Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet, ovet, helat, lukot, väliseinät, tilanjako)
Toiminnalliset lasit tulevat taloihin ja toimistoihin
KUVA: PROFIN OY
Erilaisia toiminnallisia laseja asennetaan jo paljon esimerkiksi kerrostalojen ja konttoritilojen ikkunoihin ja väliseiniin. Lasien ja lasirakenteiden uudet ominaisuudet parantavat sisätilojen viihtyisyyttä ja käytettävyyttä monella tavalla.
HYVÄ ÄÄNENERISTYS on keskeistä monenlaisissa sisätiloissa.
Jos tilassa on isoja ikkunoita tai lasiseiniä, ääneneristävyys
on otettava erityisen hyvin huomioon lasirakenteiden toteutuksessa.
Esimerkiksi lasiliukuseinät on tehty ääntäeristäviksi, joten ne
soveltuvat ominaisuuksiltaan hyvin kokoushuoneiden seiniksi. Toisaalta
ne myös estävät katumelun pääsemistä asuntoihin.
Nyt lasiliukuseinät ovat yleistymässä myös siksi, että niillä voidaan
yhdistää sisä- ja ulkotila yhtenäiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
”Olemme jo pitkään valmistaneet lasiliukuseiniä, jotka toimivat
ulkoseininä – esimerkiksi kodin olohuoneen ja parvekkeen
välissä – mutta myös sisälasiseininä vaikkapa toimistoissa, kouluissa
tai julkisessa rakentamisessa”, kertoo Profin Oy:n toimitusjohtaja
Ville Nevala.
”Lasiliukuseinissä on puukarmi ja puupuite. Tällaisille ratkaisuille
on juuri nyt kysyntää. Muun muassa konttorissa voi olla
käytävää reunustava lasiseinä, ja toimistohuoneisiin kuljetaan
käytävältä liukuovien kautta.”
”Tällaisella lasiliukuseinällä on hyvä ääneneristysluokka, mittausten
mukaan Rw 39. Avotilaan voi rakentaa rauhallisia neuvottelutiloja,
jotka lasiseinien ansiosta ovat myös valoisia. Erilaisilla
kaihdinratkaisuilla saadaan tilaan lisää muunneltavuutta sekä tarvittaessa
myös näkösuojaa ja yksityisyyttä. Toimistotilojen käytettävyys
paranee”, Nevala tähdentää.
”Hyvä ääneneristys
on keskeistä
monenlaisissa
sisätiloissa.
KUVA: PROFIN OY
Lasiliukuseinällä lämmönpitävyyttä
Kun lasiliukuseinä on osana ulkoseinää, rakenteen lämmönpitävyys
on oleellinen ominaisuus.
”Lasiseinän U-arvo on korkeintaan 0,8 W/m2K tai alempi.
Alin arvo on 0,64”, Nevala mainitsee.
”Lisäksi lasirakenteella on hyvä ilmatiiviys ja sateenpitävyys
sekä tuulenpaineen kesto.”
Nevalan mukaan Profinin lasiliukuseinä eristää liikennemelua
29–40 dB lasituksesta riippuen.
”Tämäntyyppiset lasiseinät tuovat paljon uusia mahdollisuuksia
rakentamiseen. Rakenne on tiivis, lämmin, esteettinen ja tyylikäs.
Se tuo asuin- ja toimistohuoneisiin tilan tuntua”, hän toteaa.
”Liukuseiniä käytettäessä ei myöskään tarvitse varata tilaa
kääntyville oville. Olemme noin 25 vuoden aikana vieneet lasiliukuseinien
tuotekehitystä eteenpäin, ja samaan aikaan myös
lasitekniikka on kehittynyt.”
Tätä nykyä lasiliukuseiniä asennetaan kaikenlaisiin asuntoihin.
”Vuosittain toimitamme Suomeen 4 500 – 5 000 lasiseinäkokonaisuutta.”
”Liukulasiseinän asentaminen ei ole varsinaisesti vaikeaa,
mutta se on tarkkaa työtä. Periaatteessa asennustyö on samantyyppinen
kuin isoilla ikkunoilla. Hoidamme itse keskimäärin puolet
liukuseinien asennuksista”, Nevala arvioi.
”Seiniin tulee isoja kiinteitä ja avattavia lasipintoja sekä tarkoin
valittuja puukarmeja. Tällaisista rakenteista saa näyttävää arkkitehtuuria.”
Logomon sillassa on käytetty itsepuhdistuvaa lasia.
KUVA: MARC GOODWIN
Laminoitua lasia ja pinnoitteita
Tekninen myyntipäällikkö Harri Korpela Pilkington Lahden Lasitehdas
Oy:stä korostaa toiminnallisten lasien parantavan tilankäyttäjien viihtyvyyttä
ja mukavuutta niin kotona kuin työpaikoillakin.
”Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että uudisrakentamisessa
taloihin asennetaan erilaisia toiminnallisia laseja. Esimerkiksi
ääneneristyksestä on tullut entistä merkittävämpi kysymys, kun asuinalueita
rakennetaan aiempaa tiiviimmiksi.”
”Ääneneristys vaikuttaa paljon asumis- ja työviihtyvyyteen, mutta
lasien ominaisuuksilla voidaan myös vaikuttaa vaikkapa auringolta suojautumiseen
sekä palosuojaukseen. Toisaalta laseja voidaan valmistaa itsepuhdistuviksi
tai huurtumattomiksi”, Korpela selittää lasien ominaisuuksia.
