Rakentaminen

Rakennukset liki käyttämätön reservi ilmastonmuutoksetn vastaisessa sodassa?

Toimiva tekniikka ja suunnittelulihasta on jo riittämiin - nyt tarvitaan tahtoa muuttaa koko kiinteistökanta hiiliniukaksi

Kuva: HUS/Matti Snellman

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa enemmän paukkuja pitäisi laittaa rakennusten energiansäästökeinojen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Aalto-yliopiston professori, Sisäilmayhdistys ry:n puheenjohtaja Risto Kosonen huomauttaa, että rakennusten osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta on 40 prosenttia – ja esimerkiksi rakennusten lämmityksestä aiheutuu 56 % Helsingin kasvihuonepäästöistä.

”Meillä ei tiedosteta, että rakennusten energiakorjaukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista hillitä ilmaston lämpenemistä”, Kosonen toteaa.

Rakennuskanta uudistuu niin hitaasti, että pelkästään hiilipihillä uudistuotannolla ei valtavasti voida vaikuttaa päästöihin. Kososen mukaan tärkeämpää on kohdistaa toimet olemassa olevaan rakennuskantaan, jossa nykyään yleisesti käytetyillä ratkaisuilla voitaisiin merkittävästi vähentää energiankulutusta ja edelleen energiantuotannon päästöjä.

”Teknologia ja prosessit ovat jo olemassa, ne täytyy vaan saada laajamittaisesti käyttöön”, hän uskoo.

Nykytekniikalla voidaan päästöjä laskea – lähtötilanteesta ja rakennustyypistä riippuen – jopa 60–80 prosenttia, jos lähtökohtana pidetään nykyistä energiantuotantorakennetta. ”Vastaavasti rakennusten energiakorjauksilla voidaan päästöjä vähentää 30-40 % kustannusneutraalilla tavalla.”

Hiilijalanjäljestä pikkuvarvas pois?

Investointien takaisinmaksuaika voi olla pitkä – 25 vuottakin – mutta Kosonen kysyy, eikä nykytilanteessa pitäisi hakea suurinta vaikuttavuutta yhteiskunnan kannalta. Jos on mahdollista leikata Suomen päästöjä 10–15 prosenttia, puhutaan kaiken kaikkiaan melkoisen vaikuttavasta keinosta, jota ei pitäisi unohtaa keinovalikoimasta.

”Yhteiskunnan kannalta kaikki tehokkaat ja taloudellisesti järkevät keinot pitää saada liikkeelle, jos ilmaston lämpenemistä halutaan oikeasti hillitä.”

Kosonen näkee, että uudistuvien energianlähteiden hyödyntämistä asumisessa pitää lisätä samalla, kun talotekniikka optimoidaan mahdollisimman energiatehokkaaksi. Vanhat keinot kuten ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ja lämpöpumput ovat arvossaan: paras tulos saadaan useamman asian yhteisvaikutuksesta, ei niinkään yhdestä ihmekonstista.

Älyenergiaa älykotiin

Energiatehokkaat älytalot ovat jo täällä ja tämä trendi vahvistuu edelleen:
”Älytalojen draivereita ovat erilaiset anturit ja älyenergian hyödyntäminen”, hän toteaa. IoT-maailmaan kuuluu, että erilaiset sensorit mittaavat kaikkea energiankulutusta ja fiksu automaatio optimoi sitä koko ajan. Energia itsessäänkin on ”älykästä”, eli mahdollisuuksien mukaan kysyntäja kulutusjoustavaa uusiutuvaa energiaa, jota saadaan vaikkapa katon aurinkopaneeleista.

Visiot eivät silti useinkaan muutu todellisuudeksi ilman kitkaa. Esimerkiksi ilmanvaihdon suhteen on eri asia, mitä on suunniteltu ja mitä on saavutettu. ”Ilmanvaihdon suhteen toimivuus pitäisi aina varmistaa sen jälkeen, kun IV-järjestelmä on säädetty, jotta painesuhteet kiinteistön sisällä saadaan oikein”, toteaa Kosonen ja myöntää, että mittaustekniikan haasteita esiintyy edelleen.

Joka kiinteistö on yksilö

Uudenlaisia ratkaisuja jäähdytys-, lämmitys- ja energiatarpeisiin tarvitaan uudis- että korjausrakennuskohteissa kuten hotellit, toimistorakennukset, kauppakeskukset, sairaalat ja teollisuuden prosessit. Yksi alan toimijoista on suomalainen Chiller Oy, jonka laitteiden energiatehokkuus syntyy edistyksellisistä teknisistä laiteratkaisuista tiloihin ja energiavirtojen optimaaliseen kierrätykseen.

Tuotepäällikkö Matti Henriksson kertoo, että yritys pyrkii löytämään parhaan ratkaisun aina asiakas-/kohdekohtaisesti. Tuotekehityksessä panostetaan mm. uusiin ekologisempiin kylmäaineisiin, sekä entistä parempaan integroitavuuteen eri kohteiden tiloissa.

”Rakennusten energiakorjaukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista hillitä ilmaston lämpenemistä.

”Eri kiinteistöjen ja tilojen tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, joten ratkaisuissa tämä täytyy aina ottaa huomioon.”

Herkkä tasapaino

Suunnittelutyössä esiintyy usein vastakkainasettelua, kun pohditaan toisaalta energiatehokkuutta ja jäähdytystarvetta ja toisaalta tilan käyttäjien viihtyvyyttä. ”Tämä vaatii oikeanlaisen tasapainon löytämistä. Jatkuva vuoropuhelu arkkitehtien, laitetoimittajien ja LVI- ja automaatiosuunnittelijoiden sekä urakoitsijoiden välillä tuo yleensä sen parhaan tuloksen”, tietää Henriksson.

”Käyttäjien mieltymykset sekä olosuhteet Suomessa ovat hyvin yksilöllisiä tiloissa ja rakennuksissa, jolloin laitteen kyky toimia mahdollisimman laajasti eri toimintapisteissä korostuu. Tällä pienennetään samalla kokonaisenergian kulutusta, viihtyvyydestä kuitenkaan tinkimättä”, Henriksson linjaa.

Puhallinkonvektorit nosteessa

Henrikssonin mukaan arkkitehdit ovat viime aikoina olleet erityisen kiinnostuneita Chillerin puhallinkonvektoreista. ”Ne ovat suhteellisen yksinkertainen ja kompakti ratkaisu, jolloin talotekniikka ei ota suurta roolia tilan ulkoasusta”, hän huomauttaa.

Puhallinkonvektorit sulautuvat hyvin rakenteisiin, eivätkä valtaa esimerkiksi koko kattoalaa itselleen, tuottaen kuitenkin edelleen tehokkaan jäähdytyksen tilan tarpeisiin. Lisäksi laitteiden näkyviä osia on saatavilla eri väreillä, mikä helpottaa laitteiden tilaan sulauttamista entisestään.

Chillerin tuore referenssi tällä saralla on Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennusosan uudistus, jossa T1-terminaalin viihtyisyyttä parannettiin panostamalla korkeatasoiseen arkkitehtuuriin. Koska tilan jokainen yksityiskohta oli tarkkaan harkittu, myös ilmastoinnin päätelaitteiden tuli sulautua arkkitehtuuriin, mikä tarkoitti niiden säleikköjen sävyn mukauttamista suunnitelmiin sopivaksi. Chiller toimitti terminaalilaajennukseen lähes 70 kappaletta Box-puhallinkonvektoreita halutun värisillä säleiköillä eri ravintoloihin, käytäviin ja lähtöaulaan.

Varmuutta sairaalan lisäjäähdytykseen

Vielä isompi toimitus tehtiin HUSin Uuteen lastensairaalaan, jonne asennettiin noin 350 Box-puhallinkonvektoria. Uuden lastensairaalan kaikkien ilmastointikoneiden tuloilma on jäähdytetty kaukojäähdytyksellä, mutta ratkaisun teho ei kuitenkaan riitä jäähdyttämään kaikkia tiloja kaikissa tilanteissa, vaan lisäksi tarvitaan lisäjäähdytystä.

Tähän tarkoitukseen kohteeseen hankittiin Box-puhallinkonvektorit, jotka mitoitettiin kaukojäähdytysolosuhteisiin soveltuvalla patterin reitityksellä.

”Uudessa lastensairaalassa akustiikka oli – luonnollisesti – yksi tärkeimmistä asioista suunnittelussa. Modernia puhallussäleikköä hyödyntävät Box-puhallinkonvektorit ovat hyvin hiljaisia ja ne voidaan räätälöidä kohteen olosuhteisiin tavoitellun äänitason mukaan tehtaalla. Tämä edesauttaa tavoitteiden täyttämisessä, eikä näin ollen olla pelkän taloautomaation varassa”, huomauttaa Henriksson.

”Hiljaiset järjestelmät ovat luonnollisesti iso osa viihtyvyyttä, ja niillä on suuri merkitys esimerkiksi työskentelytehokkuuteen samoin kuin ympäristön lämpöolosuhteillakin”, Henriksson toteaa.

Vedosta eroon

Yhtä lailla tärkeää on vedon tunteen minimoiminen: esimerkiksi konttorimiljöössä veto on niitä yleisimpiä työmukavuuden nakertajia, jos suunnitelma tai laitevalinta ei ole tarkkaan harkittu.

”Olemme huomanneet, että LVI-suunnittelijat kiinnittävät vedon eliminoimiseen yhä enemmän huomiota, mikä on iso ja positiivinen asia loppukäyttäjän viihtyvyyden kannalta.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje