta. Itsensätyöllistäjät kun eivät enää ole pieni, muusta työvoimasta irrallinen osa, vaan tärkeä kasvua tuottava draiveri.

”Lähitulevaisuudessa parhaista kevytyrittäjistä voi jopa tulla kilpailua.

Tulevaisuudessa tekijöiden joukko tulee koostumaan työntekijöiden muodostamasta ydinporukasta sekä ulkopuolisista vahvistuksista. Keskiössä on silloin tarvittava osaaminen, ei tittelit tai työsuhteen muoto. Onkin odotettavissa, että kevytyrittäjiin ja muihin itsensätyöllistäjiin keskittyvä nk. ”on-demand”‑strategia nousee monessa yrityksessä olennaiseksi osaamisen hankinnan painopisteeksi.

”Itsensätyöllistäjät ovat erinomainen ja joustava resurssi. Toivon mukaan yhä useampi yritys miettii jatkossa tarkemmin, voisiko työn tehdä myös kevytyrittäjä”, Jenni Karjalainen päättää.

Teksti: Vanessa Törnblom

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje

PUBLICO - TOIMIALAMEDIAT

publico - mediat

HR viesti
www.hrviesti.fi

Henkilöstöosaamisen ammattilaisten media, jossa käsitellään henkilöstön kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita

publico - mediat

KITA - Kiinteistö & Taloustekniikka
www.kita.fi

KITA on korkeatasoinen kiinteistö, talotekniikka ja korjausrakentamisen asiantuntijoille suunnattu ammattimedia

publico - mediat

Prointerior
www.prointerior.fi

prointerior on arkkitehtuuriin, tilasuunnitteluun ja julkisrakentamiseen erikoistunut sitoutumaton ammattimedia

publico - mediat

Prologistiikka
www.prologistiikka.fi

prologistiikka on korkeatasoinen logistiikka-alan ammattimedia

publico - mediat

Proresto
www.proresto.fi

proresto on korkeatasoinen horeca-alan ammattimedia joka tarjoaa tietoa ja esittelee ratkaisuja ammatillisen osaamisen sekä liiketoiminnan kehittämiseen.

PUBLICO - TEOLLISUUSMEDIAT

Enertec on korkeatasoinen, monikanavainen energiateknologiaan ja vesihuoltoon keskittynyt, vesi- sähkö- ja energia-alan ammattimedia

publico - mediat

Prometalli
www.prometalli.fi

Prometalli on metalli- ja konepajateollisuuden ammattilaisille suunnattu ammattimedia

PUBLICO - INTERNATIONAL MEDIAS

Seatec - Finnish Marinetechnology is a media for professionals, all over the world, working within the marinetechnology industry

Nordicum, established in 1993, presents the leading Finnish companies and projects within Real Estate & Architecture

UUSIMMAT ARTIKKELIT

MAINOSTAJILLE

Autamme asiakkaitamme rakentamaan merkityksellisiä sisältöjä ja kohdentamaan ne oikeille päätöksentekijöille.

Toimialakohtaisesti ja mitattavasti!




PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »