Sisustussuunnittelu
Sisäpinnat ja tilaosat (akustoinnit, alakatot, puu, laminaatti, sisäverhous, tapetit, suurkuvatulosteet, väliseinät, tilanjako)
Akustiikkaa, estetiikkaa ja yksilöllisyyttä – tila alkaa seinistä
Kuva: User15285612 / Freepik.com
Tilasuunnittelussa haetaan yhä useammin ratkaisua, joka yhdistää esteettisyyden, toiminnallisuuden ja yksilöllisyyden. Arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat etsivät materiaaleja ja tuotteita, jotka tukevat tilan identiteettiä – ja samalla vastaavat kestävyyden, muuntojoustavuuden ja akustiikan vaatimuksiin. Seinäverhoukset, digitaalisesti tulostettavat sisustustuotteet ja kehittyneet akustiikkaratkaisut ovat nousseet tärkeiksi elementeiksi, kun halutaan toteuttaa tiloja, jotka eivät ole vain kauniita, vaan myös kokonaisvaltaisesti toimivia.
Visuaalisuus ja materiaalisuus kohtaavat – seinäverhoukset uuteen rooliin
Seinäverhoukset eivät ole enää vain taustapintoja, vaan yhä useammin ne toimivat tilan visuaalisena fokuksena tai funktionaalisena osana. Arkkitehtonisessa suunnittelussa nähdään nyt rohkeampaa otetta tekstuureihin, kolmiulotteisuuteen ja materiaaliyhdistelmiin. Luonnonmateriaalit, kuten akustiikkaa parantavat puuviilupaneelit, huokoinen savikalkki tai perinteiset rappaukset, tekevät paluuta – mutta uudessa muodossa.
Esimerkiksi akustiset seinäelementit, joissa yhdistyy puun struktuuri ja ääntä vaimentavat ominaisuudet, tarjoavat ratkaisun erityisesti toimistojen, koulujen ja julkisten aulatilojen haasteisiin. Valmistajat ovat kehittäneet modulaarisia järjestelmiä, joissa estetiikka ja akustinen suorituskyky kulkevat käsi kädessä. Erilaiset sävyt, uritukset ja reliefimäiset pinnat antavat mahdollisuuden muokata tilan ilmettä hienovaraisesti tai näyttävästi.
”Arkkitehtonisessa suunnittelussa nähdään nyt rohkeampaa otetta.
Keraamiset seinälaatat ovat sekin tehneet uuden tulemisen. Pinnan kiiltoaste, laattakoko ja ladontamalli voivat muuttaa tilan rytmiä yllättävillä tavoilla – ja nyt myös laattoja voidaan valmistaa mittatilaustyönä digitaalisesti painetulla kuvituksella.
Kuva: Rawpixel.com / Freepik.com
Digitaalinen tulostus avaa sisustuksen mahdollisuuksia
Yksi nopeimmin kehittyvistä alueista sisustusarkkitehtuurissa on digitaalinen tulostus. UV-tulostustekniikalla voidaan nykyään painaa korkealaatuisia kuvia, kuvioita tai tekstuureja lähes mille tahansa pinnalle – kankaasta metalliin ja puusta akryyliin. Tämä tarjoaa arkkitehdeille uuden välineen personoida tiloja.
Esimerkiksi ravintoloissa ja hotelleissa voidaan hyödyntää suurikokoisia tulosteita kestäville levyille tai tekstiileille, jolloin tilasta tulee osa brändikokemusta. Myös toimistotiloihin halutaan yhä enemmän visuaalista ilmettä, joka tukee yrityskulttuuria – mutta ilman, että rakenteellisia elementtejä tarvitsee muuttaa.
”Keraamiset seinälaatat ovat sekin tehneet uuden tulemisen.
Tulostettavat kovat levymateriaalit, kuten akustiset polyesterilevyt tai kennolevyt, toimivat sekä visuaalisina että funktionaalisina elementteinä. Tulostamalla saadaan luotua kohokuvioita jäljitteleviä pintoja tai graafisia elementtejä, jotka muuten olisivat kalliita toteuttaa käsityönä. Tämä tekee yksilöllisistä ratkaisuista saavutettavampia myös pienemmissä kohteissa.
Lisäksi 3D-tulostus on alkanut löytää tiensä sisustusarkkitehtuuriin. Muotoon tulostetut seinäelementit, valaisimet tai jopa kalusteet mahdollistavat orgaanisia ja parametrisiä muotoja, joita ei perinteisin menetelmin olisi mahdollista valmistaa. Vaikka 3D-tulostuksen käyttökohteet ovat vielä osin kokeellisia, niiden potentiaali on suuri erityisesti taide- ja näyttelytiloissa sekä visuaalisesti erottuvissa kohteissa.
Kuva: Pexels
Akustointi on enemmän kuin tekninen vaatimus – se on osa tilakokemusta
Äänenhallinta on ollut pitkään suunnittelun pakollinen osa, mutta nyt siitä on tullut myös muotoilun kenttä. Akustiset paneelit eivät enää peity katonrajaan piiloon, vaan niistä tehdään näkyviä ja tarkoituksellisia osia sisustusta. Materiaalikirjo on laajentunut huovasta puuviiluun, ja nyt akustisten tuotteiden ulkonäköä voidaan muokata huomattavasti joustavammin.
Käytännöllistä on myös akustisten tuotteiden modulaarisuus ja siirrettävyys. Tiloihin, joissa käyttötarkoitus muuttuu usein, kuten monitoimitiloihin tai yhteiskäyttöisiin työympäristöihin, kehitetään nyt kevyitä ja helposti kiinnitettäviä ratkaisuja. Samalla tuotteiden värivalikoima ja pinnan struktuurit tarjoavat uusia esteettisiä mahdollisuuksia: esimerkiksi sävytettyjä huopapaneeleja voidaan yhdistellä graafisiksi kompositioiksi, jotka toimivat kuin seinätaidetta.
”Käytännöllistä on myös akustisten tuotteiden modulaarisuus ja siirrettävyys.
Yksi kiinnostava kehityssuunta ovat bio- ja kierrätysmateriaalipohjaiset akustiikkaratkaisut. Esimerkiksi kierrätetystä PET-huovasta valmistetut paneelit eivät ainoastaan vaimenna ääntä tehokkaasti, vaan myös tukevat kestävän rakentamisen periaatteita – mikä on monelle julkiselle ja kaupalliselle rakennuttajalle entistä tärkeämpää.
Kuva: Pexels
Tila viestii – myös pinnoillaan
Arkkitehtuuri ei enää pysähdy seiniin ja kattoihin, vaan ulottuu kaikkeen siihen, miten tilat koetaan ja käytetään. Pintamateriaalit, akustiset ratkaisut ja visuaaliset elementit ovat olennainen osa tätä kokemusta – ja suunnittelijan työkalupakki kasvaa jatkuvasti.
Tällä hetkellä nosteessa ovat:
- Räätälöitävät materiaalit: Suunnittelijat voivat vaikuttaa materiaaleihin jo valmistusvaiheessa – väri, muoto, pintastruktuuri ja koko voivat olla yksilöllisiä.
- Ympäristöystävälliset vaihtoehdot: Kierrätetyt ja biohajoavat materiaalit ovat nyt enemmän kuin trendi – ne ovat yhä useammin vaatimus.
- Visuaaliset statement-elementit: Näyttävät seinäpinnat, taidepaneelit ja kuvalliset elementit tuovat persoonallisuutta tiloihin ilman raskaita rakenteellisia ratkaisuja.
- Älykäs akustiikka: Ratkaisut, jotka yhdistävät muotoilun, toiminnallisuuden ja teknologian – esimerkiksi tilan äänimaisemaa seuraavat järjestelmät tai interaktiiviset pinnat.
Arkkitehdeille tämä kehitys tarjoaa mahdollisuuden korostaa tilan identiteettiä entistä monipuolisemmin. Jokainen pinta voi olla tarina – ja parhaimmillaan myös osallistava, toimiva ja kestävä.
Teksti: Petri Charpentier
