Projektiesittelyt (kohteessa mukana)
Runko ja rakennustuotteet (puutuotteet, rakennuslevyt)
Massiivipuulevyt tuovat tyyliä Järvenpään STEP-kampukselle
Kotimaisten massiivipuulevyjen kysyntä kasvaa koko ajan. Hiljattain CLT-puulevyjä esimerkiksi käytettiin juuri valmistuneen STEP-koulutuskampus LASTUn rakentamisessa, koska tavoitteena oli saada aikaan poikkeuksellisen hieno puurakennus.
Kainuun Kuhmossa on tuotettu CLT-puulevyjä (Cross-Laminated Timber) vuodesta 2014. Tällaiset levyt ovat jäykkiä, mutta samalla kevyitä.
Valmistamme massiivipuulevyjä, joita käytetään pääosin kantavissa rakenteissa – paljolti seinissä, mutta yhä enemmän myös ylä-, ala- ja välipohjien laattarakenteina, toteaa Oy CrossLam Kuhmo Ltd.:n myyntijohtaja Ville Manninen.
Uusimmissa kehityshankkeissa CLT-rakenteisiin on pyritty saamaan aiempaa pitempiä jännevälejä.
CrossLamin uusin tuotantolaitos otettiin käyttöön maaliskuussa 2023.
Laitoksen myötä saimme nostettua tuotantokapasiteettiamme merkittävästi. CLT-puurakenteiden kysyntä Suomessa onkin viime aikoina edelleen lisääntynyt, toisin kuin monien muiden rakennustuotteiden, Manninen kehuu.
Nykyään CLT-levyillä rakennetaan paljon julkisia tiloja, mutta levyt soveltuvat hyvin myös vaikkapa puukerrostalojen rakenneosiksi.
![Oy CrossLam Kuhmo Ltd.](https://www.publicomedia.com/emedia/a/4009/4009_2.jpg)
Opetustilarakennus keskelle kulttuurimaisemaa
Uusimpiin CLT-puurakenteiden referenssikohteisiin kuuluu esimerkiksi STEP-koulutuksen kampusalueelle Järvenpäähän syksyllä 2023 valmistunut opetustilarakennus.
STEP-koulutuksen järjestäjänä toimii Kirkkopalvelut ry. Rakennuksessa on ammatillisen koulutuksen ja kansanopiston työtilojen lisäksi myös 450-paikkainen monitoimisali.
Kampuksella toimivat niin ikään Kirkon koulutuskeskus ja perhepalvelukeskus.
Järvenpään uusi oppilaitosrakennus on nimeltään LASTU. Rakennuksen vihkijäiset pidettiin syyskuussa 2023, kertoo Kirkkopalvelut ry:n kiinteistöpäällikkö, kiinteistöneuvos Antti Kervinen.
Olemme taloon todella tyytyväisiä. Se on täydellinen puurakennus, josta tähän mennessä on saatu hyviä käyttökokemuksia.
Rakennus valmistui Tuusulanjärven opistoalueelle, joka sijaitsee historiallisen taiteilijayhteisön välittämässä läheisyydessä.
![Oy CrossLam Kuhmo Ltd.](https://www.publicomedia.com/emedia/a/4009/4009_3.jpg)
LASTUn rakennuspaikan ympärillä on useita eri aikakauden opetuskäytössä olevia rakennuksia. Nyt valmistunut rakennus sijoitettiin kohtaan, josta oli purettu 1950-luvulla pystytetty liikuntahalli.
Halusimme talosta pysyvän muistomerkin tälle paikalle, Kervinen selittää.
Suunnitteluvaiheessa rakennusmateriaaliksi valittiin kotimainen puu. Niinpä rakennus sopii nyt hyvin yhteen sekä maiseman että ympäröivien rakennusten kanssa.
Lähes 3 000-neliöisen rakennuksen runko ja ulkoseinät ovat CLT-elementtejä, jotka eivät vaadi lisäeristystä. Ylä- ja välipohjissa käytettiin ulkoseiniä kevyempiä CLT-rakennuselementtejä. Puuliitokset ja -pilarit sekä liimapuupalkit ovat näkyvillä rakennuksen korkeassa aulassa.
Sweco toimi hankkeessa puurakennesuunnittelijana. Rakennusurakasta vastasi Arkta Rakennuskultti.
LASTUn 450-paikkaisen monitoimisalin yksi seinä voidaan avata aulaan, mikäli tarvitaan enemmän katsojatilaa, Kervinen mainitsee.
CLT-elementtien ansiosta rakennuksen runko saatiin todella nopeasti pystyyn.
![Oy CrossLam Kuhmo Ltd.](https://www.publicomedia.com/emedia/a/4009/4009_4.jpg)
Ekologista rakentamista
Ville Manninen arvioi, että LASTUn rakentaminen olisi ollut paljon vaikeampi urakka ilman CLT-massiivipuurakenteita.
Yhteistyömme pääurakoitsija Arktan kanssa toimi myös erinomaisesti, hän kehuu.
Järvenpään STEP-kampus aloitti CrossLamilla julkisten rakennuskohteiden sarjan. Vuoden kuluessa työn alle on tullut viisi muutakin vastaavan kokoluokan julkista rakennusta.
Mannisen mukaan arkkitehdit tuntevat jo varsin hyvin CLT-massiivipuurakenteet ja niiden edut.
Vaikka asuinrakentaminen on vähentynyt, julkisia tiloja rakennetaan entistä enemmän, ja monesti niissä on CLT-pohjaisia runkorakenteita.
![Oy CrossLam Kuhmo Ltd.](https://www.publicomedia.com/emedia/a/4009/4009_5.jpg)
Usein CLT-rakenteilla saadaankin aikaan näyttäviä puurakennuksia, jotka samalla ovat ekologisia ja kestävän kehityksen mukaisia.
Kotimaisilla materiaaleilla toteutettavat rakennusprojektit myös tukevat työllisyyttä Suomessa, Manninen tähdentää.
Lisätietoja: crosslam.fi
Teksti: Ari Mononen
Kuvat CrossLam © Hannu Rytky