Johtaminen
Palvelutehtävä 360°
Koronakriisi on ollut todellinen tulikoe monelle pomolle - onko palvelevasta johtamisesta balsamiksi organisaatioiden kipupisteisiin?
KUVA: UNSPLASH
Koronavuonna 2020 pyöreitä vuosia täytti palveleva johtaminen. Vuonna 1970 yhdysvaltalainen johtajuusguru Robert Greenleaf julkaisi esseen nimeltä ’Palvelija johtajana’, jossa lanseerattiin termi ”palveleva johtajuus”. Myöhemmin essee laajennettiin kirjaksi, josta tuli yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista johtamisteksteistä. Tänä päivänä voidaan puhua ihan palvelevan johtamisen liikkeestä.
Greenleaf on kertonut saaneensa inspiraation näkemykseen
johtamisesta ensisijaisesti ihmisten palvelutehtävänä luettuaan
Herman Hessen pienoisromaanin ’Matka aamun maahan’.
Mitä kirjassa sitten tapahtuu?
Vuona 1958 ilmestyneessä pienoisromaanissa veljeskunta
suuntaa kohti itää. Matkassa ryhmän tukena on Leo-niminen
palvelija. Mutta sitten Leo katoaa kesken matkaa, ja koko
ryhmä alkaa hajota – hommia ei saada hoidettua ja mistään
ei tule mitään. Pikkuhiljaa totuus valkenee: Leo oli paitsi ryhmän
palvelija, myös sen johtaja.
Koronavuonna Leolle oli todella tilausta monessa organisaatioissa.
Kun yhteisöllisyys ja arkinen vuorovaikutus kärsivät,
onko esihenkilöllä silmää huomioida vaaran paikat –
ja energiaa niihin puuttumiseksi? Ja miten porukka pidetään
yhdessä, kun kaikki ovat kotikonttoreiden syövereissä ja kenties
jo pikkuisen erillään yhteisen hyvän ajatuksesta?
Onks Leoa näkyny?
Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimusprofessori Jari Hakanen katsoo,
että korona-aikana on ollut erityinen tarve Leon kaltaisille
johtajille, jotka näkevät ykköstehtävänään auttaa omiaan
onnistumaan työssään.
”Palvelevan johtamisen ensisijaisena johtamistehtävänä on
ihmisten hyvinvoinnin ja kasvun johtamisen”, Hakanen linjaa.
Hän puhuu ”yhteiseen pussiin pelaamisesta”, jonka kautta työpaikalla
voidaan koko ajan paremmin.
Eettinen ulottuvuus on tässä vahvasti läsnä: tavoitteena on
palvella kokonaisuuden hyvää, ja siinä tärkeää on kaksisuuntainen
vuoropuhelu, luottamus, läsnäolo ja välittäminen.
KUVA: UNSPLASH
”Palveleva johtaminen ei ole silmänkääntötemppu, vaan
se vie aikansa. Loppupeleissä se myös palkitsee”, uskoo
Hakanen.
Hakanen toteaa, että kontrolloinnin ja käskyttämisen
sijaan palveleva johtaminen on vallankäyttöä toisten hyväksi.
”Pakon sijaan se toisinaan vaatii suostuttelua ja vastuuttamista”,
hän pohtii. Palveleva johtaminen ei kuitenkaan ole
anything goes -johtamista, jossa alaiset vievät pomoa kuin
mätää kukkoa.
”Palveleva johtaminen -termi itsessään on tietoisesti provosoiva
termi, jonka on tarkoitus saada ihmiset ajattelemaan.”
Tutkimushitti kovassa kurssissa
Hakasen mukaan palveleva johtaminen ei ole koskaan ollut
tutkimuskohteena niin suosittu kuin juuri tällä hetkellä.
”Tutkimusvolyymi on aika kova. Moni myöhemmin syntynyt
johtamisoppi, kuten erityisesti Suomessa paljon käytetty käsite
valmentavasta johtamisesta, on saanut vaikutteita palvelevasta
johtamisesta.”
Hakasella on lista siitä, mitä palveleva johtaminen on ollut
korona-aikana – ja mitä se voisi olla koko ajan enemmän itseja
yhteisöohjautuvuuteen kulkevassa työn maailmassa. Hän
näkee palvelevan johtamisen syvenevänä viitenä askeleena tai käytäntöinä, joista ensimmäinen on kolmesta perusasiasta
huolehtiminen.
”Ensimmäinen näistä perusasioista ihmisten työn imua
– motivaatiota ja hyvinvointia – edistävässä johtamisessa
on olla tärvelemättä ihmisten tahtotilaa tehdä hyvää
työtä myös muuttuneissa olosuhteissa. Nyt luottamusta ei
ansaita, se annetaan, mutta tarvittaessa käydään korjaavia
keskusteluja työntekijän kanssa”, Hakanen aloittaa.
”Toisena perusasiana on tavoitteiden ja perustehtävän
kirkastaminen ja kolmantena se, että jokaisella
johtajalla on lupa huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan.”
Katso ihmistä!
Toinen askel liittyy ihmislähtöisyyteen ja inhimillisyyteen
yleensä. Lisääntyvän itsensä johtamisen, etätyön ja erityisesti
poikkeusolojen työelämässä ihmisten johtaminen
ei voi olla vain osastojen ja tiimien johtamista, Hakanen
muistuttaa.
”On tärkeää kohdata työntekijä ihmisenä ja olla ihmisenä
itsekin siinä läsnä. Kun johtaja kysyy, mitä sinulle
kuuluu tai miten voin sinua auttaa, ne sanat kertovat välittämisestä,
huolenpidosta ja hyväksynnästä.”
Kolmas steppi Hakasen listalla on hyvän vahvistaminen.
Koska poikkeusoloissa ja jatkuvassa etätyössä ne
vakiintuneet tavat vahvistaa hyvää ovat voineet vähetä
ikään kuin huomaamatta, on erityisen tärkeää äkätä pienetkin
onnistumiset sekä antaa myönteistä palautetta.
”Se vahvistaa kokemusta arvostuksesta ja siitä, että
tämä riittää.”
Hakasen mukaan yhteisön johtamisessa kannattaa
aina vahvistaa hyvää ja ylläpitää samassa veneessä seilaamisen
kokemusta. ”Käytännön johtamistyössä se on
esimerkiksi yhteisen tarkoituksen sanoittamista ja toivon
horisontin luomista puheissa ja teoissa.”
Etunojaa uuteen aamuun
Neljäs askel palvelevan johtamisen polulla on ammatillisesta
kasvusta huolehtiminen. Hakanen muistuttaa, että
aidon palvelevan johtajan tulee suunnata katseensa myös
eteenpäin, kohti työntekijän tulevaa.
”Johtaja rohkaisee kokeilemaan uutta ja tuunaamaan
omaa työtä, mahdollistaa uusien taitojen oppimista,
jakaa anteliaasti tietojaan ja taitojaan sekä rakentaa
näkymiä tuleviksi urapoluiksi”, hän summaa. Tällainen
lähestymistapa on erityisen tärkeä niille, jotka ovat aloittaneet
uudessa työpaikassa tai työelämässä vain koronaaikakaudella.
Viides ja viimeinen askel on palvelevan johtamisen
nostaminen työpaikan kulttuuriksi. Hakanen muistuttaa,
että Robert Greenleafin visiossa se lopullinen testi palvelevalle
johtamiselle on aina se, tuleeko niistä, joita on
palveltu, terveempiä, viisaampia ja itsenäisempiä – ja onko heistä myös sisäistämään oppimansa, tuleeko heistä nyt
vuorostaan palvelijoita?
”Kun kontrollista hellitetään ja vahvistetaan yksilöllisiä ja
yhteisöllisiä voimavaroja, on mahdollista kulkea kohti jaettua,
palvelevaa johtajuutta.”
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen
Rautainen hyvinvointibuusteri
Hakanen on tutkinut palvelevaa johtamista viimeiset kymmenen
vuotta. Erikoistutkija Janne Kaltiaisen kanssa Hakanen on
mm. selvittänyt, mikä merkitys palvelevalla johtamisella voi
olla epävarmuuden ja muutosten keskellä eläneiden kuntatyöntekijöiden
hyvinvoinnille ja työtoiminnalle.
”Tässä 18 kuukauden seurantatutkimuksessa palveleva
johtaminen lisäsi työntekijöiden työn imua, joka edelleen
lisäsi hyvää, tavoitteiden mukaista työtoimintaa sekä aktiivista
sopeutumista – kuten esimerkiksi luovaa työotetta, stressin vastustuskykyä
ja yhteistyökykyä”, valottaa Hakanen.
”On tärkeää
kohdata
työntekijä ihmisenä ja
olla ihmisenä itsekin
siinä läsnä.
Lisäksi palveleva johtaminen vähensi työuupumusoireiden
riskiä, mikä myös osaltaan edisti aktiivista sopeutumista muutoksiin
ja epävarmuuteen.
Korona jalosti timantteja
Käynnissä olevassa Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä
-pitkittäistutkimushankkeessa on mukana seitsemän
organisaatiota – ja jo väliaikatiedot ovat kiinnostavia.
”Havaitsimme, että kaiken aikaa etätyössä olleiden
arvioissa
palveleva johtaminen oli jopa parantunut koronavuonna
verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan”, Hakanen
paljastaa. Tutkimus saadaan maaliin 2022 loppuun mennessä.
Hakanen katsoo, että palvelevassa johtamisessa on joitakin
”sinivalkoisiksi” miellettyjä elementtejä, kuten nöyryys,
avoimuus ja aitous.
”Useiden menestyvien suomalaisten yritysten, kuten vaikkapa
Vincitin, yrityskulttuurissa palveleva johtaminen on aika
syvään iskostuneena”, hän toteaa.
Teksti: Sami J. Anteroinen