”Laseihin saadaan uusia ominaisuuksia usein pinnoitteilla tai esimerkiksi
laminoimalla.”
Lisäksi markkinoille on tullut niin sanottuja älylaseja, jotka saadaan
sähköisesti muutettua läpinäkymättömiksi. Silloin lasi-ikkuna itsessään
toimii näkösuojana ja parantaa yksityisyyttä.
Heijastukset minimiin
Viime aikoina Suomenkin rakennustyömailla on alettu asentaa ikkunoihin
matalaheijasteisia laseja. Aikaisemmin sellaisia on lähinnä käytetty näyttelytilojen
vitriineissä.
”Etenevässä määrin halutaan, että lasi heijastaisi mahdollisimman
vähän. Ratkaisu löytyy pinnoitetekniikasta, jolla lasin heijastuksia voidaan vähentää. Tällöin lasi muuttuu käytännössä näkymättömäksi”, Korpela
selittää.
”Ylipäätään varsin monet toiminnalliset lasit perustuvat pinnoitteisiin.”
Korpelan mukaan matalaheijasteisia laseja on toistaiseksi asennettu
muun muassa vapaa-ajan asuntoina toimiviin arvokiinteistöihin, joissa on
paljon lasiseiniä tai muita suuria lasi-ikkunoita.
”Heijastamattomiin laseihin on onnistuttu kehittämään neutraali heijastusväri.
Ne sopivat vaikkapa suuriin maisemaikkunoihin, joista halutaan
ihailla hienoa näköalaa ilman heijastuksia.”
”Myös katsomotiloissa ja aitioissa tällaiset lasit ovat omiaan, samoin
kuin museoiden sisätiloissa kalusteiden laseina.”
”Laseihin saadaan uusia
ominaisuuksia usein
pinnoitteilla tai esimerkiksi
laminoimalla.
Aurinkosuojaus on suosittua
Jos lasipinta on lähes näkymätön, se voi periaatteessa lisätä erilaisia törmäysriskejä.
Ihmiset törmäävät helpommin heijastamattomiin laseihin,
mutta lintujen kanssa tilanne on toinen.
”Usein linnut törmäävät lasissa juuri heijasteeseen. Lisäksi on kehitetty
lintuturvallisia laseja, joissa ulkopinnan pinnoite muuttaa heijastusta
siten, että linnut tunnistavat sen esteeksi”, kertoo Korpela.
Tällainen ratkaisu on kehitetty pilvenpiirtäjiä varten, mutta se sopii
kaikkiin rakennuksiin, joissa on riski lintujen törmäämisestä ikkunoihin.
Sisäkäytössä laseihin taas voidaan lisätä huomiomerkintöjä – esimerkiksi
silkkipainamalla, hiekkapuhaltamalla tai tarroilla – jotta ihmiset eivät
kävelisi päin lasiovia.
Matalaheijasteista lasia lasikaiteessa.
KUVA: PILKINGTON LAHDEN LASITEHDAS OY
”Heijastamattomuutta saadaan aikaan pääsääntöisesti pinnoitteilla.
Pilkingtonin pinnoitteet ovat huoltovapaita ja ne kestävät lasin koko käyttöiän.”
”Matalaheijasteiseen lasiin, samoin kuin lintuturvalliseen lasiin, voidaan
liittää myös auringonsuojaominaisuus.”
Aurinkosuojaus vähentää huoneistojen jäähdytystarvetta, mikä säästää
energiaa. Jos käytetään auringonsuojalasin ja antikondenssilasin
yhdistelmää, voidaan ehkäistä ikkunoiden ulkopintojen huurtumista.
”Tätä nykyä auringonsuojalasi on suosituin toiminnallinen lasityyppi
Suomessa. Kerrostalojenkin rakentamisessa auringonsuojalasit ovat tulleet
jo varsin yleisiksi”, Korpela arvioi.
Itsepuhdistuvia ikkunalaseja
Korpela toivoo varsinkin itsepuhdistuvien lasien yleistyvän rakentamisessa
lähivuosina.
”Toki Suomessa on yleensä mahdollista avata ikkunat pesua varten,
mutta kiinteiden ikkunoiden yleistyessä itsepuhdistuvat lasit olisivat hyödyllisiä”,
hän pohtii.
Monissa korkeissa rakennuksissa kaikkia ikkunoita ei pysty avaamaan,
joten ikkunanpesussa tarvitaan ulkopuolisia telineitä tai nostureita.
Toisaalta itsepuhdistuvuus säästää vettä, pesuainetta ja puhdistajien työaikaa.
Pilkingtonin kehittämän itsepuhdistuvan lasin toiminta perustuu kahteen
vaiheeseen, jolloin aluksi fotokatalyysireaktio hajottaa lasissa olevan
lian.
Toisessa vaiheessa ikkunalasin hydrofiilinen pinnoite levittää veden
tasaisesti lasin pinnalle, johon muodostuu pisaroiden sijaan nopeasti kuivuva
ohut kalvo. Prosessi huuhtoo lian pois lasista ja estää valumajälkien
muodostumista.
Jos itsepuhdistuvaa lasia käytetään kattoikkunana, katon kallistuskulman
tulisi olla vähintään 10 astetta vaakatasosta, jotta sadevesi pystyy
valumaan pois ikkunasta.
”Itsepuhdistuva ikkuna on hankintahinnaltaan tavanomaista ikkunaa
kalliimpi, mutta se tuo säästöä huoltokustannuksissa”, Korpela muistuttaa.
Teksti: Ari Mononen
