Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)
Virkistävä valo
Kuva: Pixabay
Valo vaikuttaa laajasti hyvinvointiin tahdistamalla sisäistä kelloa. Luonnonvalaistusta jäljittelevä keinovalaistuskin tuo hyvinvointihyötyjä, ja älykkäät valonohjausjärjestelmät ovat yleistymässä. Kodeissa valaistuksella luodaan tunnelmaa. Myös julkisivu- ja arkkitehtuurivalaistus tuo ympäristöön viihtyisyyttä.
IHMISET VIETTÄVÄT nykypäivänä paljon aikaa sisätiloissa, joiden
viihtyisyyttä voi parantaa huolehtimalla keinovalon riittävyydestä ja laadusta.
Valaistuksen tulisi olla riittävän hyvä määrällisesti ja laadullisesti,
jotta ihminen viihtyy tilassa. Valaistuksella on myös huomattavia vaikutuksia
hyvinvointiin.
”Valo säätelee ja tahdittaa ihmisen sisäistä kelloa. Koko hereilläoloajan
tasaisena jatkuva valaistus aiheuttaa sen, että sisäinen kello alkaa
jätättää tavallista enemmän”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli
THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Partonen on tutkinut muun muassa luonnonvalon merkitystä terveydelle
ja hyvinvoinnille sekä kirkasvalohoidon vaikutusta kaamosmasennukseen.
Lisäksi hän on perehtynyt sisätilojen valaistusratkaisujen merkitykseen
hyvinvoinnin tukemisessa. Sisäisen kellon jätättäessä alkaa
ilmetä erilaisia hyvinvointia heikentäviä oireita.
THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että automatisoituja, dynaamisia järjestelmiä käytettäessä on tärkeää huolehtia yksilöllisistä
säätömahdollisuuksista, jotta jokainen voi säätää esimerkiksi omalle työpisteelle valaistuksen, joka tuntuu miellyttävältä ja riittävältä.
KUVA: THL / HARRIET JÄRF
”Nukahtaminen viivästyy ja uni on laadultaan huonompaa, mikä
aiheuttaa
väsymystä. Väsyneenä ei jaksa panostaa liikuntaan, ja samalla
nälän tunne kasvaa. Etenkin ilta-aikaan ajoittuva makeanhimo ja ylimääräiset
ateriat johtavat helposti painonnousuun”, kuvailee Partonen.
Dynaamisilla järjestelmillä jäljitellään luonnonvaloa
Sisäisen kellon ajastamiseen voidaan vaikuttaa suunnittelemalla keinovalaistus
siten, että valaistustaso muuttuu päivän mittaan tai jäljittelee
luonnonvalon olosuhteita.
”Etenkin aamuisin ja aamupäivisin valoa tulisi saada runsaasti. Iltapäivällä
riittää normaali yleisvalaistus, ja valaistusta olisi hyvä himmentää
illalla nukkumaanmenon lähestyessä. Näin sisäinen kello saisi ympäristöstä
loogiset askelmerkit, joiden mukaan toimia”, Partonen sanoo.
Dynaamiset valaistusjärjestelmät muuttavat valaistusta automaattisesti,
joten niiden avulla voidaan pyrkiä jäljittelemään luonnonvalon värilämpötilaa
ja valaistusvoimakkuutta.
”Dynaamisten järjestelmien osalta on tehty joitain tutkimuksia, joissa
seuranta-aika on ollut melko lyhyt. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että
dynaamisista valaistusjärjestelmistä saadaan hyvinvointihyötyjä, ja niitä
kannattaakin ehdottomasti tutkia lisää”, kertoo Partonen.
Uusimpiin tutkimustuloksiin pohjautuvaan tietoon voi tutustua tieteellisten
yhdistysten ylläpitämillä verkkosivuilla. Esimerkiksi Good Light
Group ja Daylight Academy tuottavat poikkitieteellistä tietoa valaistuksen
vaikutuksista ja suunnittelusta.
”Valo säätelee ja
tahdittaa ihmisen
sisäistä kelloa.
Yksilölliset säätömahdollisuudet tärkeitä
Automatisoituja, dynaamisia järjestelmiä käytettäessä Partonen pitää tärkeänä
huolehtia yksilöllisistä säätömahdollisuuksista, jotta jokainen voi
säätää esimerkiksi omalle työpisteelle valaistuksen, joka tuntuu miellyttävältä
ja riittävältä.
Valovoimakkuuden lisäksi valaistussuunnittelussa voi huomioida keinovalon
tuottamat aallonpituusalueet siten, että valaisin tuottaisi mahdollisimman
hyvin sisäistä kelloa tahdistavaa valoa.
”Myös luonnonvaloa kannattaa hyödyntää niin paljon kuin mahdollista
ohjaamalla valoa sisälle ikkunoiden kautta. Valolla on välitön virkistävä vaikutus”,
Partonen lisää.
