Ilmanvaihto
Mineraalivillasta ei ole sisäilmakeskustelun syntipukiksi
Oikeanlainen eristys on keskeinen asia talotekniikassa – mutta kentällä puhutaan edelleen siitä, mikä on terveellinen materiaali esimerkiksi äänenvaimennuseristeeksi. Muovieristeet ovat usein keskusteluissa vahvoilla, koska sitkeä harhaluulo mineraalivillasta sisäilmaa huonontavien kuitujen levittäjänä elää yhä. Yleisesti toistellaan, että mineraalivillaa käytettäessä ilmanvaihdon mukana kulkeutuu hengitysilmaan haitallisia määriä kuitua.
Taloyhtiöissä saattaa hyvinkin olla asukas tai pari, jotka toimivat tämän vanhentuneen tiedon varassa ja vastustavat kaikkia villoja eristyksessä. Aluemyyntipäällikkö Marko Hjelt Saint-Gobain Finlandista tietää tämän tarinan kipupisteet hyvin.
”Taustalla on se, että aikaisemmin ilmanvaihdon vaimennuselementteinä käytettiin pinnoittamattomia villoja, joista kyllä irtosi kuitua, kun ilmanvaihtokanavissa tehtiin nylonharjanuohous”, hän toteaa.
”Nykyään käytetään mineraalivillaa, joka on pinnoitettu lasikuitukankaalla. Kuitua ei enää päädy hengitysilmaan.”
Putkikouruja, joissa itsestään on jo tiivis alumiinilaminaatti pinta, saatetaan pinnoittaa tarpeettomasti, vaikka kouruihin ei kohdistuisikaan mekaanista rasitusta. Putkikourueristeet ovat päällystetty alumiinilaminaatilla, joka jo itsessään kestää kevyttä rasitusta.
Elimistölle harmiton
Toinen asia on, että kuitu on noussut asbestin kaltaiseksi möröksi aika lailla syyttä. Esimerkiksi Saint-Gobainin ISOVER-eristeissä käytetty kuitu on bioliukoista – mikä tarkoittaa sitä, että kuidut liukenevat ja poistuvat elimistöstä sinne jouduttuaan.
Bioliukoisuuden sinetti on EUCEB-sertifikaatti, jota hallinnoi riippumaton Belgian rakennusalan sertifiointiliitto (BCCA). Vain EUCEB-vaatimukset täyttävät eristevalmistajat ovat oikeutettuja käyttämään EUCEB-tavaramerkkiä pakkauksissaan. Nämä yritykset ovat myös sitoutuneet valvottuun järjestelmään, jossa kuidun kemiallista koostumusta seurataan säännöllisin mittauksin.
”Euroopassa valmistettavat ISOVER-eristeet ovat EUCEB-sertifioinnin alaisia ja ISOVERIN Suomen tehtaat Hyvinkäällä ja Forssassa on auditoitu EUCEBin mukaan”, vahvistaa Hjelt.
Pakkauksista löytyvä EUCEB-logo sekä erillinen EUCEB-sertifikaatti osoittavat, että materiaali on valmistettu vastaamaan tuotteiden terveyttä ja turvallisuutta koskevia eurooppalaisia määräyksiä.
Muitakin sertifikaatteja löytyy kuten M1, Eurofins Indoor Air Comfort ja UL GreenCard. Rakennustuotteiden VOC- ja formaldehydipäästöjen pakollisen ranskalaisen merkinnän mukaan useimmat ISOVER-mineraalivillatuotteet saavuttavat korkeimman A+ -arvosanan.
Ässäkortti tulipalossa
"Taloteknisissä eristyksissä käytetään usein myös solukumieristeitä. Solukumi onkin loistava materiaalivalinta eristeeksi, jos käyttötarkoituksena on puhdas kondenssin estäminen. Mineraalivillalla on kuitenkin parempi paloluokka ja energiatehokas eristys onkin helpompi toteuttaa kuin solukumieristeellä", kertoo Hjelt. Saint-Gobain -konsernilta löytyy osaamista myös solukumieristeistä sen ostettua saksalaisen Kaimann GmbH:n, mutta Hjelt toteaa, että käyttökohde määrittelee parhaan eristevalinnan, eikä eristemateriaali itsessään.
”Mineraalivilla ei aiheuta myrkkykaasuja palotilanteen aikana”, toteaa Hjelt ja muistuttaa, että suurin osa tulipalojen uhreista menehtyy juuri myrkkykaasujen takia. Saint-Gobain Kaimann on taas kehittänyt solukumieristeistä erittäin vähän savuavia, tuotevalikoimasta löytyy esimerkiksi markkinoiden ainoa suoritustasoilmoituksen mukainen s1 savunmuodostusluokan solukumilevy.
”Kaikki mineraalivillatuotteemme ovat palamattomia ja niillä on korkein mahdollinen Euroclass A -paloluokitus”, summaa Hjelt.
Eristepaksuuteen kannattaa kiinnittää huomiota
Solukumieristeisiin liittyen kentällä on joskus pyörinyt sellainenkin väittämä, että solukumi 9mm paksuudella vastaa 50mm mineraalivillaa. ”Suoritustasoilmoituksista (DoP) voidaan katsoa, että lämmönjohtavuus (Lambda) on solukumilla jonkin verran huonompi kuin mineraalivilloilla.” Eristyksen lämmönvastus määräytyy tällöin valitun tuotepaksuuden mukaisesti.
Myös talotekniikasta aiheutuvat äänet ovat suuri ongelma rakennuksissa: arviolta 80 miljoonaa ihmistä pelkästään EU:ssa altistuu ei-toivotulle melulle, mikä lisää stressiä ja äärimmäisissä tapauksissa aiheuttaa vakavia fyysisiä ongelmia.
”Eristysratkaisumme vähentävät tehokkaasti ei-toivottua melua erityisesti LVI-järjestelmissä ja teollisuuslaitteissa”, lupaa Hjelt.
Lisätietoja: tekniset.isover.fi
Teksti: Sami J. Anteroinen
