Yrityskulttuuri
Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano jakaa mielipiteitä
Riittääkö hallituksen esitys edistämään tasa-arvoa?
Hallitus on antanut esityksensä EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansalliseksi täytäntöönpanoksi. Esitys on herättänyt laajaa keskustelua ja eriäviä näkemyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kolmikantainen työryhmä on valmistellut luonnoksen, jonka pohjalta direktiiviä sovelletaan Suomessa. Työryhmän mietintöön jätettiin kuitenkin useita eriäviä mielipiteitä.
STTK: Lakiuudistus jää puolitiehen
STTK jätti eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen. STTK:n juristi Ville Kirvesniemi pitää uudistusta riittämättömänä sukupuolten välisen palkkatasa-arvon edistämiseksi.
”Uudistus ei esitetyillä muutoksilla edistä sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa niin tehokkaasti kuin olisi tarpeen ja mahdollista”, Kirvesniemi sanoo.
Hänen mukaansa minimitäytäntöönpano johtaa siihen, että direktiivin säännöksistä tulee epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Erityisen ongelmallista on samanarvoisen työn määritelmän hajanaisuus.
”Hyvää on se, että jatkossa samanarvoinen työ määriteltäisiin tasa-arvolaissa. Huonoa on, että vain osa määritelmästä säädettäisiin laissa ja loput kuvattaisiin lain perusteluissa. Direktiivin tehokas täytäntöönpano edellyttää saman ja samanarvoisen työn määrittelemistä kokonaisuudessaan tasa-arvolaissa”, Kirvesniemi korostaa.
Työnantajien kritiikki: Lisää byrokratiaa ja tulkintaongelmia
Myös työnantajajärjestöt kritisoivat esitystä. Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK), Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä Kirkon työmarkkinalaitos jättivät eriävän mielipiteen. Ne katsovat, että uusi sääntely lisää työnantajien hallinnollista taakkaa ja voi aiheuttaa tulkintaongelmia.
Suomen Ekonomien tasa-arvoasiantuntija Kosti Hyyppä pitää esitystä riittämättömänä.
”Nyt olisi ollut oiva tilaisuus tehdä palkkaläpinäkyvyyden kannalta merkittäviä parannuksia, mutta on keskitytty vain siihen, että määräysten minimivaatimukset täyttyvät”, Hyyppä sanoo.
Työmarkkina-asiantuntija Rytkönen-Sandberg puolestaan varoittaa, että sääntelyn epämääräisyys voi johtaa ongelmiin yrityksissä, joissa noudatetaan useampaa työehtosopimusta.
”Mietinnön mukainen sääntely voi johtaa erittäin haastaviin ja tulkinnanvaraisiin tilanteisiin, erityisesti yrityksissä, joissa noudatetaan useampaa työehtosopimusta”, Rytkönen-Sandberg toteaa.
Uhkasakko ja oikeusturva – tehottomat seuraamukset?
Sekä STTK että työnantajajärjestöt kritisoivat esityksen seuraamuksia, joita ne pitävät tehottomina. Kirvesniemen mukaan uhkasakon määrääminen on niin monimutkainen prosessi, että se voi muodostua oikeusturvan esteeksi.
”Uhkasakon määrääminen olisi yksittäisen työntekijän ja -hakijan kannalta niin monimutkainen ja pitkä prosessi, että se voi muodostua oikeusturvan esteeksi. Uhkasakon varoittava vaikutus jäisi käytännössä olemattomaksi”, Kirvesniemi toteaa.
Mitä seuraavaksi?
Hallituksen esitys on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2025 ja tulla voimaan toukokuussa 2026. Laki koskee kaikkia toimialoja ja sektoreita, ja sen tavoitteena on lisätä palkkatasa-arvoa ja työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia.
Keskustelu jatkuu kuitenkin vilkkaana. Työnantajat pelkäävät lisääntyvää byrokratiaa ja tulkintaongelmia, kun taas työntekijäjärjestöt katsovat, että palkkatasa-arvoa edistävät mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.
Teksti: Toimitus
Kuvat: Pixabay
