Julkisivut
Elinkaariajattelu näkyy julkisivuremonteissa
Suunnittelusta ja materiaaleista energiatehokkaaseen toteutukseen: Onnistunut julkisivusaneeraus vaatii kokonaisvaltaista osaamista
Kuva: Tuomas Uusheimo
Ilmaston muuttuessa kiinteistöjen julkisivut joutuvat melkoiseen kurimukseen. Talvella 2019–2020 sade tuli alas vetenä lumen sijaan erittäin laajalti maassamme. Vesi taas on mukana lähes kaikissa tunnetuissa turmeltumis- ja vaurioitumismekanismeissa, joita rakenteemme kohtaavat. Tästä syystä niin julkisivu- kuin muidenkin remonttien tekijät ovat paljon vartijoina. Rakennusaikainen valppaus ja loppuun asti mietityt prosessit, rakennustavat ja materiaalit voivat säästää paljolta pahalta.
Julkisivuyhdistys Ry:n mukaan Suomen rakennuskannassa ylivoimaisesti yleisimmin käytetty materiaali on puuverhous, joka nielaisee julkisivumarkkinoista (kaikki kiinteistöt) kolmanneksen (34 %). Suurta osuutta selittää puun laaja käyttö pientalorakentamisessa; esimerkiksi kerros- ja rivitaloissa puu on harvinaisempaa.
Puuverhouksen jälkeen yleisimmät materiaalit ovat tiiliverhoukset (26 %) sekä betoni (13 %). Kerrostalojen suuret rakennusmäärät ovat taas lisänneet tiilen, betonin ja rapattujen julkisivujen määrää. Muita suosiotaan kasvattaneita materiaaleja ovat erilaiset tuulettuvat julkisivut.
Jos puhutaan 2000-luvun asuinkerrostalojen rakentamisesta, hallitsevia materiaaleja ovat olleet tiili, betoni ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen mukaan näiden yhteenlaskettu markkinaosuus on ollut noin 80 % viime vuosina.
Kuva: Olli Urpela / Wienerberger Oy
Tiili on pop
Juha Karilainen, rakennustekninen johtaja Wienerberger Oy Ab:sta, kertoo että tiilituotteisiin on kohdistunut tasaisesti kasvavaa kysyntää jo pitkään.
”Esimerkiksi Helsingin rantakohteissa, kuten Jätkäsaari ja Kalasatama, näkyy paljon poltettua tiiltä.”
Karilaisen mukaan tiilijulkisivutrendeissä näkyvät nyt rouheat pintastruktuurit, reliefit, lasitukset tiilipinnat ja massiivirakenteet. ”Arkkitehdit haluavat luoda yksilöllisiä taloja, joissa on paljon yksityiskohtia ja tiilirakentaminen luo siihen kyllä paljon mahdollisuuksia”, Karilainen pohtii.
”Nyt tehdään ilmeikkäämpää ja elävämpää tiilipintaa kuin vielä 20 vuotta sitten”, hän lisää. Oma lukunsa on tiilien värikirjo: tiiliä on nyt tummia, vaaleita, harmaita, punaruskean kirjavia
”Kun vielä 80-luvulla arkkitehti valitsi yhden tiilenvärin rakennukseen, niin nyt niitä säännönmukaisesti on useampia.”
Kuva: Wienerberger Oy
Kevyellä huollolla
Karilainen muistuttaa, että tiilijulkisivulla on pitkä elinkaari. ”Tiili on kaikista julkisivumateriaaleista vähiten huoltoa vaativa ja siten elinkaaritaloudellinen. Tampereen Yliopiston rakennustekniikan laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan tiilijulkisivu on sekä 50 että 100 vuoden elinkaaritarkastelussa omistajalleen edullisin julkisivuratkaisu.
Wienerbergerin tiilet valmistetaan puhtaista luonnonmateriaaleista; savesta ja hiekasta. Kalkkia sekä mineraalisia pigmenttejä käytetään poltossa pieniä määriä tiilen vaalentamiseksi ja erilaisten tiilisävyjen aikaansaamiseksi. Mineraalisia pigmenttejä käytetään pieniä määriä eräissä värillisissä tiilityypeissä. Tiilet eivät sisällä mitään haitallisia aineita, jotka rakennuksen käytön aikana voisivat emittoitua sisäilmaan ja ne täyttävät parhaan M1 sisäilmaluokituksen vaatimukset.
”Esimerkiksi kennoharkkotiilellä aikaansaatava hengittävä, yksiaineinen ja lämpötilan ja kosteuden vaihtelua tasaava ulkoseinärakenne tekee siitä hyvin kiinnostavan, vaikkapa päiväkotien, koulujen ja miksei myös asuntorakentamisen näkökulmasta.
Putkiremontin jälkeen kovin
Helsinkiläinen Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:llä on pitkä kokemus rakennusten julkisivujen korjaussuunnittelusta, työmaavalvonnasta ja kuntotutkimuksista. Markus Treuthardt muistuttaa, että julkisivuremontti on kiinteistön merkittävin remontti putkiremontin ohessa.
”Julkisivujen korjaustöiden suunnittelu ja valvonta vaatii aina ammattitaitoisen ja asiaan perehtyneen, kokeneen suunnittelijan sekä valvojan”, hän summaa. Treudhardt Oy on mukana useissa kymmenissä julkisivuremonteissa vuodessa.
Jämpti projektihallinta on tärkeää, koska julkisivuremontin vaikutus asumismukavuuteen on aina merkittävä.
”Ilmanvaihto, lämpötila, melu ja meluhaitat ovat oleellisia tekijöitä. Tästä syystä hankkeen pysyminen suunnitellussa aikataulussa on äärimmäisen tärkeää.”
