Katot (kattosaneeraus)

Katto reilaan talvella?

Vaativakin talviremontti onnistuu, kunhan turvallisuusnäkökulmat ovat ajan tasalla rakentajan pelikirjassa

Kuva: Vesivek

Taloyhtiöissä tiedetään jo varsin hyvin, että kattoremontti voidaan tehdä talvella siinä missä kesälläkin. Ammattilaiset muistuttavat, että vuodenaika toki vaikuttaa remontin suunnitteluun ja toteutukseen – etenkin turvallisuusasioissa. Alan vakiintuneilla toimijoilla on tarkat pelisäännöt, joita noudatetaan työmaalla.

TOIMITUSJOHTAJA JARI LEHTOLA Vesivekistä kertoo, että yrityksen vuosittain tekemästä lähes 5 000 kattoremontista noin 40 % tehdään talvikaudella (1.11.–31.3.).

”Kyseessä on meille varsinaisen rakennussesongin ulkopuolinen aika, mutta olemme aina tehneet remontteja myös tuolloin.”

Lumi on kattoremontissa hidaste, mutta ei este. Lehtolan mukaan lumen luonti ja telineiden pystytys käy tottuneesti lukuisia talviremontteja toteuttaneilta tiimeiltä. ”Työn laatu ja taso pystytään pitämään aina samana”, toteaa Lehtola ja lisää, että lumen kanssa pärjää itse asiassa helpommin kuin veden: lumihiutaleet lähtevät katolta jo ihan lehtipuhaltimella, mutta esimerkiksi heinäkuinen rankkasade onkin sitten jo totisempi juttu kosteushallinnan kannalta.

”Aina kun katto on auki, niin toimitaan tietenkin säävarauksella. Sää on aina otettava huomioon, se on toiminnan A ja O.”

Katto auki minimiajan

Vesivek tekee harjakattoja profiilipellistä ja tiilestä nosturiasenteisesti, jolloin työskentely on rivakkaa ja katto on käytännössä auki vain joitakin tunteja. ”Saamme katon erittäin nopeasti ja tehokkaasti säältä suojaan, se on keskeinen osa meidän prosessiamme.”

Kesällä ja talvella noudatetaan hiukan eri pelikirjaa, mutta samasta remontista on edelleen kysymys.

”Menetelmät ja prosessit ovat olleet hyvät ja kestävät jo vuosia, oli sitten kyse kesä- tai talviremontista. Myös taloyhtiöt ovat tämän ymmärtäneet, kun talvella toteutettuja kohteita on kuitenkin jatkuvasti niin paljon.”

Ilmankosteus on pikkupakkasilla vähäinen ja työteho hyvä – mutta entä sitten jään mukanaan tuomat turvallisuusriskit? – ”Talvella on luonnollisesti oltava turvallisuusseikkojen kanssa huolellisempi kuin kesällä”, Lehtola vastaa.

”Etenkin pimeät pakkasaamut voivat olla petollisia, kun on liukasta. Tämän vuoksi meillä on telineet ympäri koko talon ja sitä kautta tehokas putoamissuoja.”

Kuva: Vesivek

Ilmastomuutos runtelee katot?

Jatkossa on selvää, että kattoremontteja tarvitaan aina vain lisää. Vesivekin asiantuntijat arvioivat, että viime vuosina yleistynyt sahaava talvisää on lisärasite kattojen rakenteille.

”Vuotoja huomataan, kun katolle satanut lumi sulaa sään lauhtuessa. Sulan ja lumisateen vaihtelu laittaa rakenteet koville”, tietää Lehtola.

Viime vuosina Vesivekin tiimit ovat korjanneet paljon vuotokohteita; tällöin nollan molempaa puolta keikkuvan talvisään takia esimerkiksi keväisin tulee vastaan taloja, joissa vesi on päässyt tupaan asti.

”Vakuutusyhtiöt eivät juurikaan korvaa kattovuotoja. Meidän näkemyksemme mukaan katto-ongelmat tulevat monelle odottamatta”, Lehtola toteaa.

Vesivekin Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan 60 prosenttia pientalo-omistajista ennakoi remontin tarpeen; lopuille vahinko tulee yllätyksenä. Sama ilmiö näkyy Vesivekin omissa tilastoissa: ”Neljäkymmentä prosenttia ottaa yhteyttä akuutin tilanteen aktivoimana”, vahvistaa Lehtola.

Korona aiheutti ruuhkan

Korona-aika on näkynyt Vesivekillä siten, että taloyhtiöiden päätöksenteko hyytyi vuosi sitten jonkin verran – ja kaikki sen jälkeen on tapahtunut pienellä viiveellä.

”Tarve on olemassa eikä ole kadonnut mihinkään, päinvastoin. Remontit siirtyivät eteenpäin koronan takia ja nyt tuo suma purkautuu”, kertoo Lehtola.

”Tämä käänne on näkynyt meillä jo jonkin aikaa.”∎

Hintaporkkana alkuvuoteen?

Kattokeskus on toteuttanut kattoremontteja ympäri vuoden yli 20 vuoden ajan. Talvella kattoremontin voi saada edullisemmin pienemmän kysynnän takia, kertoo taloyhtiöpuolen kattoasiantuntija, rakennusmestari Janne Ståhlström Kattokeskus Oy:stä.

”Käytännössä pieni hintaporkkana on tarjolla tammi-maaliskuussa toteutettuihin kattoremontteihin.” Suurin osa yrityksen kattoremonteista tehdään edelleen kesäkaudella.

Ståhlström huomauttaa, että viime talvina on pitänyt varautua niin lumeen kuin veteenkin katoilla, mutta yrityksen oma kosteudenhallintasuunnitelma kattaa kaikennäköiset olosuhteet.

”Teemme kattoja nostureilla nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti”, hän kuvailee.

Tyypillisesti katon remontoiminen talvella aloitetaan lumen ja jään putsaamisella. Ammattimaiset kattoasentajat hoitavat tämänkin vaiheen tehokkaasti.

”Lumisina talvina meillä on erikseen palkattu lumenpudottajia”, Ståhlström tietää.

Kuva: Kattokeskus

Koko turvakattaus, kiitos!

Koko maassa Kattokeskus tekee noin 2 000 kattoremonttia vuodessa. ”Vuosien varrella olemme tehneet yli 10 000 kattoa”, Ståhlström kertoo. Pelti- ja tiilikatto – ja nimenomaan harjakatot – ovat myös Kattokeskuksen ”leipälajit”.

Kattokeskuksen talviremontti lähtee turvallisuudesta: kun on jäistä, hämärää ja kylmää, täytyy olla extravarovainen. ”Meillä tehdään työturvallisuussuunnitelmat työmaakohtaisesti. Kokemus ja maltti korostuvat talviremonteissa”, hän toteaa. Turvakaiteet ja -telineet saavat silloin tällöin seurakseen myös valonheittimet.

Ståhlströmin näppituntuman mukaan kattovuotoja on nyt enemmän kuin vielä pari vuotta sitten. ”Nyt on tullut paljon vastaan sellaisia tapauksia, joissa vettä on vuotanut välipohjaan jo pitkään. Näin käy helposti, koska kukaan taloyhtiössä ei välipohjassa käy”, Ståhlström toteaa ja lisää, että esimerkiksi myrskyisä talvi 2019–2020 kirvoitti paljon tämänkaltaisia yhteydenottoja.

Ruotsin malliin

Yli 10 vuotta kattoalalla ollut Ståhlström pohtii, että kaikki talvet ovat omannäköisiään, mutta suunta on ainakin Etelä- Suomessa selvä: koko ajan mennään kohti eteläisen Ruotsin vetisiä talvia, jotka laittavat vanhat katot koetukselle.

Entä millaisen lommon korona iski kattobisnekseen – vai ovatko kattoremontit rullanneet pandemiasta huolimatta? – Ståhlström kertoo, että maaliskuussa 2020 tuli kylmä hetki, kun yhteydenotot loppuivat tyystin vähäksi aikaa.

”Pari viikkoa haukottiin henkeä ja sitten taas hommat jatkuivat normaalisti – joskin paljon enemmän Teams- ja puhelinpainotteisena kuin ennen.”∎

Kattoremppa kantakaupungissa

Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy on rakennusten korjaussuunnitteluun ja korjaustöiden valvontaan erikoistunut yritys. Toimitusjohtaja Markus Treuthardt kertoo, että yritys on vuosittain mukana noin parissa kymmenessä kattoremontissa.

”Etupäässä keskitymme vanhoihin kantakaupungin kohteisiin Helsingissä”, hän kertoo. Projektien valtavirta niissä on pelti- ja tiilikatoissa.

Talvikattoremontteja tehdään enenevissä määrin. Talvikohteissa on aina edellytyksenä sääsuojaus, oli kyseessä vesikatto- tai julkisivuremontti.

Olosuhteiden herraksi

”Urakoita pitää aina ajatella sen pahimman kautta.” Snowhow- osaamiseen kuuluu, että projekteissa käytetään vain urakoitsijoita, joilla on kokemusta talvirempoista.

”Urakoitsijalla pitää olla näyttöjä siitä, että remontti saadaan vietyä sujuvasti läpi myös talvella.”

Kuva: Kattokeskus

Tietoisuus nousee hitaasti

Viime vuosina työmailla ei kuitenkaan ole vallinnut paukkupakkanen, vaan vuosittainen, kipakkakin pakkasjakso, esimerkiksi juuri Helsingissä on voinut jäädä 2–3 viikkoon. Treuthardtin mukaan talvien muuttuminen lämpimimmiksi puoltaa talviremontteja ja hän toivookin, että yhä useampi taloyhtiö niitä harkitsisi.

”Siihen nähden, että talviremontteja on tehty jo yli 20 vuotta, on yllättävää, että niiden tekeminen ei ole tuntuvasti yleistynyt. Ympärivuotisuus olisi kuitenkin toimialalle tärkeää.”

Sanaa on siis edelleen vietävä taloyhtiöille:

“Tietoisuutta talvella tehtävistä julkisivu- ja kattoremonteista – ja muista remonteista – pitää lisätä, vieläkin”, hän linjaa.

Treuthardt kertoo, että talviremonteista ymmärretään jo kysyä hiukan enemmän kuin vielä takavuosina, mutta edelleen kesä hallitsee suvereenisti. ”Sitä tunnutaan edelleen jännitettävän, että miten remontti saadaan teknisesti onnistumaan talvella”, hän pohtii.

Älä luista remonteista!

Korona sen sijaan heitti vain hyvin vähän kapuloita yrityksen rattaisiin: joku yksittäinen kesälle 2020 kaavailtu projekti siirtyi tälle vuodelle, mutta muuten on menty vanhaan malliin.

”Kaikesta näkyy, että taloista halutaan pitää huolta, joten remontitkin halutaan tehdä ajallaan”, Treuthardt toteaa ja muistuttaa, että oma asunto on aika tyypillisesti suomalaisen suurin omaisuus ja sijoitus, joten asumiseen liittyvät asiat ovat sydäntä lähellä.∎

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje