Satamat
Suomen satamat digikärjellä investointeihin
Suomen satamat panostavat vahvasti toimintansa kehittämiseen vuosina 2021–2025. Suunniteltujen investointien kokonaismäärä on yli miljardi euroa, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin vuosina 2016–2020 toteutetut investoinnit, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin helmikuussa 2021 julkaistu satamainvestointiselvitys.
Traficomin raportin mukaan kaavailtujen investointien vuosivauhti on kova: 205 miljoonaa euroa per vuosi. Vuosina 2016–2020 Suomen satamiin tehtiin investointeja yhteensä 880 miljoonan euron arvosta eli keskimäärin 176 miljoonaa euroa vuosittain.
Lisäksi osa satamista on myös ryhtymässä rakentamaan digitaalisia valmiuksia vuosina 2021–2025. Satamanpitäjistä 22 ilmoitti tekevänsä myös digitalisaatioon liittyviä investointeja. Kaikki 15 satamaa, jotka ilmoittivat kokonaisinvestoinneiksi yli 10 miljoonaa euroa kaudelle 2021–2025, ilmoittivat myös investoivansa digitalisaatioon tulevan 2–3 vuoden aikana.
Perinteisesti investointijohtajina ovat toimineet suuret satamayhtiöt Helsingin, HaminaKotkan, Rauman ja Kokkolan satamissa, eikä tähän odoteta muutosta tulevaisuudessakaan.
Tähtäimessä laiturit, väylät ja satama-altaat
Tutkimuksessa satamanpitäjien investointikohteista suurimmaksi nousivat laiturit. Toiseksi eniten investoitiin väyliin ja satama-altaisiin ja kolmanneksi eniten kenttiin, katuihin ja kunnallistekniikkaan.
Tulevat investointisuunnitelmat kohdistuvat erityisesti laitureihin sekä väyliin ja satama-altaisiin, mitkä liittyvät usein kiinteästi toisiinsa. Seuraavaksi eniten investointeja on tarkoitus suunnata rakennuksiin. Satamaoperointiyritysten tekemistä investoinneista kohdistui 71 prosenttisesti lastinkäsittelylaitteisiin, mikä onkin perinteisesti operaattorien suurin investointikohde. Suunnitelluista investoinneista 77 % on kohdistumassa lastinkäsittelylaitteisiin.
Kurssi kohti älysatamaa
Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki pitää tärkeänä, että satamat panostavat tulevaisuuden toimintakykyyn.
”Elinkelpoiset ja kehittyvät satamat ovat Suomen ulkomaanyhteyksien kannalta kriittisiä. Digitalisaatiohankkeet ovat merkittävä pelinavaus myös älysatamien ja digitalisoituvan laivaliikenteen suuntaan”, toteaa Saarimäki.
Investointiselvityksen on laatinut Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Traficomin teettämänä. Luvut perustuvat satamanpitäjille ja satamaoperaattoreille suunnattuun kyselyyn. Vastaavat tiedot on koottu säännöllisesti viiden vuoden välein vuodesta 1980 alkaen. Satamien osalta vastausprosentti oli 85 ja satamaoperaattorien osalta 69.
Tämänkertaiseen kyselyyn lisättiin teemakysymysosio tulevista digitalisaatioon liittyvistä investoinneista. Avoimilla kysymyksillä selvitettiin sitä, ovatko satamanpitäjät ja satamaoperointiyritykset suunnittelemassa tai toteuttamassa digitalisaatioinvestointeja seuraavan 2–3 vuoden aikana.
Satamat eivät kulje digitalisaation jälkijoukoissa
Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä katsoo selvityksen tulosten osoittavan, että satamat näkevät Suomen talouden kehityksen myönteisenä – ja ovat etunojassa panostamassa toimintakykyynsä. Erityisen huomionarvoiset ovat Mäkilän mukaan selvityksen teemakysymyksen tulokset, jotka toteavat satamien digitalisaatiohankkeiden olevan siirtyneen ja/tai siirtymässä työpöydiltä käytäntöön.
”Suomen satamat kulkevat digitalisaation, automaation ja älyn hyödyntämisen eturintamassa”, toteaa Mäkilä ja lisää, että satamien investoinneissa on potentiaalia koko ulkomaankaupan kuljetusten tehostamiseksi.
”Nyt on tärkeää, että satamayhtiöiden ohella myös valtio panostaa riittävästi satamiin johtavien meriväylien kehittämiseksi. Satamat ovat kattavasti edesauttamassa eri kuljetusmuotojen päästövähennyksiä digitaalisin ratkaisuin.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Helsingin Satama Oy
