Johtaminen
Hyvä johtaminen milleniaalien perspektiivistä
Milleniaalit ovat jo suurin työikäisten ryhmä. Yritykset pohtivatkin kuumeisesti, kuinka näitä tulevaisuuden tähtiä voi parhaiten sitouttaa ja johtaa. Innostava, yksilölliset tarpeet huomioiva esihenkilötyö nousee tässä ratkaisevaan rooliin.
Kivat työkaverit, mielekäs työ ja sopivasti joustoa. Niin, ja tietysti hyvä pomo. Muun muassa nämä ovat asioita, joita milleniaalit arvostavat työssään.
80-luvun ja viime vuosituhannen lopun välissä syntyneet osaajat vaativat työltään tunnetusti enemmän kuin edeltäjänsä. Heille työpaikka ei ole vain paikka, jossa tehdä töitä. Se on yhteisö, jossa voi toteuttaa itseään ja viettää aikaa samanhenkisten seurassa.
Milleniaalien työelämäodotukset asettavatkin omat vaatimuksensa yritysten johdolle.
”On pohdittava, millainen johtaminen, yrityskulttuuri ja organisaatiorakenne tukee näitä tarpeita. Entä millaisia kehitys- ja etenemismahdollisuuksia nuorille tarjotaan?”, milleniaalien parissa pitkään työskennellyt liikkeenjohdon konsultti Heikki Leskinen toteaa.
Heikki Leskinen
Ei se raha, vaan ne kokemukset
Rekrytointiyritys Studentworkin teettämän Nuoret osaajat työelämässä- tutkimuksen mukaan milleniaalit haluavat työskennellä kiinnostavissa rooleissa, joissa he pääsevät innovoimaan ja ratkaisemaan ongelmia.
Huomionarvoista on, että 87 % vastaajista arvotti työn merkityksellisyyden korkeammalle kuin hyvän palkan. Tämä liittyy haluun tehdä omannäköistä työtä.
Leskinen tunnistaa yksilön identiteetin tärkeänä teemana. Hänen mukaansa milleniaaleille on tärkeää löytää oma, autenttinen minänsä ja tehdä uraan liittyvät päätöksensä sen perusteella.
Esihenkilöt ovat tärkeässä asemassa tämän mahdollistamisessa. Leskisen mukaan he voivat parhaiten tukea työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita olemalla läsnä.
”Esihenkilöllä tulisi olla riittävästi aikaa epämuodolliselle vuoropuhelulle. Näin pystytään tunnistamaan, millä alueilla kukin alainen tarvitsee tukea”, hän sanoo.
Nuorten näkökulmaa kannattaa hyödyntää
Heikki Leskistä voi hyvällä omallatunnolla kutsua alan asiantuntijaksi. Hän on kerryttänyt ymmärrystä milleniaalien työelämätarpeista mm. perustamansa työelämäverkoston The NextGen Projectin kautta.
Yhteisö mahdollistaa yritysten ja milleniaalien välisen dialogin, jonka kautta yritysjohtajat saavat tietoa nuorten odotuksista. Verkoston jäsenet taas parantavat valmiuksiaan toimia tulevaisuuden johtajina.
Leskinen päätyi perustamaan verkoston fasilitoituaan yritysten johtoryhmien ja nuorten startup-yrittäjien välisiä keskustelusessioita SLUSH-kasvuyritystapahtumassa. Hän huomasi, kuinka suuri tarve hierarkiasta vapaille kohtaamisille oli.
”Yritysten olisi hyvä tunnistaa, millä liiketoiminnan alueilla nimenomaan nuorilla on sellaista ainutlaatuista annettavaa, joka tukee yrityksen uudistumista”, Leskinen toteaa ja mainitsee esimerkkinä etätyön räjähdysmäisen kasvun.
”Monessa yrityksessä mietitään, miten etäorganisaatioita tulisi johtaa. Tässä milleniaaleilla olisi paljon annettavaa, sillä heille digitaaliset alustat ja etätyö ovat olleet arkipäivää jo pitkään.”
