Tiimit
Yrityskulttuuri
Tutkimus: Kaksi kolmesta HR-ammattilaisesta kokee jäävänsä yksin
Juju Works Oy:n tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmesta HR-ammattilaisesta kokee jäävänsä usein yksin työssään. Suurin osa ei ehdi keskittyä strategiseen HR-työhön, kun arjen kiireet ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät haasteet vievät suurimman osan työajasta.
Enemmistö HR-ammattilaisista kokee työnsä kuormittavuuden kasvaneen, eikä heillä ole riittävästi aikaa keskittyä strategiseen henkilöstöjohtamiseen, selviää Juju Works Oy:n tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Kyselyyn vastaajista 65 % kokee usein jäävänsä yksin työssään. Lukema on samankaltainen organisaatioissa, joissa työskentelee vain yksi tai useampi HR-ammattilainen.
Kun kaksi kolmesta HR ammattilaisesta kokee jäävänsä yksin työssään, on organisaatioissa syytä varmistaa, miten henkilöstön tukijoukot saisivat tarvitsemansa tuen. Lisäksi on huolestuttavaa, ettei enemmistöllä HR-osaajista ole riittävästi aikaa keskittyä strategiseen HR-työhön, jolloin arjen tulipalot vievät aikaa pitkäjänteiseltä kehittämiseltä, muotoilee Hermanni Harju, Juju Works Oy:n valmentaja ja työnohjaaja.
Vastauksissa korostui HR:n kaksoisrooli: arjen tukipilareina toimiminen, sekä henkilöstöjohtamisen merkitys osana strategiaa.
Näiden ei koeta olevan tasapainossa, sillä operatiiviseen arkeen liittyy kiireen tunne, jolloin HR:n resurssit eivät riitä strategiseen henkilöstöjohtamiseen.
Kiireen tunteen lisäksi arjessa kuormittavat henkilöstön hyvinvointiin liittyvät haasteet, konfliktien ratkaiseminen, sekä epäselvät tavoitteet ja vastuualueet. Vastaajista jopa 78 % kokee henkilöstön hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen merkittäväksi haasteeksi, mihin osaltaan liittyy vastaajien kokemukset henkilöstön kasvaneista mielenterveyden ongelmista. Vastaajien avoimet kommentit kuvaavat lisäksi HR-rooliin liittyviä ristipaineita, joissa HR toimii lainsäädännön tulkkina sekä johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön erilaisiin odotuksiin vastaajana.

Monissa organisaatioissa on totuttu kääntymään HR:n puoleen haastavissa työelämän kysymyksissä. Enemmistö kyselyyn vastanneista HR-ammattilaisista ei kuitenkaan koe saavansa itse riittävää tukea.
Auttamistyön ammattilaisille sopivia ulkoisen tuen muotoja voivat olla esimerkiksi yksilö- tai ryhmämuotoinen coachaus, työnohjaus tai mentorointi.
Tutkimuksen positiivinen löydös on se, että 71 % vastaajista kokee henkilöstön arvostavan HR-työtä. Kolmannes kuitenkin kokee, ettei johto arvosta HR-työtä.
Epäsuhta on merkittävä, sillä juuri johdon tuki ja yhteinen suunta ovat olennaisia strategisen ja myös operatiivisen henkilöstöjohtamisen kannalta.
Kuten eräs kyselyyn vastannut HR-asiantuntija kiteytti: Henkilöstöasioiden hyvällä hoidolla on suora vaikutus viivan alle. Jos HR-töiden merkitystä ei nähdä ja asioita ei hoideta HR:n kanssa yhteistyössä ajallaan, on sillä suora negatiivinen vaikutus työnantajakuvaan ja työhyvinvointiin.
Tutkimus alleviivaa, että HR-ammattilaiset kaipaavat rooliensa selkiyttämistä, tunnustamista ja mahdollisuuksia toimia johdon kumppanina organisaation kehittämisessä.
Hyvä henkilöstöjohtaminen ei tapahdu sattumalta, vaan se edellyttää ajankäyttöä strategiseen työskentelyyn, selkeitä rakenteita ja rohkeutta nostaa ihmiset organisaation menestyksen keskiöön.
Tutkimuksen toteuttanut Juju Works Oy on johtamisen ja työyhteisöjen kehittämiseen keskittyvä valmennusorganisaatio, joka pohjaa tekemisensä asiantuntijoidensa kattavan kokemuksen lisäksi tutkittuun tietoon.
HR-ammattilaisille suunnattu kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2025. Siihen vastasi 83 HR-ammattilaista (henkilöstöjohtajia, HR-päälliköitä ja HR-asiantuntijoita).