Yleiset, Messut ja tapahtumat
Sisäilmapaja12 läpivalaisi "Lahden mallin"
Sisäilmapaja12 järjestettiin 30.11. – 1.12.2021 Lahden Sibeliustalolla. Kaksipäiväinen seminaari tarjosi monipuolisen kattauksen Lahden seudun paikallisista teemoista sekä päivänpolttavista valtakunnallisista puheenaiheista.
Sisäilmapaja12 keräsi noin 450 osallistujaa yhteensä
Sibeliustalolle ja striimin äärelle.
Sisäilmayhdistyksen ja Lahden kaupungin yhteistyönä järjestetty
tapahtuma piti kertaalleen siirtää pandemian takia,
mutta lopussa kiitos seisoi ja Sisäilmapaja saatiin järjestettyä
vielä samana vuonna, kun Lahden kaupunki on Euroopan
ympäristöpääkaupunki.
Lahdessa on tehty hartiavoimin töitä sisäilma-asioiden
eteen jo pitkään ja esimerkiksi moniammatillinen sisäilmaryhmä
on toiminut Lahdessa vuodesta 2003 lähtien. Jouni
Arola Lahden kaupungin Tilakeskuksesta totesi puheenvuorossaan,
että aikaisemmin kaupungissa esiintyi paljon akuutteja
sisäilmaongelmia,
joista seurasi kiireellisiä tutkimuksia ja väistötilaprojekteja.
Sisäilma-asiat sitoivat paljon resursseja ja niiden
hoitaminen oli ”palokuntatyötä”, jossa ei ollut suunnitelmallisuutta.
Uusi suunta
Tilanne muuttui, kun Lahti omaksui pitkäjänteisen, systemaattisen
sisäilmaryhmätyöskentelyn kaupunki- ja kohdetasolla.
Kokonaan uusi sisäilmatoimintamalli tarkoittaa, että sisäilmatutkimukset
ovat suunnitelmallisia ja ennakoivia – ja sen myötä
akuutit, yllättävät sisäilmaongelmat ovat muuttuneet harvinaisuuksiksi.
Lokakuussa 2020 päivitetystä toimintamallista kertyneistä
kokemuksista kertoi sisäilma-asiantuntija Jussi Hietala. Hänen
mukaansa toiminta on mallin myötä kehittynyt myönteiseen
suuntaan ja on aiempaa järjestelmällisempää, ammattimaisempaa,
avoimempaa ja yhdenmukaisempaa. Lisäksi toiminnan
tasoa ja toimivuutta arvioidaan aktiivisemmin.
Hankejohtaja Juhani Pirinen Hiilineutraalin rakentamisen
kehityskeskuksesta nostaa esille myös terveydensuojelun ja
rakennusvalvonnan yhteistyömallin, jota Lahdessa on kehitetty
terveystarkastaja Jari Ahosen johdolla.
”Toimintamallin avulla sisäilmaongelmaisiksi todetut kohteet
ohjataan hakemaan rakennuslupa, jonka kautta varmistetaan,
että korjaukset tulee kunnolla suunniteltua, suunnittelijat
ovat tehtäväänsä päteviä ja laadunvarmistuksesta on huolehdittu”,
Pirinen toteaa.
”Näin ongelmakiinteistöt joko korjataan tai puretaan –
eivätkä ne kierrä vuosikausia omistajalta toiselle ja käyttötarkoituksesta
toiseen korjaamattomina.”
Ilmastonmuutos on haaste rakennuksille
Toisena pajapäivänä pidetyssä paneelikeskustelussa pureuduttiin
kahteen teemaan, joilla on vaikutuksensa myös sisäilmaan:
ilmastonmuutoksen vaikutuksiin rakentamiseen sekä
kiertotalouteen.
Paneelin puheenjohtajana toimi Juhani Pirinen, ja panelisteina
olivat Eira Rosberg-Airaksinen Hämeen ELY-keskuksesta,
Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT:stä, Jouni Arola Lahden
Tilakeskuksesta, Timo Lahti ympäristöministeriöstä sekä Katja
Tähtinen Rakennustietosäätiöstä.
Panelisteja puhutti ilmastonmuutoksen kiihtyvä tahti: rakennusten
kosteusrasitus lisääntyy, talvisateet, helteet, myrskyt ja
ylipäätään ääri-ilmiöt lisääntyvät – olemmeko me valmiita?
Paneelissa pohdittiin, että tämän päivän valveutunut rakennuttaja
ottaa huomioon tulevaisuuden ja ilmastonmuutoksen
vaikutukset – pelkkien rakentamismääräysten ja -ohjeiden
mukaan rakennusprojektia ei voi eikä kannata toteuttaa.
Timo Lahti muistutti, että mikään ei kiellä rakentamaan parempaa
kuin mitä vallitseva säädöstaso vaatii – ja tähän hän
myös kannusti.
Juhani Pirinen toteaa, että paljon on vielä mietittävä ja tehtävä
ennen kuin rakennuskanta on ilmastonmuutoksen kestävää.
”Jos ajatellaan vaikkapa ulkovaipan rasitusta, niin tulevina
vuosina viistosade yrittää painaa entistä enemmän vettä
seinärakenteiden läpi.”
Paneelin toisena teemana oli kierrätettävät materiaalit ja
sisäilma. EU:n tavoitteena on saada purkumateriaalit kiertoon,
ja rakentamisessa se tarkoittaa myös rakennusten materiaalien
kierrätettävyyttä. Tähän on kuitenkin vielä matkaa – niin meillä
kuin muuallakin.
Sisäilmapajojen perinne saa jatkoa Vantaalla
23.–24.11.2022, jossa Sisäilmapaja13-seminaarin
teemana on ”Strategiasta käytäntöön”.
Teksti: Sami J. Anteroinen