Valonohjausjärjestelmät yleistyvät
Dynaamiset, automatisoidut valaistusjärjestelmät sopivat etenkin toimitilojen
ja julkisten tilojen valaistukseen. Human Centric Lighting eli HCL-järjestelmän
kehitystyön keskiössä ovat tiloja käyttävien ihmisten tarpeet.
”HCL:n päivänvaloa mukaileva valaistusrytmi perustuu älykkääseen
ohjausjärjestelmään, joka säätää valaistustason lisäksi värilämpötilaa.
HCL on suunniteltu myös työn tekemisen tarpeita silmällä pitäen. Ratkaisuissamme
pyrimme helppouteen järjestelmää käyttöön otettaessa ja
käytettäessä”, kertoo tuoteasiantuntija Riku Varjela LEDVANCElta.
Kotikäyttöön on kehitetty valaistusratkaisuja, joissa valon spektri on
luonnollisen kaltainen. Kodeissa valaistussuunnittelun pääpaino on viihtyisyyden
ja tunnelman luomisessa. Myös älykkäät valaistusjärjestelmät kiinnostavat
kuluttajia enenevissä määrin.
Zigbee mukautuu kohteen mukaisesti
Toimi- ja julkisissa tiloissa nousussa ovat Zigbee-tekniikkaan perustuvat
langattomat valonohjausjärjestelmät. Langattomuuden etuina ovat helppo
asennettavuus myös olemassa oleviin kohteisiin. Yhden Zigbee-tukiaseman
avulla voidaan ohjata suurtakin määrää yhteensopivia laitteita ilman
kaapeloinnin uusimista.
”Zigbee-järjestelmät ovat joustavia ja mukautuvia. Esimerkiksi langattoman
VIVARES Zigbee -järjestelmän avulla valaistusta on helppoa säätää
myös tilan käyttötarpeiden tai käyttötarkoituksen muuttuessa”, Varjela
sanoo.
Zigbee-ratkaisut on helposti sovitettavissa eri kokoisiin valaistusprojekteihin.
Järjestelmää on mahdollista laajentaa käyttöönoton jälkeen,
mikä parantaa järjestelmän muuntojoustavuutta.
”Älykkäät valaistusjärjestelmät
kiinnostavat kuluttajia
enenevissä määrin.
KUVA: LEDVANCE
Matter-standardi helpottaa älykodin hallintaa
Kotien älylaitteiden yhteensovittamista helpottaa viime vuoden lopulla valmistunut
Matter-standardi. Matter-standardin tavoitteena on yhdistää eri
valmistajien valmistamat älylaitteet samaan verkkoon.
Avoimen lähdekoodin standardi sujuvoittaa eri laitteiden välistä viestintää
ja yksinkertaistaa älykodin järjestelmien ylläpitoa. Tietoturva on
huomioitu
sisällyttämällä Matteriin suojausominaisuuksia.
”Tähän saakka jokaisella valmistajalla on ollut oma sovellus älylaitteiden
hallintaa varten. Matter yhdenmukaistaa valaistusalaa ja tekee siitä
kuluttajaystävällisemmän. Ensimmäisiä Matter-standardin mukaisia tuotteita
on jo markkinoilla”, Varjela kertoo.
KUVA: LEDVANCE
Energiansäästö kiinnostaa
Viime talven sähkönhinnan äkillinen nousu on nostanut energiansäästön
trendiksi myös valonohjauksessa. Energiansäästöjä voidaan hakea valaistusta
himmentämällä. Valaisin suunnitellaan tietyn tehon mukaisesti, joten
himmentämällä myös valaisimen käyttöikä pitenee.
”Energiansäästöjä tavoitellaan optimoimalla valaistusta eli kytkemällä
valaistus päälle vain tarvittaessa tai himmentämällä valaistusta. Etenkin
ulkovalaistuksen himmentämismahdollisuus kiinnostaa tällä hetkellä yrityksissä
ja julkisella puolella”, sanoo Varjela.
DALI-valonohjausjärjestelmät tarjoavat nykyaikaisen ratkaisun ulkovalaistuksen
himmennettävään valonohjaukseen. DALI mahdollistaa
valaistuksen säädön esimerkiksi kellonajan sekä valo- ja liiketunnistimien
perusteella.
Julkisivuvalaistuksella voi korostaa arkkitehtuuria
ja tehdä taidetta
Julkisivu- ja arkkitehtuurivalaistus on kasvava ala, ja Suomessa alalla
työskentelee maailmallakin arvostusta keränneitä valaistusarkkitehtuurin
suunnittelijoita. Julkisivuvalaistuksella voidaan korostaa julkisivun arkkitehtuuria
tai detaljeja tai rakennuksen julkisivuun voidaan projisoida valotaidetta.