Milleniaalit uranuurtajina
Milleniaalit haluavat kyseenalaistaa ja uudistaa. Tästä johtuen, heidät on nähty myös vaativina ja jopa itsekkäinä. Leskinen kuitenkin huomauttaa, että kaikki ikäluokat arvostavat samankaltaisia asioita.
”Milleniaalisukupolvi on vain ollut vahvemmin vaatimassa näitä asioita. Tämä taas hyödyttää ihan kaikkia”, hän toteaa.
Konsulttiyhtiö Deloitten tutkimustulokset tukevat näkökulmaa. Sen keväällä julkaiseman Insights-raportin mukaan eri sukupolvilla on yllättävän samankaltaiset tarpeet. Monet asiat, jotka on yleensä yhdistetty milleniaaleihin, pätevätkin kaikkiin työikäisten ryhmiin.
Työn merkityksellisyys on hyvä esimerkki. Psykologi Abraham Maslowin tunnetun tarvehierarkiateorian mukaan itsensä toteuttaminen on ihmisen perimmäinen tarve ja tärkeä motivaatiotekijä. Kiitos milleniaalien, tämä universaali tarve on nykyään vahvasti esillä työelämässä.
Mistä on hyvä johtaja tehty?
A-talent Recruitingin vuonna 2019 tekemästä kyselytutkimuksesta selviää, että milleniaalit toivovat esihenkilöiltään erityisesti luottamusta, empaattisuutta sekä halua auttaa työntekijöitään menestymään.
Myös Leskinen komppaa tunneälyn ja empatian tärkeyttä. Hän nostaa esille erityisesti kyvyn kohdata toinen ihminen autenttisesti ja tasa-arvoisesti.
”Tämä luo vahvan pohjan esihenkilön ja alaisen väliselle dialogille. Se myös antaa tilaa muille milleniaalien arvostamille tekijöille, kuten läpinäkyvyydelle ja avoimelle kommunikaatiolle”, hän sanoo.
Esihenkilö ei ole pelkkä pomo, vaan enemmänkin sparraava koutsi, joka kannustaa, haastaa ja tukee. Hänen tulisi olla joustava ja avoin uudelle, sillä nuoret ikäluokat haluavat tehdä töitä yritykselle, joka antaa tarpeeksi siimaa. Mikromanageerauksen aikakausi on siis auttamatta ohitse.
Leskinen peräänkuuluttaa myös kykyä saattaa yhteen yrityksen tavoitteet yksilön tehtävien ja tavoitteiden kanssa – mieluiten innostavalla tavalla.
”Johdon tulisi esittää kysymykset: ’Miksi teemme sitä mitä teemme’ ja ’Miksi se on tärkeää?’”.
Inspiroivan työympäristön tärkeys
Monet nuoret osaajat kokevat, että erityisesti isommat yritykset eivät kykene tarjoamaan niitä asioita, joita he tarvitsevat viihtyäkseen työssään.
Vanhahtavan imagon omaava korporaatioelämä ei välttämättä kuulosta houkuttelevalta, kun vaihtoehtona on työskennellä kiinnostaville startupeille tai perustaa oma yritys.
”Nuoret nostavat monesti esille jumiutumisen pelon. He miettivät, että jos menen töihin tähän isoon yritykseen, jämähdänkö sinne loppuiäkseni?”, Leskinen mainitsee.
Hän tunnistaa tässä myös mahdollisuuden.
”Tämä haastaa isoja yrityksiä: miten paremmin houkutella lahjakkaimpia tekijöitä perinteisiin yrityksiin, jotka tarvitsevat uudenlaisia liiketoiminnan uudistajia?”, hän kysyy.
Kaiken keskiössä on lopulta avoin vuoropuhelu maailmaa hieman eri näkökulmista katsovien johtajien ja työntekijöiden välillä. Leskinen näkee kohtaamiset parhaimmillaan älyllisesti ja emotionaalisesti hyvin energisoivina.
”Nämä ovat juuri niitä hetkiä, joissa maailmaa mullistavat ideat syntyvät. Uskon, että tätä kautta syntyy vahva pohja sellaiselle johtamiselle, jota milleniaalit - ja kaikki muutkin - toivovat”, hän päättää.
Teksti: Vanessa Törnblom
Kuvat: Pexels
