Turvallisuus
Turvallisuus ei synny sattumalta Рriskienhallinta kiinteisțalalla
Kuva: Pixabay
Kiinteistö- ja talotekniikka-ala on monipuolinen työympäristö, jossa yhdistyvät rakennustekniikka, sähkö, LVI-järjestelmät, kiinteistönhoito ja käyttäjien arjen tukeminen. Työ on usein näkymätöntä, mutta sen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun jokin menee pieleen. Turvallisuus on tässä kokonaisuudessa ratkaiseva tekijä: pieneltäkin tuntuva laiminlyönti voi johtaa merkittäviin henkilövahinkoihin, tuotannon keskeytyksiin tai vastuukysymyksiin. Siksi riskien tunnistaminen ja hallinta on olennainen osa alan ammattilaisten työtä.
Riskit syntyvät arjessa
Kiinteistöalan työympäristöjä yhdistää se, että ne ovat jatkuvasti muuttuvia. Työpäivä voi sisältää huoltoa kerrostalon teknisissä tiloissa, korjausta vilkkaasti käytetyssä liiketilassa tai ennakoivaa kunnossapitoa sairaalarakennuksessa. Jokaisessa kohteessa on erilaiset riskitekijät: sähköasennukset, ahtaat tilat, liukkaat pinnat, raskaat työkalut tai esimerkiksi legionellariskit vesijärjestelmissä.
”Turvallisuusvastuut kiinteistöalalla jakautuvat usealle taholle.
Usein vaaratilanteet eivät ole seurausta yhdestä isosta virheestä, vaan pienistä, arjen tasolla toistuvista puutteista. Portaikon valaisin, joka on jäänyt korjaamatta, voi aiheuttaa kaatumisen. Venttiilihuoneen ahtaus voi johtaa siihen, että työkalut jäävät kulkureitille ja aiheuttavat kompastumisen. Kun riskit tunnistetaan ajoissa, ne voidaan poistaa ennen kuin sattuu mitään.
Kuva: Liisa Hyvönen
Vastuu ei ole vain yhdellä
Turvallisuusvastuut kiinteistöalalla jakautuvat usealle taholle. Työnantaja kantaa lain edellyttämän kokonaisvastuun turvallisista työoloista, mutta myös työntekijöillä on velvollisuus toimia huolellisesti ja noudattaa ohjeita. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa järjestelmälliseen riskien arviointiin, mutta käytännön toteutus vaatii, että jokainen työpaikalla oleva osapuoli osallistuu turvallisuustyöhön.
Isännöitsijän ja kiinteistönomistajan vastuulla on varmistaa, että kiinteistössä työskentelevillä urakoitsijoilla ja huoltohenkilöstöllä on ajantasaiset tiedot kohteen olosuhteista ja riskeistä. Urakoitsijan vastuulla on puolestaan huolehtia työntekijöiden perehdytyksestä ja asianmukaisista työvälineistä. Yksittäinen asentaja tai huoltomies voi puolestaan omalla toiminnallaan joko vähentää tai lisätä riskejä. Vastuu on siis jaettu, mutta vain yhteistyöllä turvallisuus toteutuu.
Ennakoiva riskienhallinta on kustannustehokasta
Usein ajatellaan, että turvallisuus merkitsee vain suojalaseja, kypärää ja ohjeiden noudattamista. Nämä ovat tärkeitä, mutta todellinen turvallisuus syntyy ennakoinnista. Kun riskit arvioidaan etukäteen, voidaan suunnitella työvaiheet niin, että vaaratilanteita ei pääse syntymään.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kohdekohtaisia turvallisuuskierroksia, työmenetelmien arviointia ja teknisten ratkaisujen tarkistamista. Säännöllisesti päivitetyt riskikartoitukset säästävät myös rahaa: korjaamattomat puutteet aiheuttavat helposti myöhemmin kalliimpia vahinkoja, kuten vesivuotoja, sähkölaitteiden rikkoutumisia tai työtapaturmien jälkikustannuksia. Ennakoiva turvallisuustyö on investointi, joka tukee myös kiinteistön arvoa ja käytettävyyttä.
”Koulutuksen roolia ei voi liikaa korostaa.
Konkreettiset toimenpiteet näkyvät arjessa
Miten riskienhallinta sitten viedään käytäntöön? Yksi keskeinen keino on selkeä työnjako ja avoin viestintä. Jokaisen osapuolen tulee tietää, kuka vastaa mistäkin. Jos esimerkiksi teknisen tilan ilmanvaihtokoneessa havaitaan viallinen komponentti, on sovittava, ilmoittaako asiasta urakoitsija suoraan tilaajalle vai tehdäänkö toimenpiteet ensin työmaan sisäisessä järjestelmässä. Selkeät vastuut vähentävät virheitä.
Toinen tärkeä käytäntö on havaintojen dokumentointi. Digitaaliset huoltokirjat, mobiilisovellukset ja yhteiset raportointialustat helpottavat sitä, että riskit kirjautuvat järjestelmään ja tulevat kaikkien toimijoiden tietoon. Kun tieto ei jää yksittäisen työntekijän muistin varaan, turvallisuus paranee.
Koulutuksen roolia ei voi liikaa korostaa. Työntekijöiden osaaminen turvallisista työtavoista ja vaarojen tunnistamisesta on ratkaisevaa. Lyhyet, kohdekohtaiset perehdytykset voivat estää isoja onnettomuuksia. Samoin harjoitukset, kuten pelastautumisharjoitukset tai kemikaalivuototilanteiden simuloinnit, lisäävät valmiuksia toimia oikein tosipaikan tullen.
Kuva:123RF
Turvallisuuskulttuuri syntyy esimerkistä
Pelkkä ohjeiden ja määräysten olemassaolo ei takaa turvallisuutta, jos niitä ei noudateta. Siksi organisaatiokulttuurin merkitys on suuri. Turvallisuutta edistetään parhaiten silloin, kun esimiehet ja kokeneemmat ammattilaiset näyttävät itse esimerkkiä. Kun työnjohtaja käyttää suojavarusteita tinkimättä ja puuttuu epäkohtiin, myös muu henkilöstö ottaa ohjeet vakavasti.
Turvallisuuskulttuuriin kuuluu myös matala kynnys puuttua epäkohtiin. Jos huoltomies huomaa sähköasentajan työskentelevän vaarallisessa asennossa, hänellä on oikeus – ja velvollisuus – huomauttaa asiasta. Tämä vaatii ilmapiiriä, jossa palautteen antaminen ja vastaanottaminen on luontevaa eikä henkilökohtaista.
Turvallisuus on kilpailutekijä
Kiinteistöalan työmarkkinoilla kilpailu on kovaa, ja tilaajat vaativat yhä enemmän laadukasta ja vastuullista palvelua. Turvallisuus on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Yritykselle, joka pystyy osoittamaan systemaattisen turvallisuusjohtamisen ja matalat tapaturmataajuudet, turvallisuus voi muodostua kilpailueduksi.
”Riskien tunnistaminen on kiinteistö- ja talotekniikka-alan turvallisuuden perusta.
Lopulta kyse on kuitenkin ihmisistä. Jokainen kiinteistöalan ammattilainen haluaa palata työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Turvallisuustyön tavoitteena ei ole byrokratia vaan arjen sujuvuus – se, että työt voidaan tehdä tehokkaasti, luotettavasti ja ilman onnettomuuksia.
Riskien tunnistaminen on kiinteistö- ja talotekniikka-alan turvallisuuden perusta. Vastuu jakautuu työnantajille, työntekijöille ja kiinteistönomistajille, mutta tulokset syntyvät vain yhteistyöllä. Ennakoiva riskienhallinta, selkeä viestintä, koulutus ja esimerkillinen johtaminen ovat käytännön keinoja, jotka tekevät työympäristöstä turvallisemman. Turvallisuus ei ole ylimääräinen kustannus, vaan sijoitus kiinteistön toimivuuteen, työntekijöiden hyvinvointiin ja koko alan maineeseen.
Teksti: Petri Charpentier