Kuvataiteilija Jaakko Niemelän ja
runoilijakaksikko Henriikka Tavin ja Mikael Bryggerin runovalotaideteos
Satu Helsingin Kruunuvuorenrannassa.
KUVA: STUDIOTEC OY
”Valaistuksessa ollaan siirrytty erittäin vähän energiaa kuluttaviin ledeihin,
mikä on omalta osaltaan kasvattanut julkisivu- ja arkkitehtuurivalaistuksen
suosiota. Pohjoisen sijaintimme vuoksi vuodesta puolet on varsin
pimeää, joten julkisivu- ja arkkitehtuurivalaistus piristää mieltä ja maisemaa”,
sanoo Studiotecin myyntipäällikkö Jami Lehtonen.
Lehtonen on havainnut julkisivuvalaistustoteutusten kysynnän kasvaneen
noin kolminkertaiseksi vuodesta 2015 lähtien. Etenkin koronaaikana
arkkitehtuurivalaistusten kysyntä kasvoi selvästi, sillä meneillään oli
runsaasti uusia rakennusprojekteja.
”Julkisivu- ja arkkitehtuurivalaistuksessa on valtavasti vaihtoehtoja.
Erilaiset rakennukset tuovat toteutuksiin erilaisia mahdollisuuksia. Peruskerrostalonkin
julkisivuun voi tehdä lukemattomia erilaisia valaistuksia ja
projisointeja”, Lehtonen kertoo.
Toteutuksia laidasta laitaan
Toteutuksiin lukeutuvat muun muassa värivalaistukset ja kuvioiden projisoinnit.
Laitteiden kehittyminen tuo alalle uusia mahdollisuuksia ja helpottaa
erilaisten ratkaisujen toteuttamista.
”Fyysiseltä kooltaan laitteet pienenevät ja samalla tehot kasvavat, jolloin
valaistuksen asentaminen helpottuu. Jopa liikkuvan kuvan projisointi
julkisivuun onnistuu videoprojektorien avulla, mutta Suomen sääolosuhteet
tuovat haasteita videoprojektorien käyttöön”, sanoo Lehtonen.
Pienelläkin rahalla voi tehdä hienoja toteutuksia, ja suurella budjetilla
toteutukset ovat todella näyttäviä. Esimerkkinä Lehtonen mainitsee uudet
sairaalarakennukset, joissa valotaide on enemmän sääntö kuin poikkeus.
”Valotaiteella voidaan tuoda hyvää mieltä rakennuksen käyttäjille tai
korostaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Yrityskiinteistöissä käytetään
usein yrityksen brändivärejä. Julkisten rakennusten osalta valaistuksella
voidaan myös parantaa lähialueen turvallisuutta”, Lehtonen sanoo.
”Julkisivu- ja arkkitehtuurivalaistuksessa on valtavasti vaihtoehtoja.
Porin rautatieaseman alikulkutunneli. Suunnittelijana Anssi Mäkinen,
Sitowise.
KUVA: STUDIOTEC OY
Kruunuvuorenrannassa runous ja valotaide kohtaavat
Kiinnostavana ja uniikkina esimerkkinä Lehtonen nostaa esiin Helsingin
Kruunuvuorenrannan, jossa valotaidetta käytetään laajasti.
”Lorentzinkujalle toteutettu kuvataiteilija Jaakko Niemelän ja runoilijakaksikko
Henriikka Tavin ja Mikael Bryggerin runovalotaideteos Satu on
mielenkiintoinen. Kerrostalon katolta projisoidaan kadulle gobo-valaisimilla
runoutta ikään kuin sattumanvaraisessa järjestyksessä”, Lehtonen kuvailee.
Satunnaiselta vaikuttavat sanat vaihtuvat ohjelmoitujen parametrien
mukaisesti. Toteutusta alettiin suunnitella rakennusvaiheessa.
”Suunnittelimme valaisimille sopivat kiinnityspisteet sekä käyttötarkoitukseen
ja kohteeseen sopivan tavan ohjaussignaaleille. Tilojen välille
ei voitu tehdä kaapelointeja, joten ohjaussignaalit liikkuvat langattomasti.
Toteutus vaati melko monimutkaisen ohjelmoinnin, jotta sanojen vaihtuminen
on näennäisesti satunnaista”, Lehtonen kertoo.
Julkisivu- ja arkkitehtuurivalaistuksen ohjauksessa käytetään useimmiten
kellonaikaan perustuvaa ohjelmointia, mutta ohjauksessa voidaan
hyödyntää myös liiketunnistimia.
”Valoanturienkin hyödyntäminen on mahdollista. Mikäli muuta kohteen
valaistusta ohjataan valoantureilla, voidaan anturien signaali yhdistää valotaiteeseen
ja julkisivu- ja arkkitehtuurivalaistukseen”, Lehtonen lisää.
Teksti: Merja Maukonen