Ylikorjaaminen ei kannata
Kaiken lähtökohtana on kuitenkin selvittää, onko raskas julkisivuremontti todella syytä toteuttaa – vai onko julkisivulla kenties sittenkin vielä hyviä vuosia jäljellä?
”Me pohdimme paljon sitä, että missä kohtaa julkisivun uusiminen on mielekästä. Ylikorjaaminen ei ole kenenkään intresseissä, vaan julkisivut pitäisi ’ajaa loppuun’ mikäli elinkaarta riittää”, hän linjaa.
Treuthardtin mukaan julkisivusaneerauksissa kunnostetaan ja uusitaan usein myös ikkunat ja parvekkeet.
”Tällaiset saneeraukset kannattaa tehdä samaan syssyyn, niin ei tarvitse olla vuoden välein pystyttämässä telineitä”, hän toteaa ja lisää listaan vesikattoremontin, joka saatetaan myös tehdä julkisivurempan yhteydessä.
”Monessa taloyhtiössä katto on ikään kuin päässyt unohtumaan, mutta se voi helposti kostautua. Näissä asioissa kannattaa aina katsoa kokonaisuutta ja sen toimivuutta”, hän huomauttaa.
Lisäeristettä seinien väliin?
Julkisivuremonttien yhteydessä puhutaan usein myös energiatehokkuuden lisäämisestä. Esimerkiksi Helsingissä on paljon kohteita, joissa eristysasiat ovat hyvinkin eri tolalla.
”Sellaisissa 1960–70-luvuilla rakennetuissa betonitaloissa voi hyvinkin olla lisäeristyksen tarvetta, mutta sitten löytyy keskustan massiivitiilikerrostaloja, joissa eristys on jo hyvällä tasolla rakenteen ansiosta.”
Treuthardt tietää, että taloyhtiössä julkisivuremontti – kuten kaikki remontit – voi jakaa mielipiteitä, mutta hän kehottaa ihmisiä miettimään hintalapun lisäksi myös mielenrauhaa.
”Kun hyvin toteutettu remontti tietää sitä, että julkisivusta ei tarvitse murehtia 50 vuoteen, niin kyllähän se on sellainen asia, joka painaa kummasti vaa’assa.”
Porotusta pätsissä
Julkisivujen uusia tuulia edustaa aurinkosuojaus mm. erilaisten kaihdinten muodossa. Aurinkoon liittyvät haasteet kyllä tunnetaan suunnittelijapuolella: aurinkosäteilyn energiasta noin puolet siirtyy ikkunoiden kautta rakennuksiin – ja säteilyn törmättyä sisätilan pintoihin energia muuttuu lämmöksi, johtuu rakenteisiin ja lämmittää tilaa.
Lämpösäteilyksi muuttunut aurinkoenergia taas ei kykene poistumaan säteilyn muuttuneen aallonpituuden takia yhtä tehokkaasti kuin se tuli sisään. Lisäksi nykyaikaiset energiatehokkaat ikkunat ja muut rakenteet edesauttavat lämmön sisällä pysymistä.
Nykyaikaisilla aurinkosuojausratkaisuilla voidaan säästää jäähdytys-, valaistus- ja lämmitysenergiaa sekä lisätä asumismukavuutta, kertoo Juhana Repo Artic-Kaihdin Oy:stä.
”Aurinkosuojat estävät aurinkoenergian siirtymisen sisätiloihin erittäin tehokkaasti”, hän toteaa. Artic-Kaihdin on Suomen johtavia aurinkosuojalaitteiden valmistajia, joka valmistaa vuosittain yli 250 000 erilaista kaihdin- ja aurinkosuojatuotetta.
Kuva: Artic-Kaihdin Oy
Läpimurron kynnyksellä
Repo huomauttaa, että se, kuinka paljon rakennus voi hyödyntää aurinkoenergiaa, vaihtelee rakennuksen sijoituksen, suuntauksen, muodon, ikkunoiden koon ja sijainnin sekä käytettyjen rakennusmateriaalien mukaan. Kiinteistöjen omistajien sekä taloyhtiöiden mielenkiinto aurinkosuojaratkaisuja kohtaan kasvaa sitä mukaa, kun kiinteistöjen energiavaatimukset kasvavat. Kiinteistön omistajat ovat myös entistä valveutuneempia varmistamaan erityisesti toimistotilojen työskentelyolosuhteet, ja aurinkosuojaus on tässä sekä ylilämmön- että häikäisynestäjänä aivan keskeinen tekijä.
Mitä tyytyväisempi käyttäjä, sitä parempi se on myös kiinteistön omistajalle, Repo tietää.
”Energiatehokkuuden suhteen voidaan saavuttaa todella paljon”, hän lupaa.
”Aikaisemmin aurinkosuojaukseen on liittynyt paljon tietämättömyyttä ja ihan pelkojakin siitä, kuinka tuote toimii. Nyt maailma on muuttunut siinä määrin, että nämä tuotteet ovat muuttumassa osaksi nykyaikaista talotekniikkaa myös Suomessa.”
Hänen mukaansa eteläisemmässä Euroopassa – ja Pohjolassa esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa – erilaiset kehittyneet aurinkosuojaratkaisut ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Suomessa ei olla aivan yhtä hereillä, mutta viimeisen viiden vuoden aikana tietoisuus on noussut huomattavasti:
”Kyseessä ei ole vielä mikään buumi, mutta selvästi tähän asiaan on nyt herätty”, toteaa Repo. ”Odotamme, että seuraavan viiden vuoden aikana kasvu tuplaantuu verrattuna edelliseen viiteen vuoteen.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
